Kuntien kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa – “Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä”

Kuopio on selvittänyt kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Merkittävimpinä kulutuksen päästöjen lähteinä erottuivat valtaosassa kuntia energiankulutus ja rakentaminen sekä ruoka.

Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Vastaavaa laskentaa ei Suomessa ole koskaan aiemmin toteutettu ja globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä, joten hankkeessa mukana olleet kunnat toimivat asian todellisina edelläkävijöinä. Kuopion lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa.

Nykyisin käytössä olevat, niin kutsutut alueelliset päästölaskennat, kattavat vain osan kunnan ja kuntalaisten hiilijalanjäljestä. Alueellisissa päästölaskentamalleissa tarkastellaan pääsääntöisesti kunnan energiankulutuksesta ja jätehuollosta aiheutuvia päästöjä sekä muita kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvia päästöjä. Muut kulutuksesta aiheutuvat päästöt, kuten ruuan ja kulutustavaroiden tuotannon ja valmistuksen tai ulkomaanmatkojen päästöt, jäävät alueellisten laskentamallien ulkopuolelle. Kulma-hankkeessa kehitetty laskentamalli tuottaa nyt uudenlaista tietoa kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, kuten mm. kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä. Kulutusperusteisella päästölaskennalla pyritään arvioimaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu.

Kuopion kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 9,17 t CO2-ekv* asukasta kohden. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden. Kuopiossa suurimmat kulutuksesta aiheutuvat päästöt tulivat energiankulutuksesta (2,59 t CO2-ekv asukasta kohden), ruuasta (2,05 t), liikkumisesta (2,05 t) sekä tavaroista ja palveluista (1,50 t).

– Jokainen kuopiolainen voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä arjessa valitsemalla ilmastoviisaita tapoja liikkua, korvaamalla lihatuotteita kasvisperäisillä tuotteilla ja valitsemalla vihreää energiaa, kannustaa ympäristöjohtaja Tanja Ahonen.

Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavan kerran vuodelta 2022, jolloin voidaan arvioida vuosien välisiä eroja päästöissä. Esimerkiksi uudisrakentamisen päästöt saattavat vaihdella eri vuosina merkittävästikin. Jatkuva päästölaskenta auttaa tunnistamaan kuntien ja kuntalaisten kannalta päästövähennyskohteita kaikilta kulutuksen osa-alueilta.

– Uudet tulokset tekevät näkyväksi ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin. Toivon mukaan laskennan piiriin saadaan tulevina vuosina myös lisää kuntia. Esimerkiksi pienten kuntien ja suurempien kaupunkien väliset erot kulutuksessa kiinnostavat varmasti laajastikin, hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström kertoo.

Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.

*Päästöjen yksikkö, hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv) kuvaa kaikkien tärkeimpien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua lämmitysvaikutusta siten, että metaani ja typpioksiduuli on yhteismitallistettu hiilidioksidiksi.

Lisätietoja
Kuopion kaupunki:
Mari Turunen, ympäristöasiantuntija
mari.turunen(at)kuopio.fi, 044 718 2870

Minna Kokkonen, ympäristöasiantuntija
minna.julia.kokkonen(at)kuopio.fi, 044 718 2148

Lisätietoa Kulma-hankkeesta ja sen tuloksista.

Hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström, Sitowise
emma.liljestrom(at)sitowise.com