Uutiset Uutiset

Takaisin

Kuopiolaiset ovat tyytyväisiä asuinympäristöönsä – liikkumattomuus on yksi suurimpia huolenaiheita

Juuri valmistunut Kuopion hyvinvointikertomus kokoaa yhteen kuopiolaisten hyvinvoinnin tilannekuvaa. Erityisenä vahvuutena selvitysten pohjalta nousee kuopiolaisten tyytyväisyys omaan asuinympäristöönsä. Kuopiolaisille luonto näyttäytyy tärkeänä hyvinvointia tukevana tekijänä ja luonnossa liikkumiseen kuopiolaisilla on erinomaiset puitteet.

Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on yksi hyvinvointikertomuksessa esiin nousevista haasteista. Uuden liikuntasuosituksen mukaan 7-17 vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tuntipäivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Tähän suositukseen yltää kuopiolaisista alakoululaisista noin 43 % ja yläkoululaisista nuorista enää vain noin 22 %.

Kertomuksesta nousee myös muutoin elintapoihin liittyviä haasteita, kuten ruokailutottumusten ja riittävän unen sekä levon osalta. Muun muassa ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita 51 % jättää aamupalan väliin vähintään yhtenä arkiaamuna ja jopa 60 % nukkuu arkisin alle 8 tuntia.

Arjen turvallisuus koetaan Kuopiossa hyvänä. Lisääntynyt päihteiden käyttö näkyy kuitenkin myös kasvuna nuorten tekemien huumausainerikosten määrässä. Ikääntyneiden osalta yhtenä huolenaiheena nähdään kaatumiset, joihin liittyviä hoitojaksoja Kuopiossa on moneen muuhun kaupunkiin nähden verrattain paljon.

Huolenaiheeksi nousee myös erityisesti nuorten joukossa lisääntynyt yksinäisyys, joka on nähtävissä erityisesti tyttöjen osalta. Pohjoissavolaisista 20 -64 -vuotista ja 65 -vuotta täyttäneistä yksinäisyyttä kokee 8 %.

Kuopion hyvinvointikertomus on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä 12.4.2021 ja kevään aikana se nostetaan esiin myös kaupunginvaltuustossa. Kertomuksen esiin nostamiin hyvinvointihaasteisiin haetaan ratkaisukeinoja parhaillaan valmisteilla olevassa Kuopion kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa.

”Hyvinvointisuunnitelma tulee osaltaan viitoittamaan tietä kohti Kuopion visiota hyvän elämän pääkaupungiksi”, kertoo hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen.
 

Keskiössä hyvän arjen tukeminen

Hyvä arki ja hyvinvointi muodostuvat laajasti erilaisista tekijöistä. Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelmassa tunnistettiin viisi hyvinvointia ja terveyttä tukevaa hyvän elämän elementtiä, jotka täydentävät ja tukevat toisiaan; Hyvän arjen rutiineihin kuuluvat liikunta, ruokailutottumukset sekä uni ja lepo. Toinen elementeistä, hyvän elämän kanssakulkijat, pitää sisällään perheen, ystävät ja muun tukiverkoston. Hyvän elämän innostajat nostavat esiin merkityksellisen tekemisen ja kokemisen, kuten harrastukset, taide ja tiede tai vaikka vapaaehtoistoiminta. Hyvän elämän elementteihin lukeutuu myös toimeentulo, johon liittyvät vahvasti työ ja opiskelu. Hyvän elämän asuinympäristöä rakentavat koti ja lähiympäristö, luonto ja kohtaamispaikat sekä arjen turvallisuus.

”Hyvän arjen tukeminen on keskiössä kuopiolaisten hyvinvoinnin edistämisessä”, kertoo hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen.

”Jotta kuopiolaisten hyvää arkea ja hyvinvointia voidaan tukea, tarvitaan siihen meidän jokaisen osallistumista ja toimintaa yhteisten tavoitteiden suuntaisesti.”
 

Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -hanke lähtee ratkomaan mielenterveyden ja päihteiden käytön haasteita

Yhtenä keskeisenä hyvinvointikertomuksenkin esiin nostaman huolenaiheena ovat mielenterveyden haasteet. Mielenterveyttä kuvaavan mielenterveysindeksin osalta Kuopion tilanne on suurten kaupunkien joukossa heikoin ja valtakunnallisesti tilanne on heikoin Pohjois-Savon maakunnassa. Tämän haasteen ratkaisemiseksi Pohjois-Savon kunnat käynnistävät Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -hankkeen. Hanketta rahoittavat toteuttajien lisäksi Euroopan sosiaalirahasto sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeen avulla vahvistetaan ja tuetaan kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten ennaltaehkäisevää hyvinvoinnin edistämisen työtä kokonaisvaltaisesti.

”Asukkaita toivotaan mukaan kehittämistyön suunnittelijoiksi, toimijoiksi ja kokemusasiantuntijoiksi kaikissa hankkeen vaiheissa – suunnan muutos on mahdollista tehdä vain yhdessä”, kannustaa Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
 

Lisätiedot: