Ilmanlaatu

Kuopion ilmanlaatu on viime vuosina ollut suurimman osan vuotta hyvä. Kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenne ja etenkin keväisin katupöly. Pölyhaittaa on pyritty vähentämään tehostetulla hiekoitushiekanpoistolla. 

Huomattava osa kaupunkialueen pölystä on ns. hengitettäviä hiukkasia, jotka voivat tunkeutua syvälle hengitysteihin ja lisätä sairastavuutta herkillä väestöryhmillä. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi on ilman epäpuhtauksille annettu ohje- ja raja-arvot. Kuopion ilmanlaatu on viime vuosina valtaosin täyttänyt nykyisten ohje- ja raja-arvojen vaatimukset.

Teollisuus- ja energiantuotantolaitoksista ilmanlaadun kannalta merkittävimmät ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos ja Savon Sellu Oy:n tehdas. Paikallista merkitystä ilmanlaatuun on myös mm. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksella, joka aiheuttaa hajuhaittaa, sekä kivenlouhimoilla. Pientaloalueilla, joilla on paljon puulämmitystä, ilmanlaatua heikentävät pienhiukkaset ja erilaiset hiilivety-yhdisteet.

Kuopion ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisin mittauksin (1). Mittaustulokset päivittyvät tunnin välein valtakunnalliseen ilmanlaatuportaaliin. Ilmanlaatuportaalista löytyvät myös mittausasemien ja -menetelmien kuvaukset sekä tuloksia aiempien vuosien ilmanlaadusta Kuopiosta ja Siilinjärveltä.

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatua on selvitetty leviämismallilaskelmien (2.) avulla. Alueellisissa leviämismallilaskelmissa on tarkasteltu myös ilmanlaadun muutoksia vuoteen 2020.  Leviämismallilaskelmia on tehty typen oksidien, hengitettävien hiukkasten ja hiilimonoksidin pitoisuuksista. Lisäksi useiden teollisuuslaitosten ilmanlaatua (3.) on selvitetty leviämismallilaskelmilla.

Hepomäen ja Heinälamminrinteen (4) alueella on selvitetty alueen ilmanlaatua lukuisissa mittauskampanjoissa 2000-luvulla.

Kuopiossa on mitattu 2000-luvulla myös orgaanisten hiilivetyjen (VOC) (5.), polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) (6.) ja metallien  (7.) pitoisuuksia ilmassa.