Uutiset Uutiset

Takaisin

Kaupunginvaltuuston kokouspäätökset 21.6.2021

Valtuustokauden viimeisessä kokouksessa 21.6.2021 käsiteltiin mm. Keskuskentän stadionin hankesuunnitelma, osallistuminen Itärata Oy:n rahoittamiseen sekä Mestar Kuopio Oy:n osakkaiden myynti.

Kuopion laaja hyvinvointikertomus- ja suunnitelma vuosille 2021 – 2025

 
Kuopion uuden laajan hyvinvointikertomuksen (2021-2025) valmistelu on aloitettu loppuvuodesta 2020. Valmisteluun on osallistunut Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmä ja toimeenpaneva hyvinvointiryhmä osallistaen eri toimijoita ja sidosryhmiä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma toimii Hyvinvoiva Kuopio ohjelman lähtöarviointina. 
 
Hyvinvointikertomus sisältää:
- katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kuvauksen toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta (osa I)
- suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi (osa II)
 
Valtuuston kokouksessa esitellään hyvinvointikertomuksen osa I, nykytilan arviointi. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman osa II, hyvinvointisuunnitelma valmistuu syksyn 2021 aikana.
 
Kaupunginvaltuusto merkitsi hyvinvointikertomuksen vuosiraportin tiedoksi.

Kuopion kaupungin ympäristökertomus 2020

 
Ympäristönsuojeluun liittyvät investoinnit olivat samaa luokkaa kuin edellisinä vuonna, tulot laskivat vuonna 2020 noin 20 % ja menot säilyivät samalla tasolla kuin vuonna 2019. Ympäristövahinkoja ei vuonna 2020 tapahtunut. Tulojen heikentymistä ja menojen säilymistä samalla tasolla selittävät käynnissä olleet energianeuvonta- ja Liito-orava LIFE –hankkeet.  
 
Kuopion uusi ilmastopolittiinen ohjelma vuosiksi 2020–2030 määrittää kaupungin ilmastotavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2030. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kaupungin toiminta tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään vain sen verran kuin se pystyy niitä ilmakehästä sitomaan.
 
Tulevien vuosien suuria ympäristöhaasteita ovat luonnon monimuotoisuuden varmistaminen kaupungin metsä- ja vesialueilla sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen varautumis- ja sopeutumistoimet. Lisäksi tulee varautua kunnan ympäristövalvontakohteiden määrän kasvuun, kun lainsäädäntö muuttuu ja valvottavia kohteita siirtyy valtiolta kunnille.
 
Kaupunginvaltuusto merkitsi vuoden 2020 ympäristökertomuksen tiedoksi. 

Kansalaisopistopalvelujen järjestäminen Kuopion ja Siilinjärven alueella

 
Asia poistettiin esityslistalta.

Keskuskentän stadionin hankesuunnitelma

 
Uutta toiminnallista mallia on valmisteltu yhteistyössä Kuopion Palloseura Oy:n kanssa. Kuopion Palloseura Oy:n näkökulmasta toiminnan kehittämistä varten tarvitaan nykyaikaiset fasiliteetit kahvila- ja ravintolatoiminnan tarpeisiin sekä VIP-palvelujen toteuttamiseen. Näillä tiloilla on merkittävä vaikutus ottelutapahtumien oheismyyntituottoihin sekä asiakasviihtyvyyteen. 
 
Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä on haettu ratkaisua, joka vastaisi vuokralaisten kannalta Kuntolaaksossa hyväksi koettua toimintamallia. Hyvinvoinnin palvelualueen tavoite on, että stadionin kaikista ylläpito- ja kiinteistöhoitotehtävistä vastaa yksi taho, kentän huoltotoimenpiteet mukaan lukien.
 
