Uutiset Uutiset

Takaisin

Työntekijöiden kohtaamia väkivaltatilanteita pyritään Kuopiossa ehkäisemään monin keinoin – muun muassa haalarikamerat tulossa käyttöön

Työntekijöiden kokema väkivalta ja sen uhka ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Ilmiö näkyy useilla aloilla, kuten pysäköinninvalvonnassa, poliisien työssä ja muutenkin turvallisuusalalla, pelastustoimessa sekä sosiaali- ja terveysalalla.  Kuopiossa tilannetta pyritään nyt parantamaan monin keinoin, kuten esimerkiksi poliiseille ja pysäköinnintarkastajille hankittavien haalarikameroiden avulla. Lisäksi Itä-Suomen poliisi antaa yhteistyökumppaneilleen konsultaatioapua hankalan asiakkaan kohtaamisesta.


Kuopiossa väkivallan uhan ja myös koettujen väkivaltatilanteiden määrän on viime vuosina havaittu kasvaneen esimerkiksi pysäköinnintarkastajien työssä. Nyt pysäköinnintarkastuksessa ollaan ottamassa käyttöön haalarikameroita, joiden on todettu vähentäneen työntekijöihin kohdistuneita uhkatilanteita.

Työntekijöiden kohtaama väkivalta ja sen uhka on viime vuosina kasvanut Suomessa merkittävästi. Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä- Suomen poliisilaitokselta kertoo, että tilastojen mukaan uhkaavat tilanteet työssä ja työntekijöiden kokema väkivalta ovat 2000-luvulla kaksinkertaistuneet.

Vastaavaa kehitystä on havaittu myös muissa länsimaissa. Ilmiö on laaja ja näkyy paitsi poliisien työssä sekä muutoinkin turvallisuusalalla, myös esimerkiksi pelastustoimessa, sosiaali- ja terveysalalla ja koululaitoksissa.

Pysäköinninvalvonnassa kymmeniä uhkaavia tapauksia vuodessa

Kuopiossa väkivallan uhan ja myös koettujen väkivaltatilanteiden määrän on viime vuosina havaittu kasvaneen esimerkiksi pysäköinnintarkastajien työssä.

– Pari vuotta sitten uhkaavia tapauksia tuli vain muutamia vuodessa, ja ne olivat yksittäistapauksia, mutta viimeisen vuoden aikana niitä on tullut keskimäärin kerran kuukaudessa ja toistakymmentä reilun vuoden aikana, kertoo Kuopion kaupungin pysäköinninvalvonnan asiakasvastaava Jarno Käki.

Käen mukaan uhkaavat tilanteet ovat pitäneet sisällään esimerkiksi sanallista väkivaltaa, sanallisia uhkauksia, tönimistä sekä pahimmillaan myös vakavaa fyysistä väkivaltaa. Toukokuussa 2018 pysäköinnintarkastajaan kohdistui pahoinpitely, joka aiheutti fyysisiä vammoja. Poliisin tutkinta asiasta on vielä kesken.

Joissakin tapauksissa häirintä ja uhkailu on ulottunut myös kotiin ja perhepiiriin asti. Tämän vuoksi työntekijöiden henkilötiedot ovat tarkasti suojattuja.

– Virkakorteissamme näkyy nimi, muttei puhelinnumeroa, ja kaupungin puhelinvaihteestakaan sitä ei saa antaa. Siitä huolimatta, jos haluaa alkaa kaivaa, numeron voi kuitenkin löytää jostakin, Käki kommentoi.

– Onkin ollut tapauksia, joissa esimerkiksi pysäköinnintarkastajan lapselle on soitettu uhkailumielessä, pysäköinninvalvonnan hallintopalveluvastaava Tiina Säilä puolestaan kertoo.

Työtapoihin tehty muutoksia väkivallan ennaltaehkäisemiseksi – ”Minulla on luja usko siihen, että tekniikan mukaantulo rauhoittaa tilannetta”

Lisääntyneen uhkailun ja väkivallan riskin kasvamisen vuoksi esimerkiksi Kuopion kaupungin pysäköinnintarkastajien työtapoihin on tehty muutoksia. Uhkaavia tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään monin eri tavoin.  Pysäköinnintarkastajat tekevät jatkossa töitä pareittain. Lisäksi Kuopion kaupungin pysäköinninvalvonnassa on tehty päätös haalarikameroiden käyttöönotosta.

– Haalarikameroita on kokeiltu Suomessa esimerkiksi Turussa, ja siellä niiden hyödyistä on saatu koekäytössä merkittävää näyttöä: pysäköinnintarkastajiin kohdistuvat sanallisetkin uhkatilanteet ovat vähentyneet lähes nolliin, kun aiemmin vastaavia tilanteita oli useita viikoittain, Käki kertoo.

– Minulla on luja usko siihen, että tekniikan mukaan tulo rauhoittaa tilannetta myös Kuopiossa. Yksityisyyden suojaan liittyvät asiat on myös tarkistettu poliisilta, eikä kameroiden käyttö ole ristiriidassa lain kanssa, sillä pysäköinninvalvonta toimii julkisilla paikoilla.

Kuopion kaupungin pysäköinninvalvonnassa on ollut noin puolentoista vuoden ajan käytössä myös turvanappi, joka hälyttää vartijan tarvittaessa paikalle. Lisäksi pysäköinninvalvonta tekee yhteistyötä myös Itä-Suomen poliisin kanssa.

– Poliisi varmistaa meidän selustaamme, ja tulee tarvittaessa paikalle puuttumaan tilanteeseen.

Käki muistuttaa, että myös pysäköinnintarkastajat ovat virkamiehiä, ja siten lainsäädännöllisesti rinnastettavissa poliisiin.

– Sitä ei välttämättä heti tule ajatelleeksi, mutta myös pysäköinnintarkastajat ovat virkamiehiä, ja virkamiehen vastustaminen on kirjattu lakiin. Kun on kyse virkamiehen vastustamisesta, on tutkintapa erilainen ja tuomiot kovempia.

Riskit lisääntyneet myös poliisien työssä   – ”Kynnys käyttää väkivaltaa viranomaista kohtaan on laskenut”

Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Harri Pekka Pohjolaisen mukaan lisääntynyt riski henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi joutumisesta näkyy myös poliisien työssä. Poliisit kokevat työssään entistä enemmän esimerkiksi nimittelyä ja uhkailua. Myös poliisin uhkaaminen esimerkiksi teräaseilla tai räjähteillä on lisääntynyt.

– Uhkaavat tilanteet työssä sekä työntekijöiden kokema väkivalta ovat 2000-luvulla kaksinkertaistuneet, Pohjolainen kertoo.

Pohjolaisen mukaan tällä on ollut vaikutusta myös poliisien sairauspoissaolojen määrään. 

– Väkivallan uhan tai sen kohteeksi joutumisen tiedetään lisäävän riskiä oireiluun sekä vaikuttavan työssäjaksamiseen ja työterveyteen. Poliisi käyttää voimakeinoja noin 100–1500 kertaa vuodessa. Jos joutuu jatkuvasti turvautumaan voimakeinoihin, tai joutuu itse väkivallan kohteeksi, vaikuttaa se varmasti myös työkykyyn.

Syyt moninaisia, joten lääkkeitäkin on useita

Syyt väkivallan käytön lisääntymiselle viranomaista tai muuta työntekijää vastaan ovat moninaisia. Pohjolaisen mukaan väkivaltatapauksilla on kuitenkin havaittavissa joitakin yhteisiä nimittäjiä, kuten esimerkiksi päihtymys tai vaikeudet hallita omia tunteita.

– Impulsiivisuuden ja vaikeuksien kontrolloida omaa käytöstä on havaittu aiheuttavan tämänkaltaista käyttäytymistä. Mielenterveysongelmien lisääntymisellä voi siis olla osuutta asiaan. Tutkimusten mukaan myös aiempi väkivaltarikostausta ilmenee usein myöhempänä väkivaltaisena käyttäytymisenä, hän lisää.

– Tunnistettavissa on lisäksi elämyshakuisuutta: hakeudutaan tilainteisiin, joissa pääsee haastamaan esimerkiksi poliisin fyysisesti.

Koska syyt ovat moninaiset, ei Pohjolaisen mukaan yhtä ainoaa lääkettäkään ole.

– Esimerkiksi itsehillinnän lisäämiseen on kuitenkin apua saatavissa, hän kommentoi viitaten yhdeksi syyksi mainitsemaansa impulsiivisuuteen, hän toteaa. 

Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen: ”Kiihkotonta keskustelua aiheesta kannattaisi pitää yllä”

Pohjolaisen mielestä yksi lääke tilanteeseen voisi olla myös se, että asiasta puhuttaisiin enemmän julkisessa keskustelussa.

– Mielestäni asiallista, kiihkotonta ja monipuolista keskustelua aiheesta kannattaisi pitää yllä. Olisi hyvä pohtia, mistä johtuu, että ihmiset käyttäytyvät poliiseja, muita virkamiehiä ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä kohtaan väkivaltaisemmin kuin aiempina vuosikymmeninä.

Hän korostaa myös, että esimerkiksi virkavallan väkivaltainen vastustaminen on vakava rikos, josta voi saada enimmillään neljä vuotta ja vähimmillään 4 kuukautta vankeutta.

– Luulen, että ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, millaisista rikoksista puhutaan. Tällaiset rikokset ovat ankarasti sanktioituja, ja voidaan miettiä, onko esimerkiksi lyöminen sen kaiken väärti. Sitäkin olisi hyvä käydä julkisessa keskustelussa läpi, ylikomisario kommentoi.

Itä-Suomen poliisi antaa konsultaatioapua myös muiden alojen työntekijöille – ”Pyrittävä suojautumaan entistä enemmän”

Itä-Suomen poliisi tekee yhteistyötä ja antaa konsultaatiota ja koulutusapua turvallisuusasioissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, pysäköinninvalvojille ja oppilaitosten henkilökunnalle.

– Annamme koulutusta esimerkiksi siihen, kuinka kohdata hankala asiakas. Ja toki tulemme myös tarvittaessa paikalle turvaamaan tilannetta.

Toisin kuin muiden alojen työntekijöillä, poliiseilla on käytössään varusteita, joiden avulla on mahdollista suojautua ja myös suojata muita ihmisiä.

– Näitä välineitä ovat esimerkiksi käsiraudat sekä järeämpinä etälamauttimet ja ampuma-aseet. Niihin onneksi joudutaan turvautumaan todella harvoin. Yleensä pärjätään puhumalla.

Myös Itä-Suomen poliiseille on tulossa käyttöön haalarikamerat viimeistään ensi vuoden aikana.

– Laitteita on testattu muun muassa Helsingin poliisilaitoksella, jossa niistä on saatu hyviä tuloksia. Uskon, että kuvaamalla tilanteita näkyvällä kameralla voidaan ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä myös meidän osaltamme, Pohjolainen toteaa.

Koska ihmisten kynnys käyttää väkivaltaa viranomaista kohtaan on selvästi laskenut, on Pohjalaisen mukaan tärkeää myös pyrkiä suojautumaan väkivallalta entistä paremmin. 

– Poliisin tehtävä on yhteiskuntarauhan turvaaminen. Tällöin on päivänselvää, että joudumme kohtaamaan joskus väkivaltaa työssämme. Koska se on lisääntynyt, on siltä kuitenkin pyrittävä myös suojautumaan entistä enemmän.  Riski siitä, että poliisi loukkaantuu työssään, on suuri.

Myös auttajat kokevat työssään väkivaltaa

Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan ongelman laajuudesta ja väkivallan lisääntymisestä kertoo myös se, että auttajatkin kohtaavat työssään yhä enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa.

– Poliisi on joutunut puuttumaan myös tapauksiin, joissa esimerkiksi ensihoitajaan on käyty käsiksi. Se, että pelastajiin ja auttajiinkin käydään käsiksi, kertoo mielestäni, että riski kokea väkivaltaa työssä on todella lisääntynyt.


Lääkintäesimies Jukka Innanen ja ensihoitaja Hanne Juntunen kertovat, että Pohjois-Savon pelastuslaitoksella varautuminen uhkaaviin tilanteisiin on päivittäistä. Riskejä pyritään ehkäisemään muun muassa koulutuksen, poliisin kanssa pidettävien palavereiden ja ohjeistuksen avulla. Myös ensihoitajilla haalarikamerat ovat olleet Kuopiossa koekäytössä.

Lääkintäesimies Jukka Innanen ja ensihoitaja Hanne Juntunen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta vahvistavat, että näin on: uhkaavat tilanteet ovat heidänkin kokemuksensa mukaan lisääntyneet.

– Suurin osa väkivallasta on sanallista uhkailua tai pientä tönimistä. Joskus on myös ollut tilanteita, joissa ensihoitajaa on lyöty, potkittu tai uhattu puukolla, mutta ne ovat onneksi harvinaisia, Innanen kertoo.

– Myös joitakin sairauspoissaoloja meillä on väkivaltatilanteiden vuoksi ollut, mutta niitäkin onneksi kuitenkin vähäisissä määrin.

Pohjolaisen tavoin myös Innanen ja Juntunen mainitsevat uhkaavilla tapauksilla olevan yksi yhteinen taustanimittäjä – päihteet.

”Varautuminen uhkaaviin tilanteisiin päivittäistä”

Jukka Innanen kertoo, että Pohjois-Savon pelastuslaitoksella varautuminen uhkaaviin tilanteisiin on päivittäistä.

– Uhka on otettava huomioon aina autettavaa kohdetta lähestyessä. Myös koulutussuunnitelmassamme, henkilöstökoulutuksissamme ja yhteisissä ohjeistuksissa ennakoidaan riskit tämänkaltaisiin tilanteisiin joutumisesta, hän erittelee.

– Meillä on myös poliisin kanssa viikoittain palavereita, joissa tuomme myös mahdollisia uhkatilanteita esille. Yhteistyömme poliisin kanssa toimiikin erinomaisesti. Yhteiskoulutusta tällaisten tilanteiden varalta voisi kenties olla lisääkin.

Myös Kuopion ensihoidossa haalarikamerat ovat olleet koekäytössä ja harkinnassa. Tekniikan olemassaolo voisi Innasenkin mielestä nostaa kynnystä käyttäytyä väkivaltaisesti.

– Kun ihminen näkisi, että meillä on kamerat käytössä, voisi hän harkita käytöstään tarkemmin. Myös väkivaltatilanteiden selvittely jälkikäteen voisi helpottua kameroiden avulla.

Toisin kuin esimerkiksi poliisit ja pysäköinnintarkastajat, ensihoitajat tai muut sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät henkilöt eivät valtion virkamieslain mukaan ole virkamiehiä. Heitä kohtaan tehtyä väkivaltarikosta ei siten voida tuomita virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.

– Rikoslaista löytyy kuitenkin nimikkeet ja rangaistukset myös muille kuin virkamiehille. Myös heihin kohdistetun väkivallan osalta kyse on virallisen syytteen alla olevasta rikoksista, kuten esimerkiksi pahoinpitelystä, ja tuomiot sen mukaisia.

Toisin kuin poliisilla, ei ensