Asuminen ja ympäristö - uutiset Asuminen ja ympäristö - uutiset

Takaisin

Kuopio, Espoo ja Jyväskylä edelläkävijöitä liito-oravan huomioimisessa

Espoossa, Kuopiossa ja Jyväskylässä on tehty pitkäjänteistä työtä liito-oravan suojelun ja maankäytön yhteensovittamisessa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja nyt kaupungit ovat koonneet yhteen hyviä käytäntöjään esimerkiksi muille kaupungeille.

Liito-orava asuu tyypillisesti vanhoissa metsissä, mutta 2000-luvun vaihteen jälkeen lajia on havaittu yhä enemmän myös kaupunkialueilta. Uhanalaisella liito-oravalla on vahva lain tuoma suoja ja sen elinalueet pitää ottaa huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa.

Hyviä käytäntöjä liito-oravan huomioimiseksi

Espoossa, Kuopiossa ja Jyväskylässä on luotu toimivia käytäntöjä siitä, miten liito-oravan suojelu voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kaupungeissa esimerkiksi tehdään liito-oravakartoituksia ennen uusien kaavahankkeiden aloittamista ja liito-orava huomioidaan kaavoituksessa. Tarvittaessa kartoitukset päivitetään ennen rakentamisen aloittamista. Ajantasainen tieto on tärkeää, koska liito-oravien elinalueet voivat vaihdella vuosittain.

Oikeaan aikaan kerätty ja laadukas liito-oravan esiintymistä koskeva tieto muodostaa pohjan maankäytön suunnittelulle, jossa törmätään mahdollisimman vähän lajin aiheuttamiin yllätyksiin. Joskus liito-oravan esiintymisen hahmottaminen alueella edellyttää useampia peräkkäisiä kartoituksia, sanoo Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita.

Keskeistä myös on, että liito-oravahavaintoihin liittyvät tiedot ovat helposti kaupungin eri toimijoiden saatavilla. Jokaisessa näistä kolmesta kaupungista onkin käytössä omat paikkatietojärjestelmät, joiden kautta maankäytön suunnittelijat pääsevät tarkastelemaan liito-oravatietoja.

Lisäksi kaupungit ovat luoneet muita hyviä käytäntöjä liito-oravan huomioimiseksi. Kuopiossa on esimerkiksi oma toimintamalli liito-oravan huomioimiseksi ja Espoossa on tehty koko kaupungin kattava malli viherverkostosta. 

Viherverkoston hahmottaminen on tärkeää. Pelkkien pesäpuiden suojelu ei riitä, vaan kaupungin viheralueilla tulee olla riittävästi elintilaa liito-oraville. Liito-oravan pitää pystyä liikkumaan elinalueiden välillä ruuan ja pesäpaikkojen perässä, ja nuorilla liito-oravilla tulee olla mahdollisuus levittäytyä omille reviireille. Onnistunut liito-oravien suojelu edellyttää siis laaja-alaista tarkastelua, kertoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon ympäristönsuojelusta.

Opas kokoaa tietoa muiden kaupunkien käyttöön

Kuopio, Espoo ja Jyväskylä ovat mukana kansainvälisessä Liito-orava-LIFE-hankkeessa, jonka aikana kaupungit ovat koonneet yhteen hyviä käytäntöjä liito-oravan huomioimiseksi. Esimerkit on koottu Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa -oppaaseen, joka on vapaasti kaikkien toimijoiden käytettävissä.

Olemme koonneet oppaaseen hyviä käytäntöjä muiden kaupunkien hyödynnettäväksi, kun ne suunnittelevat omia toimiaan liito-oravan huomioimiseksi. Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Yhteisen tahtotilan muodostaminen on perusta maankäytön ja luonnonsuojelun yhteensovittamiselle, sanoo ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Perätie Kuopion ympäristönsuojelupalveluista.

Tutustu liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa -oppaaseen (pdf)

Liito-orava-LIFE-hanke (2018–2025) on Metsähallituksen luontopalvelujen koordinoima hanke ja mukana on yhteensä 16 hankekumppania Suomesta ja Virosta. Hankkeen tavoite on parantaa liito-oravan suojelutasoa hyvien toimintamallien ja yhteistyön kautta. Lue lisää liito-orava-LIFE-hankkeesta sivuiltamme.

Lisätietoja:
Hankekoordinaattori Anu Ruohomäki, Kuopion kaupunki
044 718 2185, anu.ruohomaki(at)kuopio.fi

Ympäristöasiantuntija Laura Lundgren, Espoon kaupunki
043 825 7184, laura.lundgren(at)espoo.fi

Kaavoitusbiologi Anne Laita, Jyväskylän kaupunki
050 311 9927, anne.laita(at)jyvaskyla.fi