Hankesuunnitelma muodostuu viidestä eri osa-alueesta 
 
Päärakennukseen tehdään vähäisiä toiminnallisia muutoksia 
Päärakennuksen yhteyteen tehdään laajennus, jolla saadaan täytettyä UEFA kategoria 3:n tilavaatimukset. Lisäksi laajennukseen tulee korvaavat Mölymäen ulkoilualueelta puretuille pukutiloille. 
Nykyisen kentän kokoon ei tule muutoksia, mutta pinta ja valaistus uusitaan 
Kentän ympärille rakennetaan katetut katsomot kaikille sivuille ja katsomorakenteet verhotaan yhtenäisellä vaipparakenteella. 
Uuden vastakatsomon taakse rakennetaan 2-kerroksinen toimisto- ja ravintolarakennus 
 
Kohteelle on laskettu vuoka-arviot ja laskentaperusteet noudattavat Kuntolaakso-hankkeessa käytettyä mallia. Arvion perusteella Kuopion kaupungin nettokustannukset ovat 686.000 € vuodessa, Kuopion Palloseura Oy:n vuokran on arvioitu olevan 337.000 €/vuosi. 
 
Hankkeen rakentamis- ja rahoitusmalli noudattaa Kuntolaakson hankkeessa toteutettua leasing- ja elinkaarimallia. Hankkeelle laaditun aikatauluarvion perusteella koko hanke on valmis viimeistään syksyllä 2024.
 
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion kaupungin ja Kuopion Palloseura Oy:n välisen esisopimuksen sekä Keskuskentän stadionin hankesuunnitelman liitteineen. Hanke toteutetaan UEFA:n kategorian 3 mukaisena 6 000 katsomopaikan areenana kiinteistöleasingrahoituksella kiinteistö- ja ylläpitopalveluineen. 

Osallistuminen Itärata Oy:n omistamiseen ja rahoittamiseen

 
Uuden Helsingistä itään suuntautuvaan Lentorata−Porvoo−Kouvola-yhteysvälin kehittämiseksi on neuvoteltu Itärata Oy -nimisen hankeyhtiön perustamisesta. Osakassopimusneuvotteluissa mukana olivat valtion lisäksi seuraavat 25 kaupunkia tai kuntaa: Askolan kunta, Helsingin kaupunki, Iisalmen kaupunki, Imatran kaupunki, Joensuun kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kiteen kaupunki, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lapinjärven kunta, Lapinlahden kunta, Lappeenrannan kaupunki, Lieksan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Myrskylän kunta, Mäntyharjun kunta, Nurmeksen kaupunki, Parikkalan kunta, Pieksämäen kaupunki, Porvoon kaupunki, Rautjärven kunta, Siilinjärven kunta, Suonenjoen kaupunki, Taipalsaaren kunta ja Varkauden kaupunki.
 
Nopeampien raideyhteyksien kehittämisen Helsingistä idän suuntaan voi ennakoida parantavan kaupungin/kunnan saavutettavuutta ja sen elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä sekä laajentavan työssäkäyntialuetta ja edistävän kuntalaisten hyvinvointia sujuvoittamalla työmatkayhteyksiä ja muuta liikkumista. 
 
Itäradan toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu tässä vaiheessa noin 1,7 miljardia euroa, josta kaupunkien ja kuntien osuus on 49 %.  Kuntien välinen kustannustenjako on laadittu yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan, jossa kustannukset on sovittu jaettavaksi pääosin saavutettavuushyötyjen (70 %) ja väestöosuuksien (30 %) mukaan. Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Pieksämäki, Porvoo, Varkaus osallistuvat sekä saavutettavuus että väestöosuudella. Saavutettavuushyödyt on laskettu Helsingin ja paikkakunnan välisen matka-ajan suhteellisen muutoksen mukaan. 
 
Itärata Oy:n ja sen omistajien kesken solmitaan osakassopimus, jossa sovitaan keskeisistä tavoitteista yhtiölle ja Itärata -hankkeelle.
 
Kaupunginvaltuusto päätti, että Kuopion kaupunki
 
- lähtee osakkeenomistajaksi uuden Lentorata-Porvoo-Kouvola raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön (Itärata Oy),
- merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä suunnittelun edetessä yhteensä enintään 3,2 miljoonalla eurolla.

