Uutiset Uutiset

Takaisin

Finnish Lakeland Forum järjestettiin Kuopiossa 24.8. – teemana vesiturva, ruokaturva ja huoltovarmuus

Finnish Lakeland Forum kokosi 24. elokuuta Kuopioon joukon toimijoita edistämään yhteistyötä puhtaan järvialueemme ja sen elinvoiman puolesta. Finnish Lakeland Forum järjestetään vuosittain Finnish Lakeland Statement -sopimuskaupungeissa. Forumin tämänvuotisena teemana oli vesiturva, ruokaturva ja huoltovarmuus. 


Kansainvälistä näkökulmaa ja Järvi-Suomen merkitystä osana Euroopan Unionia avasi Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen.

Foorumin avasi Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja vesiosaamisesta, tutkimuksesta, alueen yhteistyöstä ja tulevaisuuden tavoitteista. Mukana oli paikallisen vesitutkimuksen ja verkostotoiminnan puheenvuoroja sekä kansallisia että kansainvälisiä näkökulmia.

Kansainvälistä näkökulmaa ja Järvi-Suomen merkitystä osana Euroopan Unionia avasi Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen. Kataisen mukaan tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että Järvi-Suomea koskevissa asioissa ollaan ajoissa. 

”Ennakkovaikuttaminen on tärkeää. Kokonaiskestävyyden näkökulma (ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen) oltava vaikuttamisen keskiössä, kun puhutaan Lakeland-alueen tulevaisuudesta”, hän summasi.

”Monipuolinen vesiosaaminen valjastetaan nykyisin paremmin käyttöön paitsi hyödyttämään liiketoimintaa, myös suojaamaan vesiä. On tärkeää, että myös kunnat ja kaupungin ovat sitoutuneita vesien suojeluun.”

Katainen korosti Järvi-Suomen olevan keskeisessä asemassa nostamassa alueen vetovoimaa. 

”Meidän Järvi-Suomemme on loistava vahvuus matkailulle ja turismille, ja tämän vuoksi myös kestävän matkailun kehittäminen ja tukeminen alueelle on tärkeää.”

Kuopion Savilahdessa monipuolinen vesialan osaamiskeskittymä 


Foorumin puheenvuorot toivat esille myös Kuopion vahvaa vesiosaamista. Savilahdessa on laaja ja monipuolinen vesialan osaamiskeskittymä, joka pureutuu tunnistettujen, globaalien veteen liittyvien ongelmien, kuten vesiturvallisuuden ja veden laadun heikkenemisen, ratkaisemiseen: alueella on jopa kuusi toimijaa, jotka työskentelevät vesiasioiden parissa.  

Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Eero Antikainen kertoi valtakunnallisestikin ainutlaatuisesta Kuopion vesiklusterista. Kuopio Water Cluster keskittyy tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitosten lisäksi klusterissa on mukana myös joukko yrityksiä. 

Itä-Suomen yliopiston vesitutkimuksen tutkimusinfrastruktuurin johtaja Arto Koistinen esitteli mikromuovien tutkimusta. Itä-Suomen yliopistossa on Koistisen mukaan kokonaisvaltaista osaamista mikromuovien tutkimukseen. Lisäksi yliopisto tekee yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa myös soveltavaa tutkimusta hulevesien puhdistusratkaisuista. Vesitutkimuksen tavoitteena on taata puhdasta ja turvallista juomavettä, estää veden saastumista, tarkkailla ympäristön tilaa ja puhdistaa saastuneita vesistöjä. 

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin Kuopion yksikköön on kiinnitetty kovatasoista vesi- ja mikrobiosaamista:
THL:n vesimikrobiologian laboratorio sijaitsee Kuopiossa. THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen ja erikoistutkija Anssi Lipponen kertoivat jätevesiseurannasta, jota on viime vuosina hyödynnety erityisesti koronaviruksen seurannassa. Jätevesiseuranta on resurssitehokas vaihtoehto populaatiotason testauksille. Lipposen mukaan jätevesiseurantaa voitaisiin hyödyntää laajemminkin myös muuhun kuin koronaviruksen tutkimiseen. 

Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Patryk Wójtowicz taas esitteli yleisölle Smart water -hanketta, jonka tavoitteena on edistää digitalisaatiota vesisektorilla sekä vahvistamaa Pohjois-Savon kasvavaa roolia älykkäiden vesiteknologian sovellusten kehittämisympäristönä.

Yhteistyöllä ratkaisuja vesiturvan ja huoltovarmuuden haasteisiin


Foorumissa puheenvuoron käytti myös Jukka Koski-Vähälä, joka pohti, kuinka voisimme hoitaa vesiämme pelkkien rajoitusten ja kustannusten sijaan. Jukka Toivola taas tarkasteli vesistökuljetusten ja Saimaan kanavan roolia tulevaisuudessa, ja Kirsi Järvenranta esitteli tehokkaampaa ravinnehuuhtoumien tutkimusta. Tommi Kauppilan puheenvuoron aiheena oli ”Entä jos valuma-alueelleni tulee kaivos?”. 

Kuopion kaupungin yleiskaavapäällikkö Heli Laurinen taas kertoi kaupunkipuiston historiasta ja sen ajankohtaisista kuulumisista. Kansallinen kaupunkipuisto on ympäristöministeriö myöntämä arvonimi, jolla tarkoitetaan kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Kansallisen kaupunkipuiston arvonimi velvoittaa säilyttämään ja hoitamaan kaupunkipuistoa. Laurinen kertoi, että tänä vuonna vietetään kansallisen kaupunkipuiston arvonimen saamisen 5-vuotisjuhlavuotta. 

Antoisan päivän päätteeksi vuorossa oli vielä paneelikeskustelu vesiturvallisuuden tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Paneelikeskusteluun osallistuivat Kuopion Vesi Oy:n tuotantopäällikkö Markku Lehtola, Yara Siilinjärven ympäristöpäällikkö Leena Huttunen, Industrial 5G at Nokian ohjelmajohtaja Jarkko Pellikka, Suomen Vesilaitosyhdistyksen vesiasianpäällikkö Riina Liikanen ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä. Paneelikeskustelussa todettiin, että vaikka Suomessa on runsaasti osaamista tietoturvaan, vesiosaamiseen ja digitalisaatioon liittyen, on tärkeää ottaa opiksi myös muiden maiden hyvistä kokemuksista sekä toisaalta myös haasteista. 

Kaiken kaikkiaan foorumissa kuultiin paitsi vesiturvan ja huoltovarmuuden haasteista, myös ratkaisuista. Puhujat olivat yksimielisiä siitä, että ainoastaan yhteistyöllä saadaan ratkaisuja aikaan, ja että koko Suomen on puhallettava yhteen hiileen, jotta tulevillakin sukupolvilla on puhdasta vettä, jota juoda ja josta nauttia.