Kokoustiedotteet Kokoustiedotteet

Takaisin

Kuopion kaupunginhallituksen päätöstiedote 3.5.2021

Riistaveden yhtenäiskoulu uudisrakennushankkeen osallistujienvalinta kilpailullisen neuvottelumenettelyn neuvotteluvaiheeseen

Riistaveden yhtenäiskoulun hankesuunnitelma on hyväksytty Kasvun ja oppimisen lautakunnassa 19.5.2020 § 33 ja Kuopion kaupunginhallituksessa 1.6.2020 § 160. Hankesuunnitelman mukaisesti Riistaveden yhtenäiskoulun hanke (alakoulu ja yläkoulu) toteutetaan uudisrakennuksena nykyisen koulun tontille osoitteeseen Koulukatu 12, laaditun tilaohjelman mukaisesti siten, että opetus voi alkaa uudessa koulurakennuksessa lukuvuonna 2023 – 2024. Entinen koulurakennus puretaan uuden koulurakennuksen käyttöönoton jälkeen. Kuopion talousarvion investointiosassa Riistaveden kouluratkaisulle on varattu 13,6 M€.

Hankinta toteutetaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Hankintalain mukainen peruste hankintamenettelylle Riistaveden yhtenäiskoulun hankkeessa on hankkeen toteutusmuoto (sisältäen rakentamisen, suunnittelun ja käyttäjien yhteistoiminnan) sekä tavoitellut innovatiiviset ratkaisut.

Kuopion Tilapalvelut julkaisi ennakkoilmoituksen 13.2.2021 (TED:issä 16.2.2021) ja EU-hankintailmoituksen 25.3.2021 (TED:issä 26.3.2021). Yhteistoiminnallisen KVR-urakan osallistumishakemukset liitteineen tuli jättää sähköisesti viimeistään 26.4.2021 klo 9.00. Ehdokkaiden tuli toimittaa osallistumishakemuksen liitteenä kuvaus hankkeen toteuttamisesta eli oma käsityksensä hankkeen läpiviennistä. Osallistumishakemuksia saapui määräaikaan mennessä 7 kpl. Kaikki ehdokkaat täyttivät soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset.
Hankinta-asiakirjoissa tarkemmin esitettyjen kriteerien mukaisesti, valitaan neuvottelumenettelyn tarjouskilpailuun kolme osallistujaa pisteytyksellä. Pisteytyksessä käytettävät arviointikriteerit kohdistuvat ehdokkaiden esittämien suunnittelijoiden kelpoisuusehdot ylittäviin referensseihin sekä referenssihankkeisiin.

Ehdokkaista kilpailullisen neuvottelumenettelyn osallistumishakemusvaiheessa eniten pisteitä saivat Jalon Rakentajat Oy, NCC Suomi Oy ja Rakennusliike Konttinen Oy. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn seuraavien vaiheiden eli neuvottelujen, kehitystyöpajojen ja tarjousten jälkeen, tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi myös lopullinen yhteistoiminnallisen KVR-urakoitsijan valinnan hankintapäätös.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se valitsee Riistaveden yhtenäiskoulun yhteistoiminnallisen KVR-urakan kilpailullisen neuvottelumenettelyn neuvotteluvaiheeseen Jalon Rakentajat Oy:n, NCC Suomi Oy:n ja Rakennusliike Konttinen Oy:n.

 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

 
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2021


Osavuosikatsaukseen sisältyy talouden seuranta 31.3. tilanteesta, palvelualueiden ja taseyksiköiden tilinpäätösennuste sekä johdon katsaukset. Keskeisten konserniyhteisöjen osuudessa on selvitetty toteumatilannetta sekä ennustetta koko vuodelle.

Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu -19,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Ali-jäämän arvioidaan ennusteessa kasvavan -22,7 milj. euroon. Alkuvuoden pohjalta luodun ennusteen perusteella erikoissairaanhoidon kustannukset ovat ylittymässä n. 9 M€.

Kaupungin käyttötaloudessa arvioidaan edelleen syntyvän tulonmenetyksiä mm. joukkoliikenteessä sekä kulttuuritoimintojen pääsylipputuloissa. Menojen osalta suurimman riskin muodostaa erikoissairaanhoito. Toimintakate on vuoden takaisesta parantunut lähes 6 %. Kokonaisuutena toteuma maaliskuun lopussa on huomattavasti parempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tämän vuoden tammi-maaliskuuhun ajoittuu Kiinteistö KYSin osakkeista saatu myyntivoitto, verotulokertymän huomattava lisäys sekä myös valtionosuuksien kasvu, sillä viime vuoden poikkeukselliset valtionosuuslisäykset maksettiin vasta loppukesästä alkaen.