Kuopion kaupungin omistamien Mestar Kuopio Oy:n osakkeiden myynti

 
Kuopion kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä 8.6.2020 perustanut Mestar Kuopio Oy:n ja merkinnyt 100 kpl ko. yhtiön osakkeita. Kaupunki omistaa siten yhtiön 100-prosenttisesti. Yhtiöittäminen on tehty liiketoimintakaupalla, jonka kokonaisarvo on ollut 12.000.000 euroa ja kauppahinnasta 5.500.000 euroa on konvertoitu Mestar Kuopio Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
 
Mestar Kuopio Oy:n osakkeiden myynnin toteuttamiseksi on yhtiö toteuttanut maksuttoman osakeannin Kuopion kaupungille siten, että yhden vanhan osakkeen tilalle tulee 100 uutta osaketta. Yhtiön osakkeiden määrä on 10.000 kpl ja yhden osakkeen laskennallinen hinta 550 euroa. 
 
Kaupunginvaltuusto päätti, että Kuopion kaupunki voi myydä Mestar Kuopio Oy:n osakkeita enintään 100 kpl hintaan 550 euroa/kpl. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen yhden palvelupisteen kautta toteutettavasta palveluohjauksesta

 
Kuopion Keskustan valtuustoryhmä ja 22 valtuutettua ovat 22.3.2021 allekirjoittaneet aloitteen koskien yhden kattavat aukioloajat omaavan palvelupisteen kehittämistä, jonka avulla turvataan palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. 
 
Valtuustoaloitteeseen annetussa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Kuopion kaupunki avasi 1.4.2017 yhden palvelupisteen periaatteella toimivan Kuopio Info palvelupisteen kauppakeskus Apajaan. Synergiaedun saavuttamiseksi puhelinasioinnin, käyntiasioinnin sekä sähköisen asioinnin asiakaspalvelut on Kuopion kaupungilla vuonna 2020 keskitetty kaupunkiympäristön palvelualueen alaisuuteen, jossa niitä voidaan kehittää huomioon ottaen myös liitoskuntien palveluohjauksen tarpeet. 
 
Käyntiasiointi on vähentynyt kaikissa asiakaspalvelupisteissä. Tähän on vaikuttanut mm. etätyön lisääntyminen, sillä asiantuntijoiden etätyön myötä asiakkaat ovat ottaneet käyttöön sähköiset kanavat ja palvelut, esim. lupa- ja varauspalvelu (rakennusluvat, venepaikat- ja viljelypalstat). Puheluiden määrät vaihtelevat asiakaspalvelussa paljon päivittäin ja sesongin mukaan. Puhelut liittyvät hyvin usein tiedon etsimiseen verkkosivulta. Tämän vuoksi kaupungin verkkosivujen tekninen ja sisällöllinen toimivuus on asiakkaiden kannalta keskeistä. Hajautetusti neuvontaa tulisi voida antaa kaikista kaupungin asiakaspalvelupisteistä nojautumalla verkkosivujen tietopohjaan. Verkkoasioinnin kehittyminen mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomat palvelut. 
 
Kaupunginvaltuusto merkitsi saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Omaishoidon tuen kriteerien tarkistaminen

 
Yhdeksän valtuutettua on 15.2.2021 allekirjoittanut aloitteen koskien omaishoidontuen kriteerien tarkistamista.
 
Valtuustoaloitteeseen annetussa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset ovat tämän hetken tiedon mukaan kesällä käsittelyssä. Mikäli hyvinvointialue syntyy, ei nähdä tarkoituksenmukaisena tässä vaiheessa muuttaa omaishoidon tuen myöntämisperusteita tai käytänteitä. Mikäli sote-uudistuksesta päätetään kesän 2021 aikana ja hyvinvointialue ei synny, valmistellaan vuoden 2022 budjettivalmistelun yhteydessä omaishoidon tuen kriteereiden arviointia ja mahdollista laajentamista kohdistuen nimenomaan kevyempiin palvelutarpeisiin.
 
