Asuminen ja ympäristö - uutiset Asuminen ja ympäristö - uutiset

Takaisin

Piispanpuistossa tehdään arkeologinen selvitystyö ja täydennysistutuksia

Piispanpuistossa aloitetaan arkeologinen selvitystyö toukokuussa. Työt aloitetaan maanantaina 17.5.2021. Tarkoituksena on tutkia, missä osassa puistoaluetta on säilynyt muinaisjäännöstä ja millaisia säilyneet jäänteet ovat. Tavoitteena on mahdollistaa suunnitellut täydennysistutukset huomioiden arkeologisen tutkimuksen tulokset.  

Piispanpuistossa tehdään muinaismuistolain (1963/295) edellyttämä arkeologinen kenttätyö ja siihen liittyvä koekaivaus. Koekaivauksen tarkoituksena on selvittää, onko puistoalueella säilynyt jäännöksiä paikalla sijainneista kirkoista ja niihin liittyvistä hautauksista, ja millä alueella.

Tutkimustyön tarve perustuu maisematyöluvan mukaisten täydennysistutusten toteuttamiselle. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia, ja muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus selvitetään ennen puiston kunnostuksen jatkamista täydennysistutuksin. Puistonhoidossa tullaan jatkossa huomioimaan, ettei hoitotoimilla vahingoiteta säilynyttä muinaisjäännöstä.  

Piispanpuisto on Pohjois-Savon ensimmäisten keskuskirkkojen paikkana ja hautausmaana arkeologisesti ja historiallisesti hyvin merkittävä kohde. Kirkkokohteita ja varhaisia kristillisiä hautausmaita ei Pohjois-Savossa ole aiemmin tutkittu, ja nyt tehtävä arkeologinen tutkimustyö on merkittävä koko maakunnan ja myös koko maan mittakaavassa. Tutkimuksen toteuttaa Maanala Oy.

”Puistoalueella on sijainnut vuosien 1552 ja 1817 välisenä aikana varmuudella ainakin kolme kirkkoa, mahdollisesti jopa neljä. Kirkkomaahan on tehty arviolta noin 15 000 hautausta, ja niiden lisäksi alueella saattaa olla jäännöksiä kirkkorakennuksista. Myöhempi maankäyttö viljelykseen sekä puistoalueena on saattanut vaurioittaa muinaisjäännöstä, mutta on todennäköistä, että puistossa on säilyneitä hautoja laajahkolla alueella”, kertoo tutkimustyötä johtava arkeologi Ville Laakso Maanala Oy:stä.  

Piispanpuisto kuuluu Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. Kansallinen kaupunkipuisto on Suomen maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva puistojen, arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden muodostama laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut.

Ympäristöministeriö on myöntänyt tälle hankkeelle rahoitusta kansallisten kaupunkipuistojen harkinnanvaraisista kunnostus- ja kehittämisavustuksista 2020.
 
Suomessa on tällä hetkellä kymmenen kansallista kaupunkipuistoa: Hämeenlinnassa (perustettu 2001), Porissa (2002), Heinolassa (2002), Hangossa (2008), Porvoossa (2010), Turussa (2013), Kotkassa (2014), Forssassa (2015), Kuopiossa (2017) ja Kokkolassa (2020).

Tutkimustyön edetessä tarkennetaan tarvetta tutkimusten jatkolle. Kaupunki tiedottaa asiasta lisää tutkimustyön loppuvaiheessa.

Lisätietoja:
Ville Laakso, arkeologi, FT, toimitusjohtaja, Maanala Oy
laakso(at)maanala.fi

Tytti Räikkönen-Partanen, intendentti, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
tytti.raikkonen-partanen(at)kuopio.fi

Matti Nikoskelainen, kaupunginpuutarhuri, viher- ja virkistysaluesuunnittelu, Kuopion kaupunki matti.nikoskelainen(at)kuopio.fi