Savolaesuus

Savolaeset on kuulemma jalostettu versijo karjalaesista ja hämäläesistä. Savolaeset on aena ollu utakoeta riehumaan korpee nurin ja viljelemmään muata, vaekka samalla on pitännä koettoo pittee välit monneen suuntaan. Siitä kaet se sitkee luonne, raevoojahenki ja viäräleokanen elämäntyyli on suanna alakusa. On pitännä pärjätä vaekka suussa ee oes mutjuillu ku kielj. Siitä se lie vahvaks kehkeetynnäkii ja savon murre jos mikä on muakunnan tavaramerkki. Kaapunninnii nettisivut voep lukkee "oekeitten immeisten" kielellä!

Savolaesuus näkkyy ja kuuluu nyky-Kuopijossae. Ommoo savolaesta perinnettä osataan ja halutaan pittee elossa, omanlajisesta kulttuurista ja murteesta ollaan ylypeitä ja sillä erotuttaan mielellään muista muakunnista. Tae sitten: "voep olla että erottuu evuksesa, voep olla että erottuu enempi vähempi tae ihan muuten vuan..."

Asukkaeta piisoo

Immeisten miärällä mitattuna Kuopijo on valtakunnan yheksänneks isoen kaapunti. Vuonna 2010  väkkee olj jo enempi ku 96.000. Naesia on porukasta vähä ylj puolet ja ulukolaesia on vähä reelu toesta rosenttia. Ihan kaapuntialuveella assuu 88 % ja muaseovulla loput. Kuopijolaeset on koko muahan verraten pikkusen nuorempoo porukkoo eekä tulevaesuuvessakkaan näättäs suurempoo muutosta tulevan.

Kuulusia kuopijolaesia

Kuopijossa on syntynnä tae vaekuttanna muutamakkii suurmies ja –naenen. Historijasta tuttuja on vaekkapa Minna Canth, Maria Jotuni, J.V. Snellman, Wrightin veljekset, Juho Rissanen ja Järnefeltit. Urheelun alalta tuttuja on Hannes Kolehmaenen, Aalis Rytkönen, Matti Pietikäenen ja Mika Kojonkoski. Politiikassa on pärjännä aenae Puavo Lipponen, Lasse Lehtinen ja Ahtisuaret. Kulttuuria itekuhhii tavallaan teki tae tekköö Pasas-Pertti eli Spete, Elina Karjalaenen, Saku Kuosmanen, Johanna Rusanen, Aapeli ja Tuija Piepponen. Ja eepä passoo unneuttoo Wille Riekkistä, Karita Tykkee ja montoo muuta. Melekonen lista ja lissee tulloo koko aejan.