Asuminen ja ympäristö - uutiset Asuminen ja ympäristö - uutiset

Takaisin

Nyt ei kangistuta kaavoihin

Miltä Kuopio näyttäisi, jos kaikki saisivat kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa aina tahtonsa läpi? Tuloksena voisi olla epämääräinen rakennusten ja palveluiden sekamelska, josta puuttuisi logiikka ja johdonmukaisuus. Kaavoituksen tekeminen onkin haastava tehtävä, jossa kompromissit ovat arkipäivää.


 
Kaavoittaminen ei tarkoita pelkkää viivojen vetämistä viivoittimen varassa, vaan työ sisältää paljon yhteydenpitoa eri osapuolten kanssa.
 
Usein kuntalaisista saattaa tuntua siltä, että kaavoitusta tehdään suljettujen ovien takana, kysymättä paikallisten mielipidettä, vaikka todellisuudessa kuntalaisten toivottaisiin olevan jopa vielä aktiivisempia.
 
- Haluamme tuoda kaavoitusprosessin selkeämmin esille kuntalaisille; mitä siinä tehdään eri vaiheissa ja missä vaiheessa kuntalaisten kannattaa olla aktiivisia, jotta prosessi saadaan hoitumaan kaikilta osin tehokkaasti kustannuksia ja aikaa säästäen, kertoo Heli Laurinen Kuopion kaupungin yleiskaavapäällikkö.

- Haasteena on ollut, ettei kaavoitusprosessin kulku ole kaikille aivan selkeä. Haluammekin tehdä asiasta helposti lähestyttävän ja ymmärrettävän, että ihmiset tietäisivät milloin he voivat tuoda esille omia kantojaan kaavoitukseen. Tällöin saamme myös vähennettyä valitusten määrää myöhemmissä vaiheissa, jolloin kaavoittaminen on kaikilta osin sujuvampaa, Laurinen jatkaa.


Kuntalaisten ja varsinkin alueiden asukkaiden kuunteleminen on prosessin aikana hyvinkin tärkeää, koska alueita kaavoitetaan kaupungin tarpeisiin ja asukkaita varten sekä heidän toiveita ja tarpeita pyritään yhteensovittamaan. Kaavoituksen ollessa käynnissä on juuri se oikea aika vaikuttaa, tuoda näkökulmia ja -kantoja ilmi.

- Asukkaat ovat hyvä voimavara. Heillä on valtava asiantuntemus alueesta, ja toivottavaa olisikin saada tuo tietotaito myös kaavoittajan käyttöön, Laurinen kertoo.
 
Kaavat eivät kuitenkaan rakennu pelkästään asukkaiden huutoäänestyksellä:
 
- Tietenkin asukkaille tuodaan samalla myös tietoon, että kaavoittaminen on kompromissien tekemistä. Aivan kaikkea ei voida toteuttaa, mutta asioista pitää pystyä myös keskustelemaan asiallisesti, Laurinen sanoo.

Kuopiossa Savilahdesta on rakentumassa todellinen asukkaiden alue, sillä kuntalaisia on rohkaistu tuomaan mielipiteitään esille teknologiaa hyödyntäen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus laittaa omia kommentteja verkosta löytyvään alueen 3D-karttaan. Tämän avulla myös kaavoittaja saa asukkaiden toiveet reaaliaikaisesti koottuna, eikä esimerkiksi yleisötapahtumien aikaa tarvitse käyttää toiveiden manuaaliseen kirjaamiseen.

- Koska kommentit löytyvät valmiista karttapohjasta, niin kaavoittaja näkee heti paikkatiedosta, mitä aluetta tai kohtaa kommentoija tarkoittaa, Laurinen sanoo ja jatkaa:

- Haasteena tietenkin on, etteivät kaikki käytä sähköisiä välineitä. Työtä tehdäänkin tällä hetkellä niin sanotusti hybridityöskentelynä, jossa käytetään perinteisiä menetelmiä asukkaiden toiveiden huomioimisessa, mutta pyrimme myös avaamaan kommentointiin digireittejä.
 
Asukasläheisestä menetelmistä Laurinen kertoo esimerkkinä tilaisuudet, joita järjestettiin Puijonlaakson ostoskeskuksessa Puijonlaakson keskustan kaavoitusprosessin yhteydessä. Tuolloin tilaisuuksissa oli paikalla suunnittelijan lisäksi avustaja, jolle asukkaat pystyivät kertomaan toiveita, jotka avustaja kirjasi ylös paikkatietoon.
 