Verotuloennustetta on nostettu 5,6 milj. eurolla. Sekä kunnallisveron että yhteisöveron tilitysarvio on parantunut. Kun katsotaan toteumaa 31.3. asti, palkansaajien ennakonpidätykset ovat olleet selkeässä kasvussa viime vuoteen verrattuna. Yhteisöveroon viime vuonna tehty kuntien jako-osuuden korotus näkyy vertailutiedoissa vasta loppuvuodesta. Kaupungin lainamäärä jäi vuoden 2020 lopussa arvioitua pienemmäksi, mikä heijastuu myönteisesti myös kuluvan vuoden lainanottoon.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se merkitsee vuoden 2021 ensimmäisen talouden ja toiminnan seurantaa koskevan osavuosikatsauksen tiedoksi ja toimittaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Henkilöstömenojen muutokset kaupungin vuoden 2021 talousarvioon

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2020 vuoden 2021 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2024. Vuoden 2021 talousarvion sisällytettiin koko kaupungin tasolla 1,0 milj. euron henkilöstömenojen kertaluonteinen vähentämistavoite ja se toteutettiin siinä vaiheessa määrärahatarkastelussa keskitetysti kaupungin yleishallintoon. Kohdentaminen palvelualueille ja taseyksiköille valmisteltiin, kun henkilöstöltä saatiin hakemukset vapaaehtoisista palkattomista vapaista tai lomarahan vapaaksi vaihtamisesta.
Talousarvioon sisältyy henkilöstömenoja lisäävä järjestelyvaraelementti, jonka kohdentaminen ei vielä syksyn talousarviovalmistelun aikaan ollut mahdollista. Tästä syystä erän määrärahavaraus 1,3 miljoonaa euroa tehtiin myös keskitetysti yleishallintoon.  Huhtikuun alusta palkkaratkaisuun kuuluvan erän neuvottelut on käyty ja jakautuminen sopimusaloittain ja palvelualueittain on valmiina.

Valtuuston päätettäväksi esitetään palvelualue- ja taseyksikkökohtaiset määrärahamuutokset. Samalla purkautuu vastaavasti yleishallinnon kustannuspaikalle 1977 tehdyt keskitetyt talousarviovaraukset. Valtuuston päätöksen jälkeen palvelualueet tekevät tarvittavat käyttösuunnitelmien muutokset eli vähentävät tai lisäävät kustannuspaikkatasoisesti kohdennuksen mukaiset euromäärät.

Kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Koska Kasvun ja oppimisen palvelualueen johtamisen organisointi oli suunniteltu toisin, merkittiin palvelualueen tilivelvolliseksi viranhaltijaksi ainoastaan kasvatusjohtaja. Asia on syytä päivittää, kun opetusjohtaja on aloittanut virassaan.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy edellä esitetyt talousarviomuutokset palvelualueiden ja taseyksiköiden määrärahoihin. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kasvun ja oppimisen palvelualueen tilivelvolliseksi viranhaltijaksi lisätään opetusjohtaja.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.
 

Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 hankkeen määrärahavarauksen siirto yleishallinnosta hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle


Vuoden 2021 talousarviossa yleishallintoon tehtiin varaus Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -hankkeen käynnistymistä varten. Toimintatulot 1 327 000 € ja toimintakulut -1 414 000, toimintakate -87 000 €.

Hankkeen lopullista päätöstä vielä odotetaan, mutta hanke käynnistyy toukokuun alusta lukien ja hanke tulee hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tukipalveluihin ja siitä vastaa apulaiskaupunginjohtaja.  Hanke on kaksivuotinen ja se kestää 30.4.2023 saakka.

Hankkeeseen palkataan 9 henkilöä ja sen lisäksi osatoteuttajilla (Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkea-koulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu) on oma henkilöstö. Hankkeeseen osallistuu myös 16 yhteistyökuntaa, jotka osallistuvat hankkeeseen tietyllä rahoituksella. 

Tukipalveluihin avataan hanketta varten uusi kustannuspaikka: 4420 Hyvällä mielellä Pohjois-Savo, jonne siirretään vuoden 2021 talousarvioon kustannuspaikalle 1965 tehty määrärahavaraus.

