Suomen yheksänneks suurin kaapunti

Kuopijossa asustelloo vajjaat satatuhatta henkee ja koko Kuopijon vaekutusaluveella reelut puolj miljoonoo. Kuopijon asukkaat on vähä keskimiärästä nuorempoo ja kooluja kääneempöö porukkoo.

Kunnallisverroo myö nykästään 19,5 %. Äkkipiätään ynnättyjä verotuloja kertyy keskimiärin kokonaesta 290 miljoonoo eoroo. Työttömyyttä, no sitäkii on pikkusen, vuonna 2010 taes olla kymmenen rosentin verran.

Kuopijon pinta-ala on melekosen hutjakka 2 320 km2, mistee on vettä enemmän ku kolomasosa ja mehteekii puolet. Enin osa siitä veestä liplattelloo kuulusassa Kallavesj-järvessä. Uskokee eli elekee vuan rantaviivookii on ihan  3 700 km!

Parraat hellekelit on heenäkuussa. Sillon on keskilämpötila meleko tarkkaan 19 astetta. Vilulla hyrräättellöö enimmin joolukuussa, jollonka suap varraatua aenae 12 asteen pakkaseen.

Onko Mikkelin taakse mänijöitä, junija männöö justiisa!

Viitostien kuppeessa kun ollaan, niin isolta kirkolta ee tarvii ku 400 km lasetella niin jo Puijon torni näkkyy. Hättäesemmät tulloo lentokonneella – se on kolome varttia sivusa. Junalla Kuopijoon piäsöö kaekista ilimansuunnista. Venneelläkkii voep tulla vaekka Ameriikasta.

Kuopijossa kompuutterj ja kalakukko ee riitele

Kuopijon elinkeenot on mänössä yhä vuan enempi kohti moternia liiketoemintoo. Totta kaete, ku kerran ollaan valtakunnan ossoomiskeskuksia ja tolokun tähellinen yljopistokaapunti. Siitä Kuopijo tunnetaan kohta ympärj mualimoo, vuan eepä tok vieraeta olla nytkään. Nykyaekasen liiketoeminnan lisäks kalakukot, Puijon torni ja mualiman viäräleokasin murre, savon kielj, on tavaramerkkijä, jotka on het kaekilla tiijossa ku Kuopijon nimen mualimalla maenihtoo.