Kaikki kuntalaisten mielipiteet kuullaan siis jatkossakin, vaikkeivat ne olisi tulleet sähköisessä muodossa, mutta Laurisen toiveissa olisi, että yhä useampi lähtisi tuomaan ääntään esille verkossa olevia kanavia pitkin:
 
- Haluammekin madaltaa kynnystä, että saisimme ihmisiä vaikuttamaan sähköisessä muodossa. Haluamme osoittaa, että verkon kautta vaikuttaminen on helppoa ja helpottaa kaikkien osapuolien työtä, kun kaikki tieto on saatavilla ja nähtävissä yhdessä paikassa.


Palvelut ihmisiltä ihmisille


Kaavoitusta ja palvelusuunnittelua tehdessä kuntalaisten mielipiteet ovat tärkeitä, mutta Kuopiossa on pyritty myös lähentämään yhteistyötä ja avointa keskustelua eri organisaatioiden välillä DigiPAVe-hankkeen myötä.
 
Kyseessä on hanke, jonka tarkoituksena on luoda yhteiset toiminta- ja tietomallit, joilla mahdollistetaan ihmislähtöinen ja dynaaminen palveluverkkosuunnittelu. Kuopion lisäksi hankkeessa ovat mukana myös Helsingin ja Turun kaupungit.
 
- Yksinkertaistettuna tavoitteena on parantaa sitä, että koulut ja päiväkodit pystyttäisiin suunnittelemaan oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin, jolloin asiakastarve ja palvelut kohtaavat paremmin, kertoo projektipäällikkö Katja Penttinen.
 
- Hankkeen avulla pyritään parantamaan tiedonvälitystä eri palvelualueilla toimivien ihmisten kesken, jolloin jo esimerkiksi kaavoitusta tehdessä on paremmin tiedossa, että rakennetaanko alueelle koulua tai päiväkotia. Tai varhaiskasvatusta suunnitellessa tiedetään jo ennakkoon paremmin, miten paljon lapsia on mahdollisesti tulossa uudelta alueelta, Penttinen jatkaa.

Tällä hetkellä DigiPAVe-hankkeen tulokset on suunnattu pääasiallisesti kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille, mutta Penttinen näkee, että DigiPAVen hyödyntäminen on osana esimerkiksi Savilahden suunnittelua:
 
- Kun kuntalaisilta kerätään hankkeen tulokset, niin samaa tietoa voidaan hyödyntää myös palveluverkkosuunnittelussa. Molemmissa on kyse ihmislähtöisestä suunnittelusta.
 


 
Muun muassa kaavoituksen ja palvelusuunnittelun osalta on palvelujen kehityksessä hyödynnetty IDK (Ihmislähtöinen digitaalinen kunta) -valmennusta. Valmennuksessa on käyty läpi, missä kohdin eri prosesseja voitaisiin käyttää erilaisia sähköisiä palveluita siten, että myös kuntalaiset pääsisivät paremmin osallistumaan päätöksentekoon. Penttinen ja Laurinen kokevat valmennuksen olleen hyödyllistä ja mielenkiintoista, koska valmennuksen aikana näkemyksiä on päästy jakamaan ja kuulemaan eri alojen asiantuntijoiden kesken, jolloin oma työ näyttäytyy uudenlaisessa valossa.

- Parasta valmennuksessa on ollut istua alas keskustelemaan eri tiimien kanssa, jolloin aidosti tulee tunne, että tässä yhdessä kehitetään toimintaa ja palveluita, sekä ristiinpeilataan kehityskohteita. Näin myös resurssit pystytään hyödyntämään paljon tehokkaammin. Kuulemalla muiden alojen asiantuntijoita, esimerkiksi pelastuslaitosta, saadaan omaan työhön aivan uusia näkökulmia. Tämä auttaa siinä, että ei kangistuta aina samoihin kaavoihin, Laurinen tiivistää.

Ihmislähtöisen palveluverkkosuunnittelun vaatiman toimintamallin kehittäminen ja sitä tukevan tiedon tunnistaminen ja harmonisointi (DigiPAVe II) -hankkeen (6.4.2020-31.5.2022) rahoittavat valtiovarainministeriö, Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit.

Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) –hankkeen (1.1.2020-31.12.2022) rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY, Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu.