Uutiset Uutiset

Takaisin

Somea ihmiseltä ihmiselle

Mitä enemmän kaupunki kehittää someviestintäänsä, sitä paremmin asukkaat löytävät itsellensä tärkeää tietoa.  

Kaupungin sosiaalisen median kanavat voivat olla joko kuivaa tiedottamista tai aktiivisesti vuorovaikutteinen yhteisö. Kuopion kaupungissa on viety määrätietoisesti viestintää rentoon, lämminhenkiseen ja välittävään lähestymistapaan. Varsinkin koronapandemian aikana helposti lähestyttävä viestintä on saanut paljon kiitosta.

– Koronapandemia on ollut pitkäaikainen häiriötilanne, jonka aikana on pitänyt keksiä aina uusia tapoja tuoda viesti esille. Häiriö- ja poikkeusolojen viestintääkin voi kertoa eri äänensävyillä, vaikka jokaisen viestin taustalla ovat ohjeistukset, kuvailee viestintäpäällikkö Raija Korhonen Kuopion kaupungilta.

Korhosen mukaan koronaviestinnässä korostuvat yhteisen tunnetilan jakaminen, kriisinkestävyys ja jaksaminen. Koronan lisäksi yli 120 000 asukkaan kaupungissa tehtäväkenttää ja viestittävää on laidasta laitaan.  

Kuntaviestinnän sudenkuopiksi Korhonen mainitsee muun muassa huumorin ja murteen käyttämisen. Molemmissa on helposti väärin ymmärtämisen vaara. Korhonen vinkkaa, että murteen käyttäminen kannattaa usein jättää pariin sanaan, sillä pidempi savolaisittain kiännetty ja viännetty teksti alkaa jo olla vaikeasti ymmärrettävää.

– Sekä huumoria että Savon murretta hyödynnämme mielellämme sopivassa suhteessa. Haluamme viestiä ihmiseltä ihmiselle – selvästi ja monikanavaisesti, Korhonen kertoo.

Kaupungilla on käytössään viisi sosiaalisen median kanavaa: Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn ja tuoreimpana varsinkin nuoria kiinnostava TikTok. Jokainen niistä erottuu edukseen omanlaisella tyylillään ja myös löytää sitä kautta omat seuraajansa.

– Varsikin suunterveyden sometiimi hyödyntää TikTokia menestyksekkäästi. Heillä on mielenkiintoisia videoita ja aivan oma tyyli tehdä sisältöä, naurahtaa Korhonen.


Kuopion kaupungissa on viety määrätietoisesti viestintää rentoon, lämminhenkiseen ja välittävään lähestymistapaan.

Kuopio porskuttaa kaupunkiviestinnän kärjessä


Sosiaalisen median konsultti Johanna Kukko tarkasteli Kuopion kaupungin someviestintää tiukalla sihdillä kerros kerrokselta. Kukko selvitti ja analysoi kaupungin sosiaalisen median viestinnän nykytilaa, uhkia ja mahdollisuuksia sekä kehittämiskohteita. 

Kukon mukaan sosiaalisen median kanavien ylläpito on Kuopiossa todella hyvällä mallilla. Kaupunki pärjäsi myös erinomaisesti kilpailija-analyysissä, kun kaupungin sosiaalisen median tilejä verrattiin Suomen kymmenen muun suurimman kaupungin vastaavaan kanavaan.

– Kuopio on todella aktiivinen sosiaalisessa mediassa, ja sillä on monipuolista sisältöä. Viestinnässä on lämmin fiilis ja kiva äänensävy. Varsinkin kaupungin Facebook-sivulla myös keskustellaan aktiivisesti, kuvailee Kukko.

Korhonen muistuttaa, että vaikka Kuopion seuraajamäärät eivät ole kaikissa somekanavissa yhtä isoja kuin vaikkapa asukasmäärältään suuremmissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, ei pelkkä seuraajamäärän tuijottaminen kehitä toimintaa. Tärkeintä on, että seuraajat ovat sitoutuneita ja haluavat osallistua keskusteluun kaupungin kanssa. Kukko on samaa mieltä:

– Kun pohjatyöt tehdään hyvin, some näyttäytyy seuraajilleen laadukkaana ja viihdyttävänä viestintäkanavana. Silloin kanavia halutaan seurata ja jokainen löytää itselleen mielekkäät kanavat kaupungin kuulumisten seuraamiseen, Kukko teroittaa pohjatöiden tärkeyttä.

Kukon löytämät kehittämiskohteet liittyivät lähinnä Kuopion brändin ja visuaalisen ilmeen parempaan hyödyntämiseen. Lisäksi sosiaalisen median kanavien ylläpitämisessä kannattaa hyödyntää Kukon mukaan enemmän automatiikkaa ja dataa, joiden avulla voi kehittää julkaisujen tyyliä ja tehokkuutta enemmän kaupungin kanavia seuraavien tarpeita vastaaviksi.

– Somekanavien seuraajille automatiikan ja datan kehittäminen ja seuranta näkyvät selvempänä viestintänä. Samalla pystytään seuraamaan kaupunkilaisia kiinnostavia aiheita sekä viestimään siitä, mikä heitä juuri nyt kiinnostaa. Julkaisuissa on selvä punainen lanka, mikä tekee sisällöstä koukuttavampaa. Myös kuvilla ja brändin ilmeellä on tähän suuri vaikutus, valottaa Kukko.


Kuopio pärjäsi erinomaisesti kilpailija-analyysissä, kun kaupungin sosiaalisen median tilejä verrattiin Suomen kymmenen muun suurimman kaupungin vastaavaan kanavaan.

Datan avulla parempaa viestintää


Korhonen kertoo, että Kukon tekemän selvityksen pohjalta on jo tehty erilaisia toimenpiteitä ja uusia avauksia. Uusia sosiaalisen median kanavia syntyy koko ajan, joten kaupungin sometiimin täytyy käyttää harkintaa siinä, mihin kannattaa oikeasti panostaa.  

– Jatkossa aiomme viestiä enemmän TikTokin ja LinkedInin suuntaan. Kanavat ovat hyvin erityyppisiä: LinkedInissä tuodaan esille Kuopiota uraa ja työpaikkaa täältä etsiville sekä kehitetään työnantajamielikuvaa. TikTokissa puolestaan saavutetaan paremmin nuorempaa käyttäjäkuntaa, kertoo Korhonen ja jatkaa:

– Lisäksi TikTokissa ja Instagramissa hyödynnetään tänä syksynä myös vaikuttajamarkkinointia. Suunnittelimme viestintätiimimme kanssa kampanjan, jossa kuopiolaiset somevaikuttavat kertovat koronarokotuksista 12–25-vuotiaille kuopiolaisille, kertoo Korhonen.  

Uusia kokeiluja ja julkaisutyyppejä seurataan tarkasti analytiikan avulla. Datasta nähdään suoraan, millaiset julkaisut menestyvät ja millaiset eivät. Kukko mainitsee, että kun analytiikkaa seuraa itse, se myös motivoi kehittämään omaa työtä sekä uudenlaisia sisältöjä.

– Monien kanavien hallinta vaatii suunnitelmallisuutta. Automatisoinnin avulla voidaan ajastaa postaukset esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa viikossa, minkä jälkeen viestijöillä jää aikaa myös luovaan työhön, vinkkaa Kukko.

Automatisoinnilla on myös helppo vaikuttaa omaan työhön ja sen mielekkyyteen. Julkaisujen ajastamisen ja erilaisten työkalujen avulla sometiimillä jää aikaa myös siihen tärkeimpään: vuorovaikutukseen, kysymyksiin vastaamiseen ja kaupunkilaisten kanssa keskustelemiseen.

– Asukkaat voivat rohkeasti jättää kommentteja, jakaa kuvia ja osallistua sosiaalisen median tekemiseen. Siihenhän somekanavat on tarkoitettu, rohkaisee Kukko.

Lue somekonsultointiraportti (pdf)

Kuopion kaupungin somenykytila ja someanalytiikan automatisointimahdollisuudet -selvitys toteutettiin osana Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) -hankkeen (1.1.2020–31.12.2022) toimintaa, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY, Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

logobanneri