Tahko

Tahkon matkailukeskus syntyi Nilsiään 1960-luvun loppuvuosina, noin 45 vuotta sitten.  Nilsiässä tehtiin tuolloin valtakunnallisestikin rohkeita päätöksiä, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet kauaskantoisiksi ja viisaiksi. Tahkon historiaan liittyy alkuvuosikymmeninä kiintoisia nimiä: Kalevi Keihänen, Urpo Lahtinen, Jörn Donner. Leimallista on ollut koko ajan Tahkon yrittäjävetoinen kehittäminen. Tahko on ollut alueemme alppiliikunnan ja – matkailun tienraivaaja.

Tahko on yksi tämän alueen tunnetuimpia ja arvostetuimpia valtakunnallisia ja kansainvälisiä tavaramerkkejä, kärkituote. Lisäksi vetovoimainen ja kehittyvä matkailukeskus säteilee työpaikkoja ja hyvinvointia Nilsiän ohella ympäristöalueille.

Jatkuva kehitystyö ja eteenpäinmeno ovat menestyvän tuotteen edellytyksiä. Matkailutuotteen itsensä kehittämisen lisäksi elintärkeätä on markkinoinnin kehittäminen.

Kuopion kaupunki on käynyt nyt säännöllisesti kuulemassa ja opiskelemassa Tahkon matkailuammattilaisilta tämän alan käytäntöjä ja nykyajan tarpeita, esimerkkinä ympärivuotisen käytön kehittäminen. Olemme saaneet samalla aivan perusoppia siitä, mitä työtä ja miten paljon matkailuala edellyttää: hyvää ja todella hyödyllistä oppia.

Uusin oppiaineisto oli helmikuun alkupuolella saamamme, pätevästi ja perusteellisesti laadittu Tahkon kehittämisen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2030.

Tätä suunnitelmaa on hyvä käydä pitkin tätä vuotta näin julkisestikin tarkoin läpi. Tahkon jatkuva kehittäminen on yksi avainasia turvattaessa Nilsiän palveluita. Tämä on myös Kuopion kaupungin linjauksen mukainen tulevaisuuden tilanne.

Arvelen, että lukijoita kiinnostavat Tahkon kehittämissuunnitelman laatijoiden näkemykset siitä, millainen Tahko on vuonna 2030. Alla joitain lukuja lisääntyvästä työllisyydestä, matkailumääristä ja rahavirroista.

o   Tahkolla on 400 ympärivuotista työpaikkaa.

o   Sesonkiaikoina Tahko työllistää yhteensä 800 ihmistä, pääsääntöisesti nilsiäläisiä.

o   Tahkon rakentamisen työllistävä vaikutus on vuoteen 2030 noin 4000 henkilöä.

o   Tahkon asiakkaista neljännes, 24 prosenttia, on ulkomaisia.

o   Yöpymisiä Tahkolla on 1,4 miljoonaa vuodessa. Tahkon matkailutulo vuonna 2030 on 106 miljoonaa euroa.

Kuopio on ottanut roolikseen Tahkon uuden kehittämisvaiheen nopean käyntiinlähdön- ja suunnitellun kehittämis- ja rakentamisaikataulun varmistamisen. Valtakunnallisten loma-asuntomessujen järjestäminen tämän vuosikymmenen puolivälin tienoilla on hyvä välitavoite vuodelle 2030.

Tahkon kehittäminen on Nilsiän ja nilsiäläisten lisäksi koko seudun ja Itä-Suomen matkailu- ja elinkeinoelämälle arvaamattoman tärkeä asia. Yli miljoona vuotuista yöpymisvuorokautta heijastuvat myönteisellä tavalla kaikkien ympäröivien alueiden palveluelinkeinoihin.

Kehittyvä Tahko on koko alueemme yksi näkyvimmistä, moderneista tavaramerkeistä. Uudistuva ja monipuolistuva Tahko on nilsiäläisten ylpeydenaihe. Uskon alueen tuottavan samaa ylpeyttä ja iloa talvisena ja kesäisenä, kansainvälisen ilmapiirin vapaa-ajan ja liikunnan käyntikohteena koko alueellemme. On etuoikeus, että alueemme ihmisillä on korkealuokkaisen alppimatkailukohteen tasoinen vapaa-ajan keskus saavutettavissa tunnin ajomatkan päässä kotipihasta.

Petteri Paronen
Kuopion kaupunginjohtaja

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

Tämä vuosi siirtyy kaupunkimme historiaan vakaan kasvun vuotena. Voimme siirtyä levollisin mielin viettämään joulua ja siirtää ajatuksemme rauhassa pohtimaan ensi vuoden näkymiä.

Kuopion talous- ja työllisyyskehitys olivat tänä vuonna oikeinkin hyvät, kun niitä peilaa maamme muiden kaupunkien kehityslukuihin ja kansainväliseen epävarmuuteen.

Syyskuun lopun työttömyysaste oli kaupungissamme 9,6 prosenttia. Työllisyystilanne on parantunut runsaalla prosentilla, eli työttömiä on noin 450 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuopiolaisnuorten työllisyys koheni ilahduttavasti

Työllisyystilanteemme on edelleen maamme parhaimmistoa heti pääkaupunkiseudun ja Vaasan jälkeen. Ilahduttavaa on havaita, että varsinkin nuorten työllisyystilanne on lähtenyt paranemaan. Nuorten työttömien määrä on nyt noin kuusisataa, kun vuosi sitten kaupungissamme oli vailla työtä lähes kahdeksansataa nuorta.

Kuopio asuntorakentaminen työllisti vuoden aikana nuoria ja vanhempia rakennusammattilaisia hyvin. Asuntorakentamisemme oli vilkkaampaa kuin kertaakaan tämän vuosikymmenen aikana.

Väkiluku nousee yli sataan tuhanteen

Kuopion väkiluku asettuu vuoden lopussa noin 97 500 asukkaaseen. Nilsiä ja Kuopio valmistelevat hyvässä yhteisymmärryksessä vuoden kuluttua toteutettavaksi aiottua kuntaliitoshanketta.

Liitos ja muu väestönkasvu nostavat kaupungin väkiluvun lähes 105 000:een. Yli sadalla tuhannella asukkaalla Kuopio jatkaa nousua suurten suomalaisten kaupunkien kategoriasssa. 100 000 asukkaan ylittyminen on kaupungille kiintoisa psykologinen hyppäys eteen- ja ylöspäin.

Kuopio selvisi lamavuodesta parhaiten maassamme

Toissa vuosi, vuosi 2009, oli maailmanlaajuinen syvän taantuman kausi, jonka uusiutumista jotkut nyt ounastelevat. Tuosta vuodesta tuli nyt lokakuussa ensimmäisen kerran koko maatamme koskevaa tietoa, joka on kiintoisaa luettavaa.

Tilastokeskuksen katsaus osoittaa, että Kuopio selvisi yli tuon taantuma-, tai lamavuoden paremmin kuin yksikään toinen maamme vertailukaupunki. Kuopion työpaikkamenetykset olivat vuonna 2009 vain 0,8 prosenttia eli 367 työpaikkaa, kun maamme vertailukaupungeissa menetys oli keskimäärin yli 3,5 prosentin, eli muista kaupungeista hävisi järjestään tuhansia työpaikkoja.

Näkyvissä suotuisa rakentamis- ja kuntaliitosvuosi

Kuopio on noussut ilahduttavan mieluisaksi asuinpaikaksi perheille ja yksityisille ihmisille. Asuntotonttien ja uudisasuntojen kysyntä näyttää jatkuvan ensi vuonnakin hyvällä tasolla. Myös julkinen rakentaminen jatkuu entisellä voimalla: esimerkkeinä hahmoaan saavat Kallan sillat, Kuopion uusi kävelykeskusta, Pienen Neulamäen yritysalue ja Savilahden alue.

Nilsiän ja Kuopion valmisteilla oleva kuntaliitos avaa molempien kaupunkien ja asukkaiden kannalta aivan uusia mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin olemme tarttuneet molemmissa kaupungeissa ripeästi ja ilman viivytyksiä. Esimerkiksi matkailuteollisuuden yhteismarkkinoinnille ja ylipäätään kaupunkiemme matkailun kehittämiselle liitos avaa aivan uusia näköaloja. 

Ykköskohde on Tahkon matkailualue, jonka valtakunnallinen ja kansainvälinen potentiaali on todella suuri. Meidän on kuunneltava tarkoin Tahkon matkailuyrittäjien toiveita ja näkemyksiä, kun lähdemme kehittämään Nilsiä-Kuopio – matkailukokonaisuuden kehittämistä ja markkinointia.

Seutumme vetovoimaa kasvattavat Tahkon lisäksi Kuopioon alkukesästä avattava Ikea - kokonaisuus, syksyllä avattu Hermanni-tavaratalo ja esimerkiksi keväällä avattava kansainvälisen tason Atlas-hotelli Kuopion ydinkeskustassa täällä jo olevien kauppakeskusten ja ostoskohteiden lisäksi.

Näillä kaupunkimme ensi vuoden kehitykseen kohdistuvilla myönteisillä näkymillä toivotan kaikille kuopiolaisille ja Kuopion seudun ihmisille Rauhallista ja Kotoisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta.

Petteri Paronen
Kuopion kaupunginjohtaja