Asuminen ja ympäristö – Uutiset Asuminen ja ympäristö – Uutiset

Takaisin

Laaja Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatuselvitys valmistunut

Kuopion ja Siilinjärven tärkeimmille taajama-alueille on valmistunut ilmanlaadun mallinnus, jossa on selvitetty tärkeimpien ilman epäpuhtauksien eli hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet nykytilanteessa ja vuoden 2035 ennustetilanteessa. Selvityksen on tehnyt Ilmatieteen laitos.

Selvityksen mukaan Kuopion ja Siilinjärven alueella selvitettyjen yhdisteiden ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity liikenneväylien ulkopuolella nyky- tai ennustilanteessa. Raja-arvot tarkoittavat ilmanlaatuasetuksen mukaisia tasoja, joiden ylittyessä kunnan tulee laatia ympäristönsuojelulain mukainen ilmansuojelusuunnitelma.

Sen sijaan ilmanlaadun ohjearvot paikoin ylittyvät sekä nykytilanteessa ja ennustetilanteessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. maankäytön suunnittelussa ja liikennesuunnittelussa sekä lupamenettelyissä.

Pääosin Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu on selvitettyjen epäpuhtauksien osalta hyvä, mutta ilmanlaadussa on alueellisia eroja. Parhain ilmanlaatu on Kuopiossa eteläisissä kaupunginosissa, kuten Saaristokaupungissa ja Puijon länsipuolisilla alueilla. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa suuresti moottoritien ja sen rinnakkaisväylien liikenteen päästöt. Huonoin ilmanlaatu Kuopiossa on alueella, joka ulottuu Haapaniemeltä Tasavallankadulta Savilahteen ja edelleen Kelloniemen liittymään pohjoisessa. Korkeimpia typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy myös Kuopion keskustassa, etenkin sen pohjoisosissa ja keskustan sisääntuloväylien varsilla. Siilinjärvellä ilmanlaadultaan heikoimmat alueet ovat Vuorelassa suppealla alueella moottoritien lähialueella sekä Siilinjärven keskustaajamassa.

Typpidioksidin pitoisuudet alittavat raja-arvot koko tarkastelualueella nykyisin ja ennustetilanteessa, mutta lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot ylittyvät niukasti vilkkaimmilla risteysalueilla sekä nykytilanteessa että vuoden 2035 ennustetilanteessa. Vuoteen 2035 pitoisuuksien ennakoidaan laskevan hieman nykytilanteesta. Typpidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa valtaosin vain tieliikenne.

Pienhiukkasten pitoisuudet alittavat Kuopion ja Siilinjärven alueella raja-arvon. Sen sijaan pienhiukkasten lyhytaikaispitoisuudet ylittävät Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon osassa Niiralaa, Savilahden alueella, osassa Haapaniemeä sekä nykytilanteessa että vuoden 2035 ennustetilanteessa. Siilinjärven keskustan pientaloalueilla Simonsalossa ja Sulkavanniityllä lyhytaikaispitoisuuksia koskeva WHO:n ohjearvo ylittyy nykytilanteessa. Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa eniten kaukokulkeuma, mutta paikallista merkitystä on myös tieliikenteen ja puun pienpolton päästöillä. Paikallisesti kiinteistökohtaisella puulämmityksellä voi olla suurempi vaikutus pienhiukkasten pitoisuustasoihin kuin liikenteen päästöillä – näin mm. Niiralassa ja Siilinjärven ja Nilsiän pientaloalueilla. Pienhiukkaspitoisuuksien ennakoidaan pienenevän vuoteen 2035.


Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot alittavat raja- arvon selvästi. Sen sijaan lyhytaikaispitoisuudet ylittävät ohjearvon ja ovat raja-arvon tuntumassa sekä nykytilanteessa, että vuoden 2035 ennustetilanteessa lähinnä moottoritien vaikutuspiirissä Savilahdessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa pääosin vain tieliikenne ja ennen kaikkea katupöly. Ennusteen mukaan hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousevat keskimäärin 10-15 % vuoteen 2035, ellei katupölyn torjuntaan kiinnitetä erityistä huomiota.

Energiantuotanto-  ja teollisuuslaitosten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on pieni, sillä päästöt vapautuvat pääsääntöisesti korkeista piipuista, jolloin ne leviävät ja laimenevat tehokkaasti eivätkä heikennä ilmanlaatua hengityskorkeudella. Eniten vaikutusta on Mondi Powerflute Oy:n Sorsasalon aallotuskartonkitehtaalla, jonka päästöt vaikuttavat Sorsasalossa ja Ranta-Toivalan alueella. Siilinjärvellä Yara Suomi Oy:n tuotantolaitosten päästöt vaikuttavat vain hyvin paikallisesti ilmanlaatuun. Arvioinnissa eivät ole olleet mukana Yara Suomi Oy:n kaivos- ja rikastushiekka-alueen pölypäästöt.

Kiinteistökohtaisen lämmityksen, etenkin puun pienpolton, vaikutukset ovat suurimpia vanhoilla pientaloalueilla Niiralassa, Männistössä, Kettulanlahdessa, Nilsiän taajamassa sekä Siilinjärven taajamassa. Yli puolet pienkiinteistöjen vaikutuksista hiukkaspitoisuuksiin aiheutuu lisälämmityksestä, kuten takoista, noin 30 % saunojen päästöistä ja 10-15 % puulämmityskattiloista.

Korkeimmille ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille asukkaat altistuvat valtatie 5:n varrella sijaitsevilla asuinalueilla Petosen ja Vuorelan välillä. Merkittävästi altistuvien ihmisten määrä on nykyisellään noin 25 000. Typpidioksidille  ja pienhiukkasille altistumista vähentää tulevassa tilanteessa liikenteen ja pienpolton päästöjen pieneneminen. Mutta toisaalta altistumista kasvattaa uuden asutuksen sijoittuminen Kuopiossa moottoritien varteen mm. Savilahdessa ja Hatsalassa Opistotien alueilla sekä uuden asutuksen sijoittuminen keskustaan. Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kasvavat liikenteen kasvun seurauksena uusilla täydennysrakennusalueilla Hiltulanlahdessa.


Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille altistuminen lisääntyy tulevassa tilanteessa liikennemäärien kasvun ja siitä johtuvan katupölyn lisääntymisen vuoksi. Katujen pölyämiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa tehokkaasti katujen kunnossapidolla sekä oikea-aikaisella hiekanpoistolla ja pölynsidonnalla.

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatuselvitys 2020 liitekarttoineen (pdf)

Lisätietoja:

tutkija Birgitta Komppula, Ilmatieteen laitos, puh. 050 9195459, sähköposti: birgitta.komppula(at)fmi.fi ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä, Kuopion kaupunki, puh. 044 7182 142, sähköposti: erkki.parjala(at)kuopio.fi ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen, Siilinjärven kunta, puh. 044 740 1422, sähköposti: matti.nousiainen(at)siilinjarvi.fi


Uutiset aiheittain Uutiset aiheittain