Kuopioon on perustettu kansallinen kaupunkipuisto. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka allekirjoitti puiston perustamispäätöksen maanantaina 11.12.2017 Kuopion kaupungintalossa. Pinta-alaltaan Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto täyttää hienosti verkostoon kuuluville kaupungeille asetetut kriteerit.

Kansliapäällikkö Hannele Pokka  allekirjoitti Kuopion kaupunkipuiston perustamispäätöksen Kuopion kaupungintalossa. Tilaisuudessa olivat myös ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander (oik.), kaupunginvaltuuston II varapj. Tuula Väätäinen, kaupunginhallituksen pj. Antti Kivelä sekä vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. Kuva Vicente Serra

Aloite Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta tehtiin ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Pitkän suunnittelun jälkeen kokonaisuudeksi valikoitui 7 200 hehtaarin alue, joka on yhdistelmä saaristoluontoa, rakennusperintöä ja hoidettuja puistoalueita. Kuopion kansallinen kaupunkipuisto ajoittuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen.

– Kuopion historia kaupankäynnin solmukohtana on osa kaupungin rikasta kulttuuriperintöä, jota voi aistia vielä tänäkin päivänä.  Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa ei ole myöskään sisämaan suurjärviluontoa ja -maisemaa samassa laajuudessa. Kuopio on varsin tervetullut täydennys kansallisten kaupunkipuistojen verkostoon ja ansaitsee kiitokset tehdystä työstä, kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen ovat mahdollistaneet Kuopion eheyttävän kaupunkisuunnittelun periaatteet ja toimenpiteet: rakennetun kulttuuriympäristön, luonnon- ja vesistömaiseman, suojelualueiden sekä puistojen kytkeminen eheäksi kaupunkitilaksi.

– Tämä pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen työ saa tänään ansaitsemansa tunnustuksen ja statuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisen myötä, sanoo Pokka.

Saaristoa, vesialueita, puistoja ja vanhoja rakennuksia

Valkeisenpuisto on monimuotoinen kuopiolaisten virkistyspaikka.

Valtaosa Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta, noin 6 900 hehtaaria, muodostuu Kallaveden saaristosta ja vesialueista. Näihin sisältyy niin Natura 2000 -alueita, rantojen suojelualueita kuin aiemmin perustettuja luonnonsuojelualueita.

Kansallinen kaupunkipuisto käsittää myös Kuopion sataman vanhoja rakennuksia sekä sataman ja kauppatorin välillä säilyneet puutalokorttelit ja niin sanotun rännikatuverkoston. Merkittäviä rakennuksia ovat muun muassa kaupungintalo, kauppahalli, evankelisluterilainen kirkko ja puukasarmit. Myös kulttuurihistoriallisesti merkittävät Minna Canthin ja J. V. Snellmanin Kuopion-kauden kotitalot ovat osa kansallista kaupunkipuistoa. Puistoista keskeisimmät ovat Väinölänniemen kaupunkipuisto, Snellmaninpuisto sekä kasvillisuudeltaan monilajinen Valkeisenpuisto.

Kuopion kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitsevat Puijon mäki ja luonnonsuojelualue on jätetty kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolelle, jotta kansallisen kaupunkipuiston eheyden kriteeri pystyttiin täyttämään.

Kuopion kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus kartalla (.jpg)

Kansallinen kaupunkipuisto, keskustan alueen kartta.(.pdf)

Kestävän kaupunkisuunnittelun hyväksi

Kansallinen kaupunkipuisto on yksi väline toteuttaa kestävää kaupunkisuunnittelua. Kansallisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on säilyttää kaupunkiluontoa, puistoja ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena. Kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen valmistelee kaupunki itse, ja puiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.

Ennen Kuopiota perustetut kansalliset kaupunkipuistot ovat Forssassa, Hangossa, Heinolassa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Porissa, Porvoossa ja Turussa. Ympäristöministeriön mukaan verkostoa on tarkoitus täydentää vain muutamalla kaupungilla.

Lisätiedot:
Ympäristöministeriö
Jukka-Pekka Flander
ympäristöneuvos
p. 02952 50064
etunimi.sukunimi@ym.fi

Kuopion kaupunki
Juha Romppanen
kaupunkisuunnittelujohtaja
p. 044 718 5410
etunimi.sukunimi@kuopio.fi