Kokoustiedotteet Kokoustiedotteet

Takaisin

Kaupunginhallituksen kokouspäätökset 25.1.2021

Kaupunkisuunnittelupalvelujen suunnittelu- ja työohjelmat 2021 sekä kaavoituskatsaus 2021


Kaupunkiympäristön palvelualueen kaupunkisuunnittelupalvelujen keskeisimmät vuoden 2021 suunnittelu- ja työohjelmat on koottu yhdeksi asiakirjaksi, joka käsittää myös kaavoituskatsauksen 2021. Kaavoituskatsaus julkaistaan myös kaupungin internet-sivuilla.

Kuopion kaupungin kaavoitus painottuu vuoden 2021 aikana kaupunginstrategian mukaisesti kasvun ja elinkeinoelämän edellytysten luomiseen, tonttien monipuoliseen ja riittävään tarjontaan, täydennysrakentamiseen sekä Savilahden ja keskusta-alueen kehittämishankkeisiin.
Kuopion kaupunkiseutu on mukana valtion ja kaupunkiseutujen välisessä MAL-sopimusmenettelyssä. Osana MAL-sopimuksen toteutusta käynnistetään seudun rakennemallityö eli kaupunkiseutusuunnitelma, jossa luodaan suuntaviivat kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän, maankäytön ja viherverkon kehittämiselle pitkälle 2030-luvulle.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy strategisen maankäytön kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen sekä muut kaupunkisuunnittelupalvelujen keskeiset suunnittelu- ja työohjelmat tiedoksi merkittäväksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Maaningan Halolan navettarakennuksen myynti (vuokraoikeus ja rakennukset)


Kuopion kaupunki omistaa Maaningalla sijaitsevan 2 539 k-m2 suuruisen navettarakennuksen (tutkimuspihattorakennus), jaloittelutarhan ja roskakatoksen. Rakennukset sijaitsevat Suomen valtiolta vuokratulla noin 10 000 m2 määräalalla kiinteistöstä 476-402-12-419.

Vuonna 2009 valmistuneet rakennukset maa-alueineen on vuokrattu Luonnonvarakeskukselle määräaikaisella 31.12.2024 päättyvällä vuokrasopimuksella. Vuokrasopimukseen sisältyy ehto rakennuksen lunastamisesta tai jatkovuokrauksesta sopimuksen päättyessä.

Senaattikiinteistöjen navettarakennuksesta teettämän kuntoarvion korjauskustannusarvio ajalle 2020 – 2029 on yhteensä 541 000 euroa. Rakennukseen on myös suunnitteilla kustannuksiltaan merkittäviä toiminnallisia muutoksia (mm. uudet robottilypsyasemat, tarvittavat rakenteiden muutokset, jne.).

Käytyjen neuvottelujen jälkeen Senaatti-kiinteistöt on tehnyt rakennuksista 487 000 euron ostotarjouksen (liitteenä). Senaattikiinteistöt perustaa tarjouksensa yleisauktorisoidun kiinteistöarvioijan laatimassa kiinteistöarviossa lausuttuun navettarakennuksen kohtuulliseen arvoon ja tulevien korjausten kustannuksiin. Kuopion Tilapalveluiden näkemyksen mukaan tarjottu hinta vastaa kaupan kohteen arvoa, ja on siten hyväksyttävissä.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että

- Kuopion kaupunki myy Maaningalla kiinteistön 476-402-12-419 noin 10 000 m2 määräalalla sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat (vuokra-oikeus ja vuokra-alueella olevat rakennukset liittymineen) Senaatti-kiinteistöille 487 000 euron kauppahinnalla
- kauppakirja laaditaan kansliatoimenpitein
- Kuopion Tilapalveluiden toimitilajohtaja Hannu Väänäsen valtuutetaan solmimaan kauppa, allekirjoittamaan kauppakirja ja siirtämään vuokrasopimus.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Tapahtumatoiminnan kehittäminen


Kaupungin strategiaa toteuttavissa ohjelmissa on määritelty useita tavoitteita, joita voidaan toteuttaa tapahtumatoimintaa kehittämällä. Kaupungin tapahtumatoiminnasta on tehty selvitys, jonka mukaan tapahtumapalvelut tarvitsevat selkeän vastuutahon ja kasvot toiminnalle. Tapahtuma-alueiden toiminnallinen kehittäminen ja tehokas markkinointi mahdollistavat tapahtumien lisäämisen.

Suurien tapahtumien järjestämispaikkakunnasta päätetään 1–4 vuotta ennen tapahtuman järjestämistä. Pitkä suunnittelujänne mahdollistaa suuren tapahtuman huomioimisen talousarviovalmistelussa. Talousarvioesityksen valmistelee Markkinointi- ja viestintäyksikkö.

Nykyisin tapahtumaryhmässä johtavassa asemassa olevat viranhaltijat käsittelevät kollektiivisesti kaikkia tapahtumatukiesityksiä, joihin heillä olisi toimintasäännön mukainen itsenäinen päätösvalta. Tapahtumien arviointikriteeristön avulla voidaan tapahtumien vaikuttavuudet arvioida asianmukaisesti ja tapahtuma-avustus valmistella päätöksentekoon. Työryhmän työajan käyttäminen tähän valmisteluun ei ole järkevää, ja työryhmälle esitetäänkin uutta roolia.

Tapahtumaryhmän esittää, että tapahtumaryhmä toimii jatkossa poikkihallinnollisena asiantuntijaryhmänä, joka kehittää kokonaisvaltaisesti kaupungin tapahtumapalveluita ja yhtenäistä toimintamallia, kehittää kaikkien kaupungin tapahtumatilojen myynti- ja vuokraustoimintaa sekä yhteistyömahdollisuuksia tapahtumajärjestäjien kanssa, selkeyttää kaupungin vastuualueiden roolia tapahtumien mahdollistajina ja kehittää yhteistyömuotoja kaupungin ja tapahtumien järjestäjien välillä.

Kaupunginjohtaja nimeää tapahtumaryhmän viranhaltijaedustajat ja pyytää keskeisiä sidosryhmiä nimeämään siihen edustajansa. Ryhmä nimetään valtuustokausittain. Ryhmä voi kutsua kokouksiin erialojen asiantuntijoita harkintansa mukaan. Kaupunginhallitus päättää omasta edustuksesta tapahtumaryhmässä. Lisäksi tapahtumaryhmä esittää, että operatiivisesta tapahtumayhteistyöstä, joka sisältää tuki-, markkinointi- ja yhteistyöasiat, vastaa markkinointi- ja viestintäyksikkö. Markkinointi- ja viestintäyksikkö valmistelee vuosittaisen talousarvion määrärahan, joka varataan yleishallintoon. Yksikkö neuvottelee tapahtumajärjestäjän kanssa kaupungin tuesta tapahtuman toteuttamiseksi ja valmistelee mahdollisen avustuksen. Taloudellinen tuki on aina osa-avustus ja on tarkoitettu tapahtuman taloudellisen riskin hallintaan.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se

  1. hyväksyy tapahtumaryhmän esityksen ja
  2. hyväksyy liitteenä olevat elinvoima- ja konsernipalvelujen toimintasääntömuutokset. Sääntömuutokset astuvat voimaan 1.2.2021.  


Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Keskusvaalilautakunnan väliaikaisten varajäsenten valinta


Keskusvaalilautakunnan kolme jäsentä (yksi ehdokkuus ja kaksi tilapäistä ja kokouskohtaista estettä) ja kolme varajäsentä (kaksi ehdokkuutta ja yksi pysyvä este) on ilmoittanut esteestä eri perustein. Varajäsenien määrää on siten syytä täydentää, jotta voidaan varmistaa keskusvaalilautakunnan kokousten päätösvaltaisuus.

Varajäsenten määrää tulisi siten täydentää kolmella jäsenellä sijaantulojärjestyksessä 8-10. Keskusvaalilautakunnan seuraava kokous on 16.2.

Vaalilain 14 §:n mukaan kaupunginhallitus voi tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen, mikäli varajäsen on estynyt tai esteellinen. Vaalilain 13 §:n mukaan varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Valinnassa tulee ottaa huomioon myös tasa-arvolain vaatimukset toimielinten kokoonpanosta.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se valitsee keskusvaalilautakuntaan vuoden 2021 kuntavaalien toimittamisen ajaksi sijaantulojärjestyksessä 8–10 kolme uutta väliaikaista varajäsentä nykyisten varajäsenten lisäksi.

Kaupunginhallitus valitsi kolme uuta välikaista varajäsentä nykyisten varajäsenten lisäksi:  Matti Kuronen, Satu Kundakci ja Iina Keinänen.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Yrityskylä Itä-Suomen alueellisen alakoulu- ja yläkoulutoiminnan avustus lv 2021 – 2024


Talous ja nuoret TAT ry (Yrityskylä Itä-Suomi) hakee avustusta Yrityskylä Itä-Suomen alakoulu- ja yläkoulutoiminnan alueelliseen tukemiseen sekä toiminnan mahdollistamiseen ja kehittämiseen lukuvuosina 2021 - 2024 yhteensä 300 000 € (100 000 €/lukuvuosi).

Yrityskylä on 6.- ja 9.-luokkalaisille suunnattu talouden, työelämän, yhteiskunnan ja yrittäjyyden teemoja käsittelevä oppimiskokonaisuus. Yrityskylän pedagogiset tavoitteet tukevat perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja edistävät Kuopion kaupunkistrategian toteutumista.

Yrityskylätoimintaa on järjestetty vuodesta 2012 alkaen Itä-Suomen alueella ja Kuopion kaupunki on osallistunut toiminnan kustannuksiin myös tähän saakka (100 000 €/lukuvuosi) tarjoamalla yrityskylätoimintaan tarvittavat tilat.

Yrityskylä Itä-Suomen tilat sijaitsevat Kuopiossa osoitteessa Leväsentie 2b. Nykyinen Kuopion kaupungin vuokrasopimus on laadittu määräaikaisena 30.6.2021 saakka, ja mikäli sopimusta ei jatketa, vuokranantajan suorittamista tilojen muutostöistä laskutetaan 50 000 €. Talous ja nuoret TAT ry:n tarkoitus on jatkaa toimintaa kyseisissä tiloissa.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy avustuksen.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Kuopion kaupungin ja valtion välinen innovaatiotoimintaa vahvistava ekosysteemisopimus 2021-2027


Suomen hallitus linjasi 20.5.2020 valtion ja kaupunkien välillä solmittavista ekosysteemisopimuksista. Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten innovaatiokeskittymien ja -ekosysteemien rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimukset ovat samalla keskeinen osa kansallista sopimuksellista kaupunkipolitiikkaa. Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet. Sopimuksen voimassaoloaika on 31.12.2027 saakka. Sopimuksen liitteenä on alustava toimenpidesuunnitelma vuosille 2021-2023.

Kuopion ekosysteemisopimuksen ytimessä on yksi Suomen monipuolisimmista kaupunkikehityskohteista, Kuopion Savilahti, huomioiden hyvinvointi, älykkyys, vähähiilisyys, kokeilukulttuuri, resurssiviisaus, kiertotalous, viisas liikkuminen ja kestävä kehitys kaikessa tekemisessä. Sopimuksen strategiset painopisteet ovat valikoituneet Kuopion kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, VTT:n, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin/Kuopion yliopistollisen sairaalan, Kuopio Health osuuskunnan sekä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelun pohjalta. Painopisteet pohjautuvat alueen yritysten ja innovaatio-organisaatioiden osaamiseen sekä kasvua edistäviin strategioihin (Pohjois-Savon maakuntaohjelma, Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen strategia, Pohjois-Savon uuden kasvun suunnitelma, MAL-sopimus, Kuopion kaupungin strategia). Sopimus tukee Kuopion kaupungin innovaatiovetoista kasvua, kilpailukykyä, elinvoimaa, työllisyyttä ja kansainvälistymistä. Kuopion kaupungin ekosysteemisopimuksen valitut strategiset painopisteet ovat terveys- ja hyvinvointiteknologia sekä vesiosaaminen.

Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Kuopion kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60 %. Käynnistysvaiheen alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisessa ylialueellisessa teemaverkostossa sovelletaan tästä poikkeavaa rahoitussuhdetta. Valtioneuvosto päättää sopimusten rahoituksen kohdentamisesta myöhemmin alkuvuodesta. Kuopion kaupunki on omassa budjetissaan varautunut sopimuksen mukaiseen rahoitusosuuteen.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy liitteenä olevan Kuopion kaupungin ja valtion välisen innovaatiotoimintaa vahvistavan ekosysteemisopimuksen 2021–2027.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Kuopion kaupungin osallistuminen uuden sukupolven organisaatiot –verkostoon (USO-verkosto) kaudella 2021–2022


Uuden sukupolven organisaatiot (USO-verkostoprojekti) on poliittisen ja ammatillisen johdon yhteinen vertaisoppimisverkosto, kokemus- ja tutkimustiedon kokoaja sekä paikallisen kehittämistyön konsultoija. Kuopion kaupunki on ollut mukana verkostossa vuodesta 2015 lukien.  
USO 2021–2022 kauden kärkiteema on kestävä kuntajohtaminen, jossa keskiössä on sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteiden integroiminen osaksi kuntien strategisen johtamisen viitekehystä ja toimintaa. Muina kauden teemoina ovat strateginen johtaminen ja toimiva kaksoisjohtaminen.

Lisäksi mukaan lähtevä kunta voi käyttää osana USO-verkostoa viisi kehittämistyöpajaa kunnan omaan kehittämistoimintaan. Verkostoon osallistuvista kunnista koostetaan lisäksi tilanneanalyysi, jossa hyödynnetään tilastoaineistoja sekä muita aineistoja liittyen kunnan elinvoimaan, väestökehitykseen, hyvinvointiin, kuntatalouteen, johtamiseen ja osallisuuteen sekä kestävään kehitykseen. Analyysissa kuvataan kunnan asemaa ja kehitystä suhteessa muihin samankaltaisiin kuntiin. Verkostokuntaa verrataan sekä verkostokuntiin että muihin verkostokunnan kaltaisiin kaupunkeihin ja kuntiin. Kuntakohtainen lähtötilanneanalyysi annetaan kuntien käyttöön ja hyödynnettäväksi kunnan omaan kehittämisen ja yhteisen tilannekuvan hahmottamiseen.
Kuopion kaupungin osalta osallistumismaksu on 16 000 €/vuosi. Lisäksi laskutetaan asiantuntijoiden matkustuskustannukset toteutuneiden kulujen mukaisesti.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että

  1. Kuopion kaupunki osallistuu USO-verkostoon kaudella 2021-2022. Verkoston osallistumismaksu (16.000 €/vuosi) maksetaan yleishallinnon kehittämishankkeista kohdasta muut kehittämishankkeet.
  2. kaupunginhallitus valtuuttaa hallintojohtajan allekirjoittamaan sopimuksen USO-verkostoon 2021-2022 mukaan lähtemisestä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Valtuustoaloitteet vuodelta 2020


Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

Vuonna 2020 jätettiin 8 valtuustoaloitetta, joista vuoden loppuun mennessä oli käsittelemättä 4 aloitetta ja yksi aloite vuodelta 2019.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee asian tiedoksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Kaupunginhallituksen asiakirjat ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://publish.kuopio.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=247184