Asukkaeta jo 10.000 vuotta

Jiäkaas kun loppu osapuillesa 8000 vuotta takaperin, alako sakkia lappasta Itä-Suomeennii. Kivikaavella narraeltiin kaloja, metästettiin ja kerräeltiin mitä luonnosta suatiin ja kota olj asumuksena. Pellontekkoon ruvettiin vähä toestatuhatta vuotta sitten ja sen jälestäpä on kyntövehkeille urakkoo piisanna.

Ristiretkiin jälestä alako "ristin kiesus" olla tuttu mies Savossakkii ja sitä tehen alako seutukunnalle tulla uutta väkkee vähän joka suunnasta. Vuojen 1323 aekana tehtiin Pähkinäsuaren raaha ja Kuopijon seotu jäe Novkorootille. Ruotsi-Suomelle pallauvuttiin vuonna 1595 Täässinän raahassa.

Kustaa Kolomas perusti Kuopijon 1775

Kuopijon kaapunnin virallinen perustamispäevä on 17.11.1775, kun Ruotsin kuningas Kustaa Kolomas miäräs Kuopijon piäkaapunniks Savo-Karjalan liäniin. Hyvähän se olj miärätä ku Pietar Praahe olj jo vuonna 1653 pannu Kuopijon hyvälle alulle. Mistee Kuopijo on nimesä suanna sitä ee tunnu toen perrään tietävän kukkaan. Leokavia juttuja kyllä kiertää ja niitähä suap uskoo kuka haluvaa.

Liike-elämätä, kulttuurija ja teknolokijoo

Muun Suomen kanssa olj Kuopijokkii Venäjän vallan alla vuosien 1809-1917 aekana. Tänä aekana monj juttu mänj etteenpäen niin liike-elämässä ku kulttuurissae. Kun Saemaan kanava viime lopulta tehhä rytkäätettiin, alako Kuopijosta piästä vaekka Atlantille, taekka sitten sieltä tännepäen.  1889 rupes junattii kulukemaan. Tämä kaekki potkas kaapanteon vaahtiin ja varsinnii puutavarakaappa kaekkine kylykijäesineen tietätti tehtaeta tähännii perukkaan.

Kuopijo on tärkee paekka suomalaesen kulttuurin kehityksessä. J.V.Snellmanni olj ärhäkimmillään Kuopijossa ollessaan ja otti ravakasti kantoo Muamiehen ystävässä, kun esinnä olj ite sen perustanna 1844. 1800-luvun lopulla Kuopijossa korttieras monen sortin kulttuurjimmeistä: Minna Canth, Juhani Aho, Maria Jotuni, Järnefeltit, Von Wrightit, Juho Rissanen ja monta muuta.

Ihtenäesyyven alusta lähtiin Kuopijo on männä aena vuan etteen päen. Tae eehän se ite Kuopijo oo mihinkään liikkunna, kehitys vuan on kulukenna. Tulj aatoliikenne, teatterj, elokuvat, Puijo kaekkine kisoeneen ja Väenölänniemi. 1900-luvun loppu oljkii sitten oekeeta emäkehityksen aekoo. Kuopijon mualaeskunta ja Riistavesj liitettiin Kuopijoon ja väkiluku pomppas justiisa. Uutta värkättiin: keskustaan nous uuvenaekasta talloo jatkuvalla syötöllä ja lähijötyömaella alako juntat mylykkästä. Kuopijon ilime rupes kirkastummaan uuven teknolokijan ja tutkimuksen yliopistokaapunniks.

Isommat toplokkaat rupattelloo jostae keehäänkäristä, oeskohan se tuo terveysteknolokija tiällä Kuopijossa nykyvään semmonen. Joka tappauksessa esmerkiks Terve Kuopijo-rojektista on tarkotus tehä ihan mualimanluajusesti merkille pantu ossoomisalue. Kuopijo on viime lopussa muuttunna pikkukylästä ihan oekeeks kaapunniks, jota kelepoo esitellä kelle vuan.