Hankkeen suunnitellut kokonaiskustannukset sen toteutusaikana (1.2.2021-31.1.2023) ovat 3.407.187 €, josta ESR ja valtion rahoitus kattaisi 2.720.795 € (80%), kuntien rahoitus 446.392 € (13%) ja muu julkinen rahoitus 240.000 € (7%).

Kuopion kaupungin (päätoteuttaja) toteuttaman hankekokonaisuuden suunnitellut kustannukset ovat yhteensä 2.207.187 €, josta kaupungin oman rahoituksen osuus 216.968 € (n. 10%). Hankkeen kuntarahoitus jakautuu hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien väestöosuuden mukaisesti.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Yleishallinnon muihin kehittämishankkeisiin kustannuspaikalle 1965 Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -hankkeeseen varattujen määrärahojen siirron Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tukipalveluihin kustannuspaikalle 4420. 
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.
 

Kuopion Pysäköinti Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sijoittamisesta päättäminen Kuopion Savilahteen rakennettavan 600 autopaikan pysäköintilaitoksen rakentamiseksi


Kuopion Savilahteen on kaavoitettu rakennettavaksi kaksi pysäköintitaloa, joista toinen on laajuudeltaan 600 autopaikkaa ja toinen 400 autopaikkaa. Näistä 600 autopaikan pysäköintitalo on suunniteltu valmistuvaksi vuonna 2023 ja 400 autopaikan pysäköintitalo vuonna 2025. Po. kaava-alueella määräykset velvoittavat sijoittamaan kiinteistöjen kaavan vaatimat autopaikat pääosin yleisiin pysäköintilaitoksiin tai yhteiskäyttöisille pysäköintialueille.

Ensimmäisenä rakennettavan pysäköintilaitoksen paikoista puolet on tarkoitettu alueelle suunnitellun liikunta- ja tapahtuma-areenan sekä oppilaitoksen käyttöön, ja puolet on varattu alueelle rakennettavien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden velvoiteautopaikoiksi. Maksettava velvoiteautopaikkamaksu (20.000 euroa/autopaikka) ei oikeuta autopaikkaan tai pysäköintiin, vaan ainoastaan vapauttaa kiinteistön velvollisuudesta rakentaa vastaava autopaikka omalle kiinteistölleen. 

Pysäköintilaitoksen rakentamisen kuluista 75 % eli 9 miljoonaa euroa kerätään velvoiteautopaikkamaksuina alueelle rakentavilta oppilaitoksilta, yksityisiltä kiinteistösijoittajilta ja asunto-osakeyhtiöiltä. Lisäksi Kuopion kaupunki maksaa sisäisesti liikunta- ja tapahtuma-areenan pysäköintipaikkojen osalta velvoiteautopaikkamaksuja 3 miljoonaa euroa.  

Pysäköintilaitoksen rakentamisen rahoittamiseksi kaupunki sijoittaisi Kuopi-on Pysäköinti Oy:öön kaikki em. oppilaitoksilta ja asunto- ja kiinteistöyhtiöiltä velvoiteautopaikkamaksuina kerättävät varat eli yhteensä 9 miljoonaa euroa. Rakentamisen luonne huomioiden, sijoitukset Kuopion Pysäköinti Oy:öön kannattaa tehdä useammassa erässä, porrastaen niitä vastaamaan pysäköintilaitoksen rakennuskustannusten erääntymistä. Näin ollen kaupunki saa yhtiöön sijoittamansa summan takaisin velvoiteautopaikkamaksuina, joita maksetaan kaupungille sitä mukaa, kun Savilahden alue rakentuu.

Loppuosa pysäköintilaitoksen kuluista, eli noin 3 miljoonaa euroa, voidaan kattaa Kuopion Pysäköinti Oy:n kassavaroista tai yhtiön nostamalla pankkilainalla, jolle Kuopion kaupunki voi erillisellä valtuuston päätöksellä antaa omavelkaisen 80-prosenttisen takauksen.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että se:

- päättää 9.000.000 euron sijoituksesta Kuopion Pysäköinti Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Kuopion Savilahteen rakennettavan 600 autopaikan pysäköintilaitoksen rakentamisen toteuttamiseksi. Omistajana rakennettavassa pysäköintilaitoksessa on Kuopion Pysäköinti Oy ja rakennettava pysäköintilaitos kirjataan yhtiön omaisuudeksi; ja 

- hyväksyy po. järjestelyihin liittyen kaupungin vuoden 2022 talousarvion investointiosaan sisällytetään Kuopion Pysäköinti Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävä sijoitus määrältään enintään 9.000.000,00 € ja; 

- oikeuttaa talousjohtajan tai hänen määräämänsä maksamaan Kuopion Pysäköinti Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävän sijoituksen määrältään enintään 9.000.000,00 € vuoden 2022 aikana pysäköintilaitoksen valmistumisen edetessä.
 
