Kosteusvauriot ja kemialliset tekijät
Kosteus- ja homevaurioita esiintyy rakennuskannassamme valitettavan paljon. Korjaamaton tai riittämättömästi korjattu kosteusvaurio johtaa yleensä aina mikrobivaurion syntymiseen, mistä aiheutuu terveyshaittaa. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kosteusvauriot korjataan heti, kun ne havaitaan.
Rakennuksen mikrobikasvustolla tarkoitetaan pinnoilla / rakenteissa olevaa home-, hiiva- tai bakteerikasvustoa, joka on silminnähtävää tai mikrobiologisten laboratorioanalyysien avulla varmennettua. Tällaista mikrobikasvustoa esim. asunnon sisäpinnoilla, sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, josta vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana.
Mikäli epäilet asunnossasi esiintyvän kosteus- tai homevaurioita, ota välittömästi yhteys isännöitsijään tai rakennuksen omistajaan. Lisätietoja rakennusten kosteus- ja homevaurioista voit kysyä ympäristöterveystoimistolta.
Kemialliset tekijät
Kodissa voi esiintyä lukuisia erilaisia kemiallisia epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet voivat olla peräisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai asunnon ulkopuolelta. Kemialliset epäpuhtaudet ovat joko kaasumaisia tai hiukkasmaisia aineita.
Kemiallisten epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen selvittämiseksi ja poistamiseksi ei voida antaa yleistä ohjetta, vaan jokainen tapaus on käsiteltävä erikseen haitan luonteen ja suuruuden mukaan.
Mikäli epäilet asunnossasi esiintyvän kemiallisia epäpuhtauksia siinä määrin, että ne voivat aiheuttaa terveyshaittaa, ota ensin yhteyttä isännöitsijään tai rakennuksen omistajaan. Lisätietoja asuntojen kemiallisista epäpuhtauksista voit kysyä ympäristöterveystarkaskastajalta.
Radon
Radon on asuntojen ja työpaikkojen sisäilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton jalokaasu.
Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Radonin hajoamistuotteet lisäävät riskiä sairastua keuhkosyöpään. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 beqcereliä kuutiometrissä. Kuopiossa pientalojen radon pitoisuuden keskiarvo on tehdyissä mittauksissa ollut reilusti alle 100 Bq/m3.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää 400 beqcereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Uudisrakennukset tulisi suunnitella ja rakentaa siten, ettei radonpitoisuus ylitä 200 Bq/m3.
