Uutiset Uutiset

Takaisin

Liike näkyväksi – tiedolla johtaminen arjen työkaluna

Hyvinvointitiedon kerääminen digitaaliselle ja reaaliaikaiselle alustalle edistää tiedolla johtamista ja ruohonjuuritason hyvinvointityötä. Digialustaa pilotoidaan kahdella kuopiolaisella alakoululla.



Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisen määrän eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Liikkuminen vähentyy ja paikallaanolon määrä lisääntyy lapsen kasvaessa. Tutkimuksen liikemittaritietojen perusteella ykkösluokkalaisista 71 prosenttia liikkuu suositusten mukaan, kun taas yläkouluikäisistä enää 10 prosenttia.

Kuopion hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen vahvistaa, että ilmiö näkyy Kuopiossakin. Liikkumisen lisääntyminen edistää koululaisten hyvinvointia ja esimerkiksi oppimistuloksia. Siksi kahdessa kuopiolaisessa alakoulussa alkaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen pilotti.

– Pilotoinnissa kehitetään toimintamallia, jossa erilaisilla mittareilla pyritään saamaan riittävästi tietoa koulupäivän aikaisesta liikkumisesta. Tiedon avulla voidaan kehittää liikkumista lisäävää toimintaa. Samalla selviää, mitkä toimenpiteet tai olosuhteet edistävät liikkumista ja mistä puolestaan löytyy erilaisia esteitä tai haasteita, kuvailee Hentunen.

Kuopiolaisten arjen fyysisestä aktiivisuudesta ja muistakin elintavoista ja hyvinvointitekijöistä kootaan Kuopiossa tietoa myös muutoin. Kuopiossa valmistellaan lakiin pohjautuen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Hyvinvointikertomus nostaa esiin erilaisiin tutkimuksiin ja tilastoihin pohjautuen tietoa kuopiolaisten hyvinvoinnista. Suunnitelmassa puolestaan määritetään tavoitteet ja linjataan toimenpiteitä kuopiolaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Hyvinvointikertomuksen oheen tarvitaan kuitenkin myös muunlaisia tiedolla johtamisen työvälineitä. Erityisesti työvälineitä kaivataan käytännön työn tueksi. Tähän Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) -hankkeen kehitystyö tarjoaa tukea, kertoo hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen Kuopion kaupungilta.

Kehitystyö aloitettiin viime vuonna moniammatillisissa työryhmissä. Uuden konseptin mallintamisessa hyödynnettiin palvelumuotoilua ja Savonia-ammattikorkeakoulun ammattilaisia. Lopputuloksena on tarkoitus tuottaa Power BI -analytiikka- ja raportointialustalle reaaliaikainen hyvinvointiportaali, joka kokoaa yhteen sekä paikallisten että valtakunnallisten tilasto- ja tietolähteiden hyvinvointia kuvaavan tiedon. Koululaisten liikkumisen edistämisen ohjelma tuo strategian käytäntöön, ja hyvinvointiportaali toimii arjen työkaluna kouluissa.

– Mitään yksilötason tietoa alustasta ei saa, vaan asioita käsitellään ilmiötasolla, kuvaa Haapaniemen koulun rehtori Jussi Kukkola. Kehitystyötä pilotoidaan Haapaniemen ja Pirtin alakouluissa.

Koulupäivien aikainen liikkuminen näkyväksi


Kouluilla on entuudestaan runsaasti hyvinvointitietoa, joten on erityisen tärkeää saada se kootuksi yhteen. Tiedossa on muun muassa liikuntatuntien määrät, harrastetoiminnan määrä, kouluterveyskyselyjen tulokset sekä koulukuljetukseen osallistuvien oppilaiden määrä. Kuopiossa on käytössä myös School Day -sovellus, jonka kautta kerätään hyvinvointitietoa paitsi peruskoululaisista myös lukiolaisista.

– Sovellus on vapaaehtoinen, ja sen kysymykset perustuvat tutkimuksiin. Kysymykset voivat koskea vaikkapa sitä, onko oppilas syönyt tai nukkunut tänään hyvin, miltä koulutehtävät ovat tuntuneet tai miten oppilas on viihtynyt koulussa tällä viikolla, kuvailee Kukkola.

Reaaliaikaisempi ja käytettävämpi tieto yhteen paikaan kerättynä edistää tiedolla johtamista. Tiedolla johtaminen on yksinkertaisesti sitä, että päätökset tehdään dataan ja mittareihin perustuen. Hyvinvointiportaalin koulupilotista jokainen saa omassa arjessaan ja työroolissaan hyödynnettävän työkalun. Kukkolan mukaan tietoa voidaan suodattaa halutuin kriteerein sen mukaan, mitä halutaan tarkastella.

– Voidaan esimerkiksi vertailla tiettyä aluetta tai ikäryhmää. Tai voin rehtorina huomata alustan kautta, että koulussamme voidaan järjestää enemmän liikunnallista harrastetoimintaa ja ottaa yhteyttä suoraan seuroihin, Kukkola havainnollistaa.

Reaaliaikainen hyvinvointiportaali tulee Kukkolan mukaan myös seurojen, järjestöjen ja koulujen moniammatillisten yhteistyöryhmien käyttöön. Rehtori toivoo, että jollain aikaa myös kansalaiset saisivat pääsyn kertomukseen.

– Tavoitteena on, että hyvinvointiportaali on arjessa käytössä oleva johtamisväline. Yksilö voi verrata itseään tilastoihin. Virkamiehet, kunnan toimijat ja päätöksentekijät sekä kolmas sektori puolestaan voivat käyttää sitä apuna päätöksenteossa, summaa Kukkola.

Hyvinvointi linkittyy kaikkialle


Koulussa pilotoitavan fyysisen aktiivisuuden työkalun rooli on vahvasti ennaltaehkäisyssä. Mitattavien toimenpiteiden avulla voidaan vaikuttaa laajemmin paitsi kouluarkeen myös kuopiolaisten elämään.

– Jos esimerkiksi huomataan, että lyhyetkin koulumatkat kuljetaan vanhempien kyydillä, pitää alkaa selvittää, miksi näin on. Onko matka turvallinen? Voiko kevyen liikenteen väyliä kehittää? kysyy Kukkola.

Nimenomaan koulumatkojen turvallisuus kiinnostaa vanhempia. Ja kun kevyen liikenteen väyliä aletaan kehittää, hyvinvointi linkittyy suoraan kaupunkisuunnittelijoiden työpöytään.

– Jos puolestaan verrataan koulujen välituntiaktiivisuutta ja jollain koululla se on alempi, taas on pohdittava, miksi. Koulutilojen ja -pihojen kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja, joten jälleen hyvinvointi kytkeytyy myös muihin sektoreihin, Kukkola jatkaa.

Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hentunen komppaa ja vahvistaa, että kaikkien toimenpiteiden tarkoitus on tähdätä kohti hyvän elämän pääkaupunkia. Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelman tavoitteena on panostaa systemaattisesti hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisyyn.

– Tämä koulupilotti on siten erityisen tärkeä työkalu paitsi koulujen operatiiviseen työhön myös päättäjille ja virkamiehille, kun he omassa roolissaan rakentavat kuopiolaisille parasta asumisen ympäristöä, Tilles-Tirkkonen kertoo. Tästä koulujen käyttöön kehitettävästä alustasta voidaan johtaa tietoa myös päätöksenteon tueksi.

Hentunen jatkaa toteamalla, että tarkoitus on rakentaa yhdessä sellaisia ratkaisuja, jotka vastaavat parhaiten kuntalaisten tarpeita. Aktiiviset ihmiset ovat yleensä aktiivisia myös vaikuttamisen saralla, joten Hentusen mielestä on tärkeää saada mukaan myös ihmisiä, joiden tarpeet saattavat olla vielä pimennossa.

– Näin pystytään luomaan toimintamalleja ja -ympäristöjä sekä palveluita, joiden avulla voidaan edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia entistä paremmin. Kannattaa siis rohkeasti antaa palautetta kaupungille. Paras palautekanava on se lähin, eli esimerkiksi koululaisten tapauksessa koulu, kannustaa Hentunen.

Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) –hankkeen (1.1.2020–31.12.2022) rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY, Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Teksti: Oodia/Heta Jyrälä