Kaupungin metsät


Kuopion kaupunki omistaa kaupungin lähiympäristön sekä saariston tärkeimmät metsäalueet. Näitä ovat Puijon alue, Neulaniemi, Jynkkä-Petonen, Niittylahti ja Keski-Kallaveden saaristo.
Kaupungin metsäomaisuutta hoidetaan metsille laaditun monikäyttöpainotteisen metsien käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan tavoitteena ekologinen, sosiaalinen, kulttuurihistoriallinen ja taloudellinen kestävyys.

Kaupungin koko metsäomaisuus on noin 8500 ha, puuvarasto noin 1,2 milj. m3. Pääpuulajina on kuusi 60 %:lla pinta-alasta. Männyn osuus on 30 % ja lehtipuun (koivu ja leppä) 10 %.

Metsille on perinteisesti laadittu hyvän metsänhoidon periaatteita noudattaen hoitosuunnitelma jo vuodesta 1882 alkaen. Metsien käyttö on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta puustopääoman kasvua ja luonnon monimuotoisuutta suosivaa. Voimassa oleva monikäyttöpainotteinen metsien käyttö- ja hoitosuunnitelma on vuosille 2001-2010.  Metsäsuunnitelmaa ollaan parhaillaan uusimassa.

Metsien hoidon tavoitteet 2001-2010

- Ekologiset, maisemalliset ja luonnonympäristöä koskevat tavoitteet
- Sosiaaliset tavoitteet
- Kulttuurihistorialliset tavoitteet
- Taloudelliset tavoitteet
- Kaupungin metsistä valmistettua polttopuuta

Ekologiset, maisemalliset ja luonnonympäristöä koskevat tavoitteet

Kaupunkimetsien hoidossa hyödynnetään ekologista suunnittelua ja uusinta alan tietoutta. Metsien monimuotoisuutta lisätään mm. seuraavilla keinoilla:

- pitkillä kiertoajoilla
- säilyttämällä vanhoja puita
- lisäämällä lahopuuta
- lehtipuusekoituksella kaikissa metsissä, tärkeimpinä haapa ja raita
- hakamaiden ja kaskimetsien hoidolla
- suosimalla harjumaisemiin avoimuutta
- lehtoja hoitamalla siten, että niiden ominaispiirteet säilytetään
- soiden reunametsien ja kangasmaiden kosteikkojen säilyttämisellä
- luonnontilaisten ja arvokkaimpien ojitettujen soiden jättämisellä  metsätaloustoimien ulkopuolelle
- varttuneiden metsien reunavyöhykkeitä ei tarpeettomasti käsitellä
- pienaukkohakkuiden suosimisella erityisesti lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla sekä muissa arvokkaissa elinympäristöissä
- kulotuksen suosimisella isoilla aukoilla
- turhan raivauksen välttämisellä
- suosimalla luontaista uudistamista

Uhanalaisten kasvien ja eläinten sekä muiden arvokkaiksi koettujen kohteiden elinympäristöt säästetään. Suunnittelun pohjana toimivat olemassa olevat kasvillisuus- ja eläimistöselvitykset, erityisesti liito-oravaselvitykset, linnusto-selvitykset sekä petolintujen pesäpaikkaselvitykset. Saaristossa huomioidaan lisäksi sääksen tekopesien tekomahdollisuus.

Perinnemaisemia ympäröiviä metsäalueita pyritään kehittämään perinnemaisema-arvot huomioiden. Perinnemaisemia voidaan myös lisätä määrittelemällä mahdollisia ennallistamiskohteita. Mahdolliset viher- ja virkistysalueverkoston ekologisina käytävinä toimivat metsäalueet huomioidaan suunnittelussa.

Maisemaa koskeva päätavoite on huolehtia maisemakuvan säilymisestä. Valtakunnallisesti arvokkaalla Puijon alueella, muilla merkittävillä lakialueilla, harjuilla, avoimia vesi- ja pelto- laaksoja reunustavilla metsävyöhykkeillä, saarissa, niemien kärjissä, peltojen metsäsaarekkeissa sekä näköalapaikoilla ja niiden ympäristössä korostetaan maisema-arvoja.

Sosiaaliset tavoitteet

Sosiaaliset tavoitteet koskevat suunnittelussa vuorovaikutteisuutta, ulkoilu-, asuin- ja elinympäristöjä sekä työ- ja ansiomahdollisuuksia. Metsät tuottavat monipuolisia, pääosin aineettomia hyötyjä: ulkoiluhyötyjä, suojavaikutuksia sekä viihtyisiä asuin- ja elinympäristöjä.

Metsiä kehitetään korostaen ulkoilun ja hyvän asuin- ja elinympäristön arvoja. Virkistystä, ulkoilua ja asumisviihtyvyyttä palvelevat ydinalueet määritellään ja huomioidaan suunnittelussa. Metsien käytön suunnittelu ja toteutus tapahtuu vuorovaikutteisesti asukkaiden kanssa. Asukkaiden toiveet metsien hoidosta yhteensovitetaan metsien kestävän hoidon periaatteisiin sekä toiminnalle asetettuihin taloudellisiin raameihin. Tavoitteena on antaa kaupunkiasukkaille tietoa metsäluonnosta ja sen hoidosta.

Metsien virkistyskäytön edistämiseksi ja maaston kulumisen estämiseksi rakennetaan ja ylläpidetään luontopolkuja, laavuja, keittokatoksia, kalamajoja, nuotiokehiä ym. tätä toimintaa palvelevia rakenteita. Metsästykseen sopivat alueet varataan edelleen tähän tarkoitukseen myymällä ns. viikkolupia tai maita vuokrataan ns. liitännäisalueina paikkakunnilla toimiville metsästysseuroille.

Kulttuurihistorialliset tavoitteet

Muinaismuistoalueiden ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden luonne ja arvot huomioidaan suunnittelussa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet kuuluvat pääosin erillisten, tarkempien hoito- ja käyttösuunnitelmien piiriin. Alueita ympäröivien metsiköiden hoito tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

Kulttuuri- ja puolikulttuurikohteiden ympäristö pyritään säilyttämään entisellään. Kohteissa hoidetaan varovasti peruspuustoa vain tarvittaessa. Kulttuurihistoriallisesti ja / tai maisemallisesti merkittävien peltolaaksojen reunavyöhykkeet säilytetään lehtipuu- ja lehtipensasvaltaisina vyöhykkeinä. Tarvittaessa kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden reunavyöhykkeiden metsänhoidossa voidaan avata sulkeutuvia näkymiä vesistöön. Vanhoja kulttuurikasveja varotaan hävittämästä.

Taloudelliset tavoitteet

Metsien luontaista tuottokykyä ylläpidetään harjoittamalla metsätaloutta ekologisesti ja taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla. Metsille asetetut taloudelliset tuotto- odotukset määritellään vuosittain. Vuotuinen hakkuumäärä ohjeellisena on n. 30.000 m3 / vuosi.

Puunkorjuu tehdään pääasiassa talvella maan ollessa roudassa ja lumen peitossa. Saaristossa voidaan kuitenkin korjuutekniikka huomioiden työskennellä myös kesällä välttäen kuitenkin kausia, jolloin maan kantokyky on huono ja maastovaurioiden syntyminen todennäköistä. Ajoituksessa huomioidaan myös lintujen pesintäaika.

Polttopuut

Kuopion kaupungin Halkotarhalla on pitkät perinteet. Kaupungilla on yli sadan vuoden kokemus polttopuun valmistuksesta ja toimittamisesta asiakkaille. Halkotarha sijaitsee Kumpusaaressa Syväsataman vieressä ja siellä myydään kaupungin metsistä valmistettua hyvää ja kuivaa polttopuuta. Vuotuinen polttopuun myynti on ollut noin 2700 pm3. Olemme alueen suurin polttopuun valmistaja ja myyjä.
Yhteystiedot; Halkotarha, Harri Hiltunen puh. 0400 790 945.

Ainespuu (yksittäiset puut)
Hinnoittelu on Metsäntutkimuslaitoksen vahvistamien hintojen mukainen.  Myytäessä yksittäisiä tuulenkaato ym. puita voidaan hintaa alentaa tapauskohtaisesti 0-50%.

Metsästä kerättävän jätepuun hinta on 2 euroa / m3.
Lupien myynti;
Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu, valtuusto-virastotalon pääaula.

Yhteystiedot;

Metsätalousinsinööri Jouko Räsänen, puh. 0400 576 751
- metsänhoito- ja hakkuusuunnitelmet

Metsätyönjohtaja Markku Immonen, puh. 0500 576 752
- huvilapalstojen puustot
- metsänhoito- ja hakkuusuunnitelmet

Metsänhoitaja Seppo Jauhiainen, puh. 0400 577 330
- metsästysasiat

Metsien hakkuusuunnite


Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupungin metsistä hakataan 30000 k-m3:ä puuta vuodessa. Kaupungin omistamista metsäalueista on valmistunut erillinen raportti, missä on tarkasteltu hakkuusuunnitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä.

Raportti;
Kuopion kaupungin metsien hakkuusuunnitteen tarkistaminen (pdf)

 

OIKOPOLUT

 

Metsien hoidon tavoitteet

Luonnonsuojelualueen metsää.
Kuva Jouko Räsänen

Egologiset tavoitteet

 

Ihmisiä lammenrannalla kävelytiellä.
Kuva Jouko Räsänen

Sosiaaliset tavoitteet

 

Tytöt hakemassa hevosia kesälaitumelta.
Kuva Jouko Räsänen

Kulttuurihistorialliset tavoitteet

 

Laivurit ja puunuittoa.
Kuva Jouko Räsänen

Taloudelliset tavoitteet