Uutiset Uutiset

Takaisin

Osallistuminen yhteisten asioiden kehittämiseen helpottuu

Asukkaat tekevät kaupungin, ja he ovat oman asuinalueensa parhaita asiantuntijoita. Asukkaiden, viranhaltijoiden, asukasyhdistysten ja muiden järjestöjen välistä vuoropuhelua halutaan kehittää digitaalisella osallistamisen alustalla. Digialusta otetaan käyttöön vuoden 2023 aikana.

Ihmisillä on paljon ideoita, ajatuksia ja toiveita, mutta silti vaalien äänestysaktiivisuuden trendi on jatkuvasti laskeva. Sosiaalisessa mediassa palautetta kuitenkin annetaan ja kerrotaan sujuvasti omia mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Halua yhteisiin asioihin vaikuttamiseen siis on, mutta miten kaikki ideat saadaan päättäjien korviin?

– Muutoinkin aktiiviset ja osallistuvat asukkaat löytävät kyllä halutessaan oikeat vaikuttamisen kanavat. Sen sijaan esimerkiksi nuorten, ikääntyneiden sekä haastavissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten ääni ei aina nouse kuuluviin, kertoo kansalaistoiminnan palvelualueiden päällikkö Kati Vähäsarja Kuopion kaupungilta.

– Esimerkiksi nuorilla yhteisiin asioihin vaikuttaminen on vähäisempää. Aamulla kouluun meneminen voi ahdistaa, koska koulubussi on aina täynnä. Tai kouluruokaa haluttaisiin kehittää. Nuorilla voi olla paljon asioita, jotka harmittavat joka päivä, mutta niihin vain tyydytään, Vähäsarja sanoo.

Monet arkiset ongelmat olisivat suhteellisen helposti ratkaistavissa, jos niistä vain tiedettäisiin. Muutamilla kuopiolaiskouluilla on tehty pienimuotoisia pilotteja siitä, miten nuorten ääni saataisiin kuuluviin. Olisiko nuorten helpompi käyttää digitaalista alustaa, kuten verkkosivua tai applikaatiota?

– Kouluissa on pidetty työpajoja, ja suunnitelmissa on myös istuttaa päättäjät ja nuoret yhdessä alas keskustelemaan arjen asioista. Olemme myös Karttulan nuorten kanssa testanneet digialustan toiminnallisuuksia paperimallilla ja pohtineet, mitä toiminnallisuuksia alusta tarvitsee ja miten palvelu tulee otettua käyttöön, Kuopion kaupungin digitaalista osallisuusalustaa valmisteleva suunnittelija Irma Savolainen kertoo.

 

Kohti digitaalista kohtauspaikkaa

Osallisuus lisää ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta sekä uskoa tulevaisuuteen. Se on samalla tunne siitä, että ihminen on osa jotakin suurempaa tai kuuluu johonkin yhteisöön. 

Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) -hankkeen visiona on ollut toteuttaa digitaalinen osallistamisen alusta, jonka avulla lisätään vuorovaikutusta viranhaltijoiden ja asukkaiden välillä. Hankekoordinaattori Tiina Taskinen-Viinikainen kertoo, että tavoitteena on luoda läpinäkyvä alusta, jossa voi vapaasti kertoa kehiteltäviä ideoita.

– Ideat näkyisivät kaikille, ja niitä voisi esimerkiksi kannattaa peukuttamalla. Paljon kannatusta saaneet ideat voidaan viedä jatkokehitykseen. Alustan kautta voisi myös kutsua vaikkapa tietyn ryhmän paneeliin kertomaan mielipiteensä kehitteillä olevasta asiasta, Taskinen-Viinikainen pohtii.

Digitaalinen kohtaamispaikka auttaa törmäyttämään alueen asukkaat, viranhaltijat, asukasyhdistykset ja järjestöt. Alusta toisi yhteen esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä varhaiskasvatuksen. 

– Meillä on jo paljon hyviä ja toimivia tapoja vaikuttaa, mutta ne on ripoteltu ympäriinsä, huomauttaa Taskinen-Viinikainen. 

Pirstaleisuus huomattiin ja asiaan ottauduttiin monessa paikassa syksyn 2021 aikana. IDK-hanke vertaili muissa kaupungeissa käytössä olevia vaikuttamisen ja osallistamisen tapoja. Samaan aikaan Kuopion kaupunginvaltuusto ja lähidemokratiajaosto laittoivat liikkeelle Kuopion kaupungin lähiöohjelman valmistelun. Lähiöohjelma haluttiin toteuttaa laajasti asukkaita ja toimijoita osallistaen, joten ohjelman valmistelussa oli luontevaa lähteä liikkeelle osallistumisen mahdollistavan digitaalisen alustan suunnittelusta.

– Kokosin olemassa olevat käytännöt ja aiemman kehittämistyön yhteen. Kuopiossa on jo paljon hyviä ja toimivia osallistamisen toimintamalleja, kuten kaupungin palautekanava sekä Kuopion maaseutualueilla toimivat pitäjäraadit, Savolainen mainitsee esimerkkeinä.

Vähäsarja sanoo, että digitaalisen alustan lisäksi on tärkeää, että asukkaille tarjotaan myös muita vaihtoehtoja osallistumiseen ja kohtaamiseen. Varsinkin pandemia-ajan jälkeen myös livekohtaamiset ovat vertaansa vailla. Savolainen kertoo vertailleensa olemassa olevia tapoja ja käyneensä keskustelua muun muassa Helsingin, Tampereen ja Reykjavikin kaupunkien kanssa.

– Nyt hahmottelemme, millaiset keinot toimivat eri käyttäjäryhmillä. Esimerkiksi nuorille sopivat hyvin yhteiset työpajat, joissa voidaan yhdessä pohtia ja ideoida lähiympäristön kehittämistä, Savolainen sanoo.

Myös uusia kokeiluja ja avauksia tehdään. Taskinen-Viinikainen kertoo, että kansalaistoiminnan palveluissa on kokeiltu jo aiemmin pienimuotoista osallistuvaa budjetointia kaupungin tapahtumatuotannossa. Joukkoistamisen toivotaan aktivoivan ihmisiä ja rohkaisevan heitä järjestämään erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

– Osallistumisen keinot vaihtelevat kaupungin eri palvelualueilla. Esimerkiksi kaavoituksen puolella toiminta on jo pitkään ollut lakisääteisyydestä johtuen selvää ja vakiintunutta, Taskinen-Viinikainen mainitsee. Samalla osallisuuden kehittäminen vaatii toimintakulttuurin muutosta, jotta ihmiset saadaan mukaan suunnitteluun heti alkuvaiheessa.

TYttö istuu puun alla ja tietokoneen ruudusta tulee digitaalinen köynnös puun ympärille.

Alusta osaksi OmaKuopio-portaalia

Kuopion digitaalisia palveluita kootaan parhaillaan OmaKuopio-portaaliin. Portaali on osa OmaKunta-hanketta, joka tarjoaa kunnille teknisen alustan sekä valmiuden kehittää sähköistä asiointiaan helposti löydettävämmäksi.

– Portaali on tarkoitus avata lokakuussa 2022. Olemassa olevat sähköiset palvelut linkitetään sinne. Uudet palvelut, kuten osallistamisen alusta, voidaan haluttaessa integroida suoraan portaaliin, kertoo projektipäällikkö Ari-Jukka Niiranen Istekki Oy:stä.

Niirasen mukaan kyseessä on ikään kuin kaikkien digitaalisten palveluiden kotipesä, joka ohjaa käyttäjän oikeaan paikkaan. Portaalissa on valmiina muun muassa turvallinen vahva tunnistautuminen, joten kaikkiin palveluihin pääsee sujuvasti yhdellä kirjautumisella.

– Portaalin tärkein tehtävä on helpottaa palveluiden saavutettavuutta. Sitä kautta oikea palvelu löytyy helposti käyttäjille tutuilla ja palvelua kuvaavilla hakuehdoilla, Niiranen sanoo.

OmaKunta-verkkoasioinnin ja sähköisen asioinnin konseptoinnin (9.12.2020–31.10.2022) rahoittajina toimivat valtiovarainministeriön kuntien digitalisaation edistämisen kannustinjärjestelmä, Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta. 

Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) -hankkeen (1.1.2020–31.12.2022) rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY, Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Teksti Oodia/Heta Jyrälä

Logobanneri IDK-hankkeen rahoittajista