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

 
Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän loppuselvityksen hyväksyminen


Vuonna 1928 Savon työlaitoksena perustettu Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä on tuottanut 1970-luvun lopulta alkaen päihdepalveluita Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa Mäntyharjussa, Etelä-Savossa. Kuntayhtymän palvelutuotanto ja osa henkilöstöstä siirtyi liikkeenluovutuksena uudelle työnantajalle vuoden 2018 alusta. Luovutuksen jälkeen kuntayhtymä ei enää toteuttanut perussopimuksen mukaista tehtäväänsä. Jäsenkuntia kuultuaan kuntayhtymä päätti alkaa valmistella kuntayhtymän purkua. Kuntayhtymää on yritetty purkaa jo vuonna 2016, jolloin osa jäsenkunnista irtautui kuntayhtymästä.
Kuntayhtymän yhtymävaltuusto on kokouksessaan 28.11.2018 päättänyt esittää jäsenkunnille purkusopimusta hyväksyttäväksi. Purkusopimuksessa on ollut tarkoitus sopia esimerkiksi kuntayhtymän purkamisesta, kuntayhtymän eläkemenoperusteisten kustannusten käsittelystä sekä jälkitöiden hoitovastuusta. Kuopion kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 20.05.2019 § 37, että Kuopion kaupunki hyväksyy osaltaan Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimuksen. 

Yhtymävaltuusto ei kuitenkaan ole edennyt purkamisessa loppuselvityksen laatimiseen, koska lokakuussa 2019 vuodenvaihteessa 2016–2017 kuntayhtymästä eronneet Lappeenrannan kaupunki, Joensuun kaupunki ja Imatran kaupunki lähestyivät kuntayhtymää vaatimalla itselleen peruspääoman palautusta. Tämä lähestyminen käynnisti hallintoriita-asian kuntayhtymän ja näiden kolmen kaupungin välillä. Voimassa oleva perussopimus on hyväksytty vuonna 2015. Sopimuksen mukaan peruspääomia ei palauteta eroaville kunnille. Uuden perussopimuksen syntymiseen liittyi monta eri mielipidettä ja erimielisyydet liittyivät eritoten siihen, palautetaanko peruspääoma tai osa siitä eroavalle jäsenkunnalle.

Hallintoriita-asiaan on neuvoteltu sovintoratkaisu, joka on käsitelty ja hyväksytty kuntayhtymän valtuustossa 23.3.2021 (§ 7).  Loppuselvitys nojautuu jäsenkuntien jo aiemmin hyväksymään purkusopimukseen ja selvityksessä todetaan, miten kuntayhtymän purkautumisen jälkeiset työt hoidetaan. Loppuselvityksen liitteenä on arvio jaettavissa varoista, mikäli kuntayhtymä saadaan purettua vuoden 2021 aikana, jolloin viimeinen tilinpäätös voidaan hyväksyä alkuvuodesta 2022.  Kuntayhtymä on lähestynyt kaikkia jäsenkuntia pyytäen käsittelemään ja hyväksymään liitteenä loppuselvityksen 31.5.2021 mennessä.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy ja esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyisi omalta osaltaan liitteenä olevan kuntayhtymän loppuselvityksen.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.
 

Kuopion Vesi Oy:n omistusosuuksien korjaamisesta päättäminen

Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta perustivat vuonna 2020 alussa yhteisen vesihuoltoyhtiön, Kuopion Vesi Oy, tuottamaan kuntien vesi- ja jätevesipalvelut (KV 20.5.2019 § 34). Yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi on päättynyt. Yhtiötä perustaessaan osapuolet sopivat periaatteesta, että osakepääoman omistusosuudet määräytyvät osapuolten yhtiöön sijoittamien vesi- ja jätevesitoimintojen arvojen suhteessa. Jälkeenpäin on ilmennyt osittain päällekkäistä varojen laskentaa, joka Siilinjärven kunnan osalta oli sekä suhteellisesti että euromääräisesti selvästi suurempaa kuin Kuopion kaupungin osalta. Tästä aiheutuu tarve vähentää Siilinjärven kunnan omistusta Kuopion Vesi Oy:stä tavoitteena omistussuhde Kuopio 86% ja Siilinjärvi 14 %. Muutostarve nykyiseen on 2,0 prosenttiyksikköä hyvittäen Kuopion kaupungin omistusosuutta. 

Kuopion Vesi Oy:n omistusosuudet voidaan täsmentää ilman osakkaiden tai yhtiön välisiä kauppa- ja maksutapahtumia toteuttamalla yhtiössä suunnattu maksuton osakeanti vain Kuopion kaupungille osakeyhtiölaissa määritetyllä tavalla.

Uudet osakepääoman laskennalliset osuudet ovat Kuopio 17.202.100 € (86 %) ja Siilinjärvi 2.800.400 € (14 %), kun ne olivat aiemmin Kuopio 16.802.100 € (84 %) ja Siilinjärvi 3.200.400 €. Osakeanti muuttaa myös osakkaiden oikeutta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon niin, että Kuopion osuus on 17.200.000 € ja Siilinjärven 2.800.000 €, aiemmin Kuopio 16.800.000 € ja Siilinjärvi 3.200.000 €. Muutos molemmissa tapauksissa korjaus on suuruudeltaan 400.000 €. Näin omistusosuudet vastaavat yhtiöön sijoitetun omaisuuden arvon suhteellista osuutta mahdollisimman tarkasti. 

Koska kysymyksessä on vain Kuopion Vesi Oy:n oman pääoman jakosuhteen täsmennys osakkaiden kesken eikä yhtiön omaan pääomaan tehdä lisäsijoituksia, ei toimenpiteellä ole vaikutusta yhtiön liiketoiminnan kehitykseen, hinnoitteluun tai sen rahoituksen hoitamiseen missään vaiheessa. Toimenpiteellä ei myöskään ole vaikutusta osakkaiden tulokseen tai taseeseen.

Kuopion Vesi Oy:n maksuttomasta osakeannista päätetään varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa, jonka päätösten mukaisesti yhtiön hallitus toimeenpanee osakkaiden yhteisen tahdon. Selvyyden vuoksi todetaan, että Kuopion kaupungin osalta omistajaohjausjaosto on toimivaltainen viran-omainen ohjeistamaan yhtiökokousedustaja toimimaan yhtiökokouksessa tehtyjen päätösten mukaisesti.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy ja esittää edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Kuopion Vesi Oy:n suunnatun maksuttoman osakeannin Kuopion kaupungille osakeyhtiölaissa määritetyllä tavalla siten, että Kuopion kaupungin uudeksi osakepääoman laskennalliseksi osuudeksi muodostuu 17.202.100 € (86 %) ja oikeudeksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 17.200.000 €. Maksuttomasta osakeannista päätetään Kuopion Vesi Oy:n varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

 
Talousarviomuutos 2021/Pohjois-Savon pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen vuoden 2020 tilinpäätöksessä todettiin kalustoinvestointien nettokulujen alittuneen 1.140.415 eurolla. Pelastustoiminnan ja ensihoidon kalustohankintoja jatketaan vuonna 2021.

Pelastuslaitoksen investoinneista jäivät v. 2020 kesken kolmen raskaan ajoneuvon, neljän henkilöauton, kolmen ambulanssin, kahden väestöhälyttimen, tietojärjestelmäkokonaisuuksien ja pelastuskaluston hankinnat. Hankintojen loppuunsaattamiseksi tulee talousarvioon tehdä muutos.

Em. perustein pelastuslaitoksen vuoden 2021 kalustoinvestointien
- kuluksi tulee vahvistaa 2.755.178
- rahoitusosuuksiksi 266.360
- nettomenoksi 2.488.818
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy talousarviomuutoksen ja esittää sen edelleen hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustolle.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.
 

Talousarviomuutos 2021/Pohjois-Savon pelastuslaitos

Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta teki kokouksessaan 24.2.2021 esityksen talousarviomuutokseksi, jolla vuoden 2020 keskenjääneiden investoin-tien määrärahat sisällytetään vuoden 2021 talousarvioon. Tähän määrärahojen muutosesitykseen sisältyi myös kolmen ambulanssin määrärahat, koska vuoden 2020 investointisuunnitelmaan sisältyneet ambulanssit saatiin vasta vuoden 2021 puolella. Ambulanssit rahoitetaan peruskaupungilta otettavalla lainalla, jolloin talousarvion lainamäärä muodostuu suuremmaksi kuin talousarviossa tällä hetkellä on.

