Ohuita maaperäkerroksia
Kallioperää peittää ja sen epätasaisuuksia tasoittaa yleensä irtonaisten maalajien muodostama maaperä. Kuopion seudulla maalajikerrokset ovat kuitenkin enimmäkseen niin ohuita ja alustaa myötäileviä, että avokalliot pilkistävät usein esiin. Kuopion maaperä on pääasiassa mannerjään irrottamaa ja kasaamaa pohjamoreenia, jossa on varsin runsaasti myös hienoja ainesosia. Tällainen hienoaineksinen moreeni on viljavaa kasvualustaa ja sitä pidetäänkin yhtenä Pohjois-Savon lehtokeskuksen syntymiseen vaikuttaneena tekijänä.
Hiekkaa ja soraa olevat harjut ovat syntyneet pääosin viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten mannerjäätikön sulaessa. Sulamisvesivirrat ovat kerrostaneet maa-ainesta sulavan jäätikön reunalle, sen alle tai sulamisvesivirtojen väliin. Maakerrosten paksuus voi olla jopa yli 100 metriä. Kuopiossa on kaksi harjujaksoa, Ritoniemestä Väinölänniemen ja keskustan kautta Niuvaan ulottuva harjukangas sekä Riistaveden harjuselänne. Varsinaisella kaupunkialueella harju on melko vaatimaton ja jäänyt suureksi osaksi rakentamisen alle. Riistaveden harjuselänne on osa Suomen pisimmäksi mainittua harjujaksoa, joka alkaa Joensuun Jaamankankaalta, jakaantuu Siilinjärvellä kahdeksi haaraksi ja päättyy mereen Pohjanlahden rannikolla. Harjujen liepeille muodostuneet hienompien aineksien alueet on aikojen kuluessa raivattu pelloiksi. Esimerkiksi Riistaveden harjujakson eteläpuoliset hieta- ja hiesualueet näkyvät maisemassa poikkeuksellisen suurina peltoaukeina.
Eloperäisestä aineksesta muodostuneita turvemaita on Kuopion alueella vähän. Suuria suoalueita ei ole juurikaan päässyt syntymään maanpinnan epätasaisuuden vuoksi. Alueen suot ovat korkeintaan muutaman hehtaarin suuruisia ja useimmiten ojitettuja.
Linkit:
