Kuopiossa, Kallaveden maisemissa hotelli Puijonsarvessa, järjestettiin 25.–26.8. kaupunkipolitiikan huipputapahtuma Kansallinen kaupunkifoorumi. Foorumin tämänvuotisena teemana oli ”kumppanuus tulevaisuuden työkaluna”. 


Kaupunkifoorumin avasi Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. 

”Kumppanuus on voimavara, joka ei paljon maksa”, totesi kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen foorumin avauspuheenvuorossaan torstaina. Kaupunginjohtaja totesi kumppanuuden olevan yksi Kuopion kaupungin strategian läpileikkaavista teemoista – ilman kumppanuutta yhteisiä tavoitteita, tuloksia ja menestystä ei saavuteta. 

Tervehdyksensä kaupunkifoorumiin lähetti myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Ohisalo korosti valtion ja kaupunkien välistä kumppanuutta kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi sekä elinvoimaisten ja viihtyisien kaupunkialueiden kehittämiseksi. 

Kauppatieteiden tohtori sekä ennakoinnin ja kompleksisuuden dosentti Mika Aaltonen taas tarkasteli puheenvuorossaan, kuinka rakennamme yhteistä, postmodernia arvopohjaa ja kestävää Suomea. Hän totesi yhteisen tietopohjan olevan välttämätön edellytys pitkäjänteiselle päätöksenteolle. Puheenvuorossaan Aaltonen myös kannusti foorumin osallistujia haastamaan ajatteluaan ja strategiaansa tulevaisuuteen: kuinka voisimme toimia passiivisuuden ja reaktiivisuuden sijaan preaktiivisesti ja proaktiivisesti? 

Hyvä kumppanuus on kuin nyyttikestit

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry sekä Jarmo Pirhonen pohtivat vilkkaassa paneelikeskustelussa, millaiselle kumppanuudelle juuri tässä ajassa on tilausta. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että kumppanuuksilla ja ekosysteemeillä luodaan lisäarvoa jokaiselle. 

”Kumppanuuden pohjalla on yhteinen kokemus osallisuudesta: jokaisen, joka on osa tätä yhteiskuntaa, tulisi kokea yhteyttä siihen, mitä tapahtuu”, totesi Jukka Mönkkönen. 

”Itselleni kumppanuus avautuu ilmauksina ”avoimuus”, ”luottamus” ja ”keskinäinen kunnioitus”. Hyvä kumppanuus on kuin nyyttikestit”, määritteli Jarmo Pirhonen.

”Kuopion yksi tavoite on, että asukkaat saadaan entistä aktiivisemmin mukaan yhteiseen suunnitteluun.”

Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaiselle kumppanuudelle on tilausta tässä ajassa.

Mallia sopimuskehittämiseen Hollannista

Kansainvälistä mallia kumppanuudesta toi Dutch Urban Agenda -kaupunkikehitysohjelman ohjelmajohtaja Frank Reniers, joka esitteli hollantilaista sopimuskehittämisen mallia. City deal -malli, johon myös ministeriöt ovat sitoutuneet, mahdollistaa mm. erilaiset ilmiölähtöiset sopimukset kaupunkien tukemiseksi. 

Tampereen yliopiston professori Arto Haveri sen sijaan käsitteli puheenvuorossaan sopimuksellisuutta kaupunkikehittämisessä. Haveri pohti, voitaisiinko sopimuksellisuuden avulla tukea kaupunkeja niiden erityistehtävissä, kuten kestävyyden edistämisessä ja elinvoiman lisäämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen taas avasi kumppanuuden mahdollisuuksia ja haasteita uudenlaisena hallinnon kehittämistyylinä. Onnistuneena esimerkkinä kumppanuudesta hän mainitsi Kuopion Savilahden kampusalueen: 

”Savilahdella on kaikki mahdollisuudet nousta kansainvälisiä osaajia houkuttelevaksi ekosysteemiksi. Alueella ovat läsnä niin yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto kuin yrityksetkin.”

Torstain foorumipäivän päätteeksi yleisö pääsi kuulemaan useista kansallisista ja paikallisista kumppanuusmalleista Kuopiosta ja myös muualta Suomesta. Esittelyssä olivat mm. MAL-sopimukset kumppanuuden rakentajina, kumppanuuden avulla kehittyvä Suomen itäinen kasvuvyöhyke Viitoskäytävä, KuopioHealth-osuuskunta, BusinessCenter-palveluverkosto, Kuopio-Tahko Markkinointi Oy sekä Kuopion kaupungin arvopohjainen seurakumppanuus. 

Toisen päivän aiheina elinvoimatekijät ja muuttuvassa maailmassa pärjääminen

Kaupunkifoorumin toisen päivän avasi elinkeinoministeri Mika Lintilä aiheella ”elinvoimaa tulevaisuuden kaupungeille”.  Myös Lintilä korosti kumppanuuden ja yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä niin kaupunkitasolla kuin globaalistikin: 

”Kaupunkien tekemän työn avulla voidaan vaikuttaa useisiin maailmanluokan ongelmiin, kuten vihreään siirtymään ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. on paljon arvokasta, johon meidän valtion toimijoiden kannattaa kiinnittää huomiota – ja toisinpäin”, hän totesi. 

”Maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta haluan olla optimisti. Meillä on paljon osaamista, josta ammentaa. Olen ilolla pannut merkille Kuopion edelläkävijyyden esimerkiksi terveysteknologian ja vesiosaamisen alueilla.”

Yhä useampi haluaa olla mahdollistamassa hyvää elämää

Näkökulmia muuttuvassa maailmantilanteessa pärjäämiseen toivat lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Ewaraye, työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -ohjelman ohjelmapäällikkö Petra Lehto sekä Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen. 

”Yhä useammat haluavat ottaa ratkaisijan roolin planeetalla, olla mukana tekemässä tekoja, jotka mahdollistavat hyvän elämän myös meidän jälkeemme tuleville ihmisille. Merkitykselliseksi koettu työ on kuulumista porukkaan, joka on asettunut ratkaisujen puolelle ja toimii hyvän tulevaisuuden puolesta”, totesi Arto O. Salonen puheenvuorossaan koskien onnellista kaupunkia. 

”Onnellinen kaupunki houkuttelee asukkaiden parhaat puolet esiin ja luo olosuhteita, joissa asukas voi kukoistaa. Liittyminen sukupolvien ketjuun on vastavoima irrallisuudelle.”

Loppuhuipennuksena antoisalle päivälle Hiihtoliiton lajijohtaja Mika Kojonkoski toi näkökulmia ja ammennettavia ajatuksia kumppanuuteen urheilumaailmasta käsin. 

Kansallinen kaupunkifoorumi järjestettiin yhteistyössä työ- ja elinkeinomisteriön ja Kuopion kaupungin kanssa.  Vuonna 2023 Kansallinen kaupunkifoorumi järjestetään Vaasassa.