Talousarvion lainamäärä rahoituslaskelmassa on 250.000 euroa. Vuonna 2021 hankitaan 5 ambulanssia, joiden hankintaan tarvittava lainamäärä on 640.000 euroa.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy vuoden 2021 lainamääräksi 640.000 euroa ja esittää lainamäärän hyväksymistä edelleen kaupunginvaltuustolle.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

 
Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimus 2020–2031


Kuopion kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksesta (MAL-sopimus) on saavutettu neuvottelutulos valmisteluun osallistuneiden valtionhallinnon edustajien ja kuntien edustajien kesken 23.04.2021.

MAL-sopimus perustuu Kuopion kaupunkiseudun kuuden kunnan, Pohjois-Savon liiton ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion yhteistä sitoutumista seudun kehittämistä koskeviin osapuolten yhteisiin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sopimuksen toimenpiteillä luodaan edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle ja kehittämiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä mahdollistaa sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta. Tavoitteena on kasvattaa kestävien liikkumismuotojen osuutta liikennesuoritteesta, parantaa liikenneturvallisuutta ja lisätä työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta.

Sopimuksessa määritellään tavoitetila ja seuraavien 11 vuoden kehityspolku sekä konkreettiset, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä ja/tai kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet vuosille 2021–2023. Sopimus tarkistetaan rullaavasti eduskuntavaalikausittain.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 23. 04.2021 päivätty valtion ja Kuopion kaupunkiseudun välinen MAL-sopimus 2021-31 hyväksytään ja kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

Pohjois-Savon liiton pyyntö hyväksymisestä esitykseen Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen perustamisesta sote-uudistusta koskevan lakikokonaisuuden (HE 241/2020 vp) voimaantulon jälkeen

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen esitys hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä (HE 241/2020 vp). Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet julkisoikeudellisina yhteisöinä perustettaisiin suoraan voimaanpanolain nojalla ehdotetun laissa kirjatun voimaantuloajan mukaisesti (tällä hetkellä arvio 1.7.2021). Siten myös hyvinvointialueesta annetun lain tulisi olla voimassa pääosin 1.7.2021 tai mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Ensi vaiheessa hyvin-vointialueiden väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyisi hyvin-vointialueille vuoden 2023 alusta lukien.

Hyvinvointialueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteis-toiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja alueen pelastustoimen olisi sovittava välittömästi voimaanpanolain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaisi valmistelutoimielimen. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaisi hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta sekä käyt-täisi sitä koskevaa päätösvaltaa ja vastaisi tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä siihen saakka, kunnes aluevaltuusto olisi valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus olisi aloittanut toimintansa.

Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä on tällä hetkellä yhteensä 18 sekä Vaalijalan kuntayhtymä. Lisäksi pelastustoimesta vastaa Pohjois-Savon pelastuslaitos. Tulevaisuudessa näiden toimijoiden palvelut järjestää Pohjois-Savossa yksi hyvinvointialue. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että hyvinvointialueuudistuksen valmistelu ja toimeenpano päästään aloittamaan nopeasti ja tehokkaasti heti lakien voi-maantulon jälkeen, jotta Pohjois-Savon hyvinvointialue on valmis aloittamaan toimintansa 1.1.2023. Toimeenpanosta ja valmistelusta ennen aluevaltuuston valintaa vastaa edellisessä kappaleessa kuvattu väliaikainen valmistelutoimielin, jonka kokoonpanosta ja asettajasta nykyisten toimijoiden on sovittava.

Esitystä väliaikaisesta valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja asettajasta on valmisteltu POSOTE20 -hankkeen vapaaehtoisen valmistelun johtoryhmän johdolla, joka koostuu Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen ylimmästä johdosta. Esitystä väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja asettajasta on käsitelty POSOTE20 -hankkeen poliittisessa seurantaryhmässä, Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksessa ja Pohjois-Savon kuntajohtajien kanssa. Lisäksi esityksestä on tiedotettu laajasti Pohjois-Savon kuntapäättäjiä 30.3.2021 ja 1.4.2021 järjestetyissä tilaisuuksissa.

