Uutiset Uutiset

Takaisin

Talorakennusteollisuus ry:n Vuoden Yhteistyökohde on Kuopion museon hybridiallianssiurakka

Itä-Suomen Vuoden Yhteistyökohteeksi on valittu Kuopion museon peruskorjaus- ja laajennustyömaan, eikä syyttä. Lähes kaksi vuotta kestänyt vaativa ja erikoislaatuinen kohde valmistuu määräajassa syyskuun lopussa 2020 ja todennäköisesti 17,8 milj. euron kustannusarviossa pysyen. Lisäksi toteutusmuodoksi kehitetty hybridiallianssi on onnistunut yhteistoiminnallisesti hyvin, vaikkei sille ollut esimerkkiä vastaavista toteutusmuodoista Itä-Suomessa.

Erikoiseksi vuonna 1905-07 rakennetun museon peruskorjauksen ja laajennuksen tekee iäkäs, jykevä ja linnamainen rakennus. Rakennuskulttuurillisesti suojeltu museo on niin erityinen kohde, ettei sille löydy lähelläkään olevaa ennakkotapausta. Työvaiheissa oli paljon restauroitavaa ja säilytettävää. Museota laajennettiin rakentamalla sen ja 1960-luvulla valmistuneen Kuopion kaupunginkirjaston yhdistävä lisäosa. Rakennuskokonaisuudesta tuli ”Kantti - Tiedon ja tarinoiden kortteli”.

Museon peruskorjaus- ja laajennushanke sai lähtölaukauksen helmikuussa 2016, kun Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi hankesuunnitelman ja siitä reilun parin vuoden päästä toteutussuunnitelman kustannusarvioineen.

Hanke lähti liikkeelle arkkitehtikilpailulla syksyllä 2016. Sen voitti helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto Davidsson ja Tarkela Oy HILA-ratkaisullaan, jossa museo ja kaupunginkirjasto liittyvät toisiinsa valkopintaisella erillisellä yhdystilalla. Arkkitehtitoimisto tuli myös kohteen pääsuunnittelijaksi.

Muita suunnittelijoita haettiin tiimirekrytointina vuonna 2017 suoraan sopimussuhteeseen tilaajan eli Kuopion Tilapalvelujen kanssa. Rakennuttajakonsultiksi valittiin vaativista erikoiskohteista meriittiä saanut A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Sillä oli referenssejä muun muassa Senaatti-kiinteistöjen haasteellisten peruskorjausten konsulttitöistä.
 

Hankkeen eteneminen vaiheittain

Aluksi hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä 2017. Sen tehtävänä oli suunnitella hankesuunnitelman ja HILA-ratkaisun vaatimusten mukainen rakennus. Lisäksi hankkeelle perustettiin ohjausryhmä vuoden 2018 alussa. Sen tehtävänä oli hankkeen kokonaisuuden seuraaminen, näkökulmien yhteensovittaminen ja tiedonkulun varmistaminen. Suunnittelu- ja ohjausryhmän merkitys oli suuri, vaikka jatkossa keskeiseksi yhteistyöfoorumiksi tulivat osapuolten työpajat big room -mallilla.

Hybridiallianssin kehitysvaiheen jo alettua 2018 alussa Kuopion Tilapalvelut käynnisti tarjousperusteisella neuvottelumenettelyllä Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen palveluntuottajan valintaprosessin. Palveluntuottajaksi ja päätoteuttajaksi valittiin tarjousperusteisella neuvottelumenettelyllä NCC Suomi Oy huhtikuussa 2018. Yritys hyppäsi siten tavallaan ”liikkuvaan junaan”. Loikka onnistui hyvin. Päätoteuttaja pääsi nopeasti kiinni kehitysvaiheeseen ja toi hankkeeseen vahvan tuotannon ja hankintojen osaamista.

Luonnossuunnitelmat hyväksyttiin toukokuussa 2018. Rakennuslupa tuli elokuussa ja työmaavaihe eli allianssin toteutusvaihe käynnistyi joulukuussa. Uurastusta kesti pari kuukautta vajaat kaksi vuotta. Se on näin isossa ja monitahoisessa hankkeessa kohtuullinen ellei jopa nopea aikajänne etenkin, kun alkuperäistä toteutussuunnitelmaa on pitänyt monia kertoja täsmentää ja muuttaa.

NCC Suomi Oy eli palveluntuottaja hankki aliurakoitsijat. Näiden aliurakoitsijoiden sekä tilaaja Kuopion Tilapalvelujen hankkimien suunnittelijoiden yhtenä valintaperusteena oli taipuminen yhteistyökeskeiseen hybridiallianssimalliin ja työpajakäytäntöön.

Keskeisimmät kumppanit eli rakennesuunnittelusta vastannut Sitowise Oy, LVIAJ- ja sähkösuunnittelun hoitanut Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy sekä geosuunnittelija Afry Oy ovat kuuluneet suunnitteluryhmään. He ovat sopimussuhteessa Kuopion Tilapalveluihin.
 

Hybridiallianssilla riskinhallintaan

Hankkeen toteutusmalliksi tuli hybridiallianssi. Siinä toimintatavan merkittävin ominaispiirre on tilaajan ja muun hankeorganisaation yhteistyön laajentaminen sekä syventäminen kaikissa hankevaiheissa. Hybridiallianssimallin mukainen toiminta määriteltiin rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamisohjelmassa.

Allianssisopimuksen osapuolina ovat tilaaja eli Kuopion Tilapalvelut ja NCC Suomi Oy. Sopimus kattaa hankkeen kehitys-, toteutus- ja takuuajan.

Kuopion Tilapalvelujen rakennuttaja Marko Väätäinen kertoo, että hybridiallianssiin päädyttiin perinteisempien urakkamallien sijaan hankkeen monimutkaisuuden, ainutlaatuisuuden ja erilaisia riskejä sisältäneiden näkymien vuoksi.

– Kustannusriskiä pyrittiin hallitsemaan tavoitehintamenettelyllä kaupungin päättäjien antamassa hintahaarukassa eikä kilpailuttamalla euromääräisesti kokonaisedullisinta tarjousta. Päätoteuttaja saa palkkiot tietyllä prosenttiosuudella työvaiheittain, kun tilaajan tavoitteet täyttyvät. Käytännössä se tarkoittaa, että tilaajan saavuttaessa tavoitteensa budjetin, aikataulun, laadun ja esimerkiksi työturvallisuuden suhteen palkitaan hankkeen muut osapuolet, toteaa A-Insinöörien yksikönjohtaja Esa Suomalainen.

Alunperin noin 15 milj. euron budjettia oli täsmennettävä ylöspäin lähes kolmella miljoonalla eurolla hankesuunnitteluvaiheen ratkaisuista poikenneiden merkittävien perusteltujen muutosten vuoksi. Toisaalta Kuopion kaupunki sai valtiolta kolmisen miljoonaa euroa valtionavustusta.

– Alkuperäisestä arkkitehtisuunnitelmasta poikenneet muutokset koskivat muun muassa peruskorjauksen elinkaarta pidentäviä julkisivu- ja vesikattoratkaisuja sekä lähtötiedoista poikenneita rakenteita muun muassa museon perustusten mataluuden vuoksi. Purkutöissäkin tuli yllätyksiä. Visaisimpia haasteita oli kirjaston ja museon välisen väestösuojan ulottuminen kirjaston alle. Suoja jouduttiin purkamaan uuden HILA-rakennuksen ja kirjaston alta, kertoo Väätäinen.
 

Kaikki hankkeen parhaaksi

NCC Suomi Oy:n työpäällikkö Tuukka Kuukkasen mukaan työmaavaiheiden ja suunnittelun eteenpäin vieminen tiiviillä yhteistyöllä ja työpajakäytännöllä onnistui hyvin, vaikka mallina ei ollut mitään vastaavaa projektia eikä protokollaa.

– Jonkin verran pystyimme toimintatavoissa ja työmaaratkaisuissa ottamaan oppia Kuopion teatterin onnistuneesta peruskorjauksesta ja laajennuksesta, mutta paljon oli kuitenkin uutta ja opeteltavaa. Yhteishenki oli koko ajan niin hyvä ja rakentava, että syntyneet pulmat saatiin ratkaistua nopeasti yhteisymmärryksessä. Projektissa tuli tunne, että soudimme ”venettä” samaa tahtia ja yhteiseen suuntaan, korostaa Kuukkanen.

Väätäinen vahvistaa hänen käsityksensä, että kaikki toimivat hankkeen eikä vain omaksi parhaaksi. Vastakkainasettelua ei ilmennyt. Se on hybridiallianssimallin onnistumisen keskeinen edellytys.

– Työvaiheiden ja suunnittelun onnistumiset sekä epäonnistumiset käsiteltiin avoimesti ketään syyllistämättä. Suunnittelijatkin taipuivat hyvin välttämättömiin muutoksiin. Raportointi on ollut tarkkaa ja viiveetöntä. Olen tyytyväinen hybridimalliin. Se oli minulle ensimmäinen lajiaan, sanoo Väätäinen.
 

Työpajakäytäntö toimi - koronakeväänäkin

Niin Väätäinen kuin Kuukkanenkin kehuvat työpajakäytäntöä. Yleensä 15-20 urakan toteuttajista, suunnittelijoista sekä tilaajan edustajista koostunut avainhenkilöryhmä kokoontui parin viikon välein urakkakohteen naapurissa olleessa Kuopion vanhassa Postitalossa.

Koronakevät lisäsi etäneuvotteluja Teams-järjestelmällä mutta ei kokonaan lakkauttanut live-työpajoja. Muutenkaan koronavirus ei tuottanut suuria harmeja tai pulmia, kun terveystilanne pysyi hyvänä työmaalla tehokkaiden suojaustoimenpiteiden myötä.

Tuukka Kuukkasen mukaan Kuopion museon erikoinen urakka kiinnosti NCC-rakennuskonsernin pääkonttorissakin niin, että sinne raportoitiin tiiviisti työmaan etenemisestä.
 

Hyvää kustannustietoisuutta

Marko Väätäinen antaa tunnustusta NCC Suomi Oy:lle hyvästä kustannustietoisuudesta sekä aikataulun hallinnasta ja pitävyydestä. Niistä ei syntynyt missään vaiheessa näkemyseroja. Työturvallisuuden taso on säilynyt korkeana koko hankkeen ajan eikä merkittäviä tapaturmia ole sattunut.

Tunnustusta saa Väätäiseltä myös rakennuttajakonsultti A-Insinöörit hyvin toimineesta konseptistaan hybridiallianssiurakassa eikä aliurakoitsijoissakaan ole moitteen sijaa.

– Työmaalogistiikka ja materiaalitoimitukset toimivat kutakuinkin suunnitellusti. Logistisesti työmaan sijainti oli tavallista haasteellisempi tontin ahtauden ja liikenneväylien osalta. Yhteisymmärrys löytyi ja säilyi hyvin myös omasta näkökulmastaan hanketta valvoneen museoviraston sekä tilojen loppukäyttäjien eli museoväen kesken. Uskon heidän olevan tyytyväisiä uusittuihin mutta myös paljon vanhaa säilyttäneisiin tiloihin.

– Päätoteuttaja NCC Suomi Oy löysi useita kustannuksia säästäneitä ratkaisuja, mikä auttoi budjetissa ja tavoiteaikataulussa pysymistä. Tässä projektissa ei tullut lopussa vimmattua kiirettä ja stressaavaa loppukiriä. Hankkeen luovutus tapahtuu sovitusti 30. syyskuuta, toteaa Marko Väätäinen.
 

Valinnan perustelut

Vuoden Yhteistyöhankkeen valitsi Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Itä-Suomi -projektin johtoryhmä. Sen mukaan Kuopion museon hybridiallianssi on erinomaisen tuloksekas yhteistyöhanke.

Perusteluissa todettiin, että hanke on teknisesti vaativa, mutta kaikkien osapuolten aito mukanaolo on kehittänyt hanketta ja tuonut merkittäviä säästöjä. Työmaalla oli selvästi havaittavissa hankkeen aikana syventynyt allianssihenki. Hanke on valmistumassa aikataulussa ja budjetissa lukuisista sen aikana paljastuneista yllätyksistä huolimatta. Hankkeen erityiseksi ansioksi nähtiin erinomainen viranomaisyhteistyö. Erityisesti onnistumiset museoviranomaisyhteistyössä nähtiin esimerkillisinä koko alalle.


Kuopion Museo

  • Valmistui vuonna 1907 jugend-tyyliseksi massiivikivirunkoiseksi ja linnamaiseksi rakennukseksi Snellmaninkadun ja Kauppakadun kulmakortteliin.
  • Suomen kolmanneksi vanhin museo Helsingin Ateneumin ja Turun taidemuseon jälkeen
  • Museon pinta-ala on noin 4 300 bruttoneliömetriä
  • Keväällä 2021 yleisölle avattavan museon kävijätavoite on noin miljoona henkilöä vuodessa. Vertailuksi Kuopion uuden, Suomen toiseksi suurimman uimahallin kävijätavoite on kolmannes eli 350 000.
  • Kansalaisäänestyksellä museokorttelin nimeksi päätettiin Kantti.

Uutiset aiheittain Uutiset aiheittain