Kaupunginvaltuusto merkitsi saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.
 
Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien yleishyödyllisten rakennusten kiinteistöverojen selvittämistä
 
Kahdeksan valtuutettua on jättänyt valtuustoaloitteen, joka koskee yleishyödyllisten rakennusten kiinteistöverojen selvittämistä. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Kuopio selvittää, millainen vaikutus kiinteistöverotuotossa olisi, jos yleishyödyllisille rakennuksille annettaisiin verohelpotuksia.
 
Valtuustoaloitteeseen annetussa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Koska Kuopion kaupunki ei ole erikseen määritellyt yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia, sovelletaan kaupungin yleistä kiinteistöveroprosenttia, joka vuodelle 2021 on 1,30 %. Verohallinto määrittelee yleishyödyllisen yhteisön statuksen ja tulkitsee, missä tilanteissa rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Vuoden 2021 kiinteistöverotuksen ennakkotietojen mukaan Kuopion kaupungin alueella olevien yleishyödyllisessä käytössä olevia rakennuksia on 82 kpl ja näiden rakennusten verotusarvo on 12,6 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisessä käytössä olevien rakennusten maapohjan (28 kpl) verotusarvo on 0,5 milj. euroa. Näiden tietojen pohjalta on määrätty maksettavaksi n. 155.000 euron kiinteistöverot. 
 
Kaupunginvaltuusto merkitsi saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Vastaus valtuustoaloitteeseen myöhäisemmän koulupäivän kokeilusta

 
Kaupunginvaltuutettu Aleksi Eskelinen on 15.2.2021 jättänyt valtuustoaloitteen myöhäisemmän koulupäivän kokeilusta Kuopion kaupungin perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa.
 
Valtuustoaloitteeseen annetussa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Kuopion opetuspalveluissa selvitetään yksiköiden halukkuutta lähteä kokeilemaan koulupäivän alkamisen myöhentämistä myös muualla kuin oppilaskuljetuksiin tukeutuvilla alueilla. Kokeilun toteutuessa sen yhteyteen selvitetään myös mahdollisuutta tehdä tutkimusyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lisäksi mahdollisesta kokeilusta saatavia kokemuksia arvioidaan sekä tarkastellaan koulupäivien alkamisajankohtia jatkossa.
Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.
 
Keskustelun kuluessa valtuutettu Aleksi Eskelinen teki kannatetun muutosesityksen, että vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Äänestyksessä annettiin 36 JAA-ääntä (kh:n päätösehdotus), 21 EI-ääntä (Eskelisen tekemä muutosesitys), poissa 2. Kaupunginvaltuusto merkitsi saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Valtuustoaloite / Mielenterveyden ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille

 
Kaisa Kantele ja Vihreä valtuustoryhmä ovat 22.3.2021 jättäneet valtuustoaloitteen mielenterveyden ensiapukoulutuksen toteuttamiseksi opettajille ja oppilaille Kuopiossa.
 
Valtuustoaloitteeseen annetussa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Opetuspalveluissa pyritään selvittämään yhteistyömahdollisuuksia mielen hyvinvointikoulutuksen toteuttamiseksi kumppanien ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, että mielen ensiapukurssia voitaisiin järjestää jo tulevana lukuvuonna henkilöstölle ja mahdollisesti oppilaille. Yhteistyötä tehdään kaupungin eri toimialueiden sekä mielenterveyttä edistävien organisaatioiden kesken. Lukuvuonna 2021-2022 mielen hyvinvointikoulutusta voidaan toteuttaa myös kokeiluna tietyissä yksiköissä. Koulutuksen toteutusta ja palautetta arvioidaan seuraavana lukuvuonna.
 
Kaupunginvaltuusto merkitsi saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Asemakaavan muutosehdotus / Tahkovuori

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokoukseen ylimääräisenä asiana tuodun Tahkovuoren asemakaavan muutosehdotuksen.

 
 
Kokouslistat ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://publish.kuopio.fi/Kuopio/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_handlers.