Pohjois-Savon liitto pyytää Pohjois-Savon tulevan hyvinvointialueen kuntia, yhteistoiminta-alueita, sairaanhoitopiiriä, erityishuoltopiiriä sekä pelastuslaitosta hyväksymään seuraavan esityksen, joka on liitteenä olevassa esitysmateriaalissa, Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta ja kokoonpanosta.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy Pohjois-Savon liiton esittämän esityksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta ja kokoonpanosta sekä valtuuttaa kaupunginjohtajan johtoryhmän myöhemmin nimeämään Kuopion kaupungin virkamiehet Pohjois-Savon hyvin-vointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimeen.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

 
Muutoksia kaupunginvaltuuston kokouspäiviin 2021


Kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että kaupunginvaltuuston aiemmin päättämiä aikatauluja muutetaan siten, että:
- 7.6.2021 pidettäväksi suunniteltu kokouspäivä siirretään pidettäväksi 21.6.2021 klo 18.00 (kaupunginhallitus kokoontuu tuona päivänä klo 14.00 alkaen)
- uuden kaupunginvaltuuston järjestäytymiskokous pidetään 9.8.2021 klo 18.00 ja
- kaupunginvaltuuston iltakoulu järjestetään 24.5.2021 klo 17.30.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.

 
Vastaus valtuustoaloitteeseen / Selvitys Fennovoiman osakkeiden tilanteesta ja kaupungin kokonaisriskeistä asiassa


Yhteensä 23 valtuutettua on tehnyt 7.2.2021 päivätyn valtuustoaloitteen koskien Fennovoiman osakkeita. Aloitteen tekijät haluavat varmistua Kuopio-konsernin rahallisesta panoksesta osakkeisiin. Aloitteessa halutaan selvitettävän, onko osakkeet saatu myytyä, mikä on näiden osakkeiden nykyinen arvo ja onko sitä edes mahdollista arvioida. Aloitteessa kysytään, mitä myyntiponnistuksia Fennovoiman osakkeiden myymisestä on tehty ja mikä on niiden markkinatilanne.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan muun muassa seuraavaa: Ydinvoimaomistuksesta pyritään eroon kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Omistuksesta luopuminen saattaa johtaa tulosta heikentävään alaskirjaukseen, sillä osakkeiden markkina-arvo on huomattavasti alle niiden hankintahinnan. Vuosina 2013 – 2014 Kuopion Energia Oy palkkasi myyntiä varten konsultiksi Mergertum Oy:n, joka kävi läpi ostajaehdokkaita.  Yhteistyö lopetettiin, kun ostoa harkitsevia tahoja ei löydetty.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että se kaupunginvaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.
 

Valtuustoaloite / Omaishoidon tuen kriteerien tarkistaminen


9 valtuutettua on 15.2.2021 allekirjoittaneet aloitteen koskien omaishoidontuen kriteerien tarkistamista. Aloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että Kuopio ottaa tarkasteluun omaishoidon tuen kriteerit ja lisää omaishoitoon käytettävää rahoitusta. Ja samalla helpottaa tuen myöntämisperusteita omaishoidon tukea hakevilta, etenkin uusilta asiakkailta. Edelleen esitetään, että tuen piiriin tulisi olla helpompi päästä. Samoin katsotaan, että nykyisin tuen saannit kriteerit tuntuvat tiukoille. Aloitteen mukaan palautetta tulee siitä, ettei tukea kuuleman mukaan aina haeta senkään takia, koska myöntämisen perusteet ovat tiukahkot. Erityisesti tämä tulee esille tukea ensimmäistä kertaa hakevien palautteessa. Lopuksi aloitteessa todetaan, että omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä ei ole Kuopiossa pitkään aikaan päivitetty. 

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan mm. seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset ovat tämän hetken tiedon mukaan kesällä käsittelyssä. Mikäli hyvinvointialue syntyy, ei nähdä tarkoituksenmukaisena tässä vaiheessa muuttaa omaishoidon tuen myöntämisperusteita tai käytänteitä. Mikäli sote-uudistuksesta päätetään kesän 2021 aikana ja hyvinvointialue ei synny, valmistellaan vuoden 2022 budjettivalmistelun yhteydessä omaishoidon tuen kriteereiden arviointia ja mahdollista laajentamista kohdistuen nimenomaan kevyempiin palvelutarpeisiin.
 
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että se kaupunginvaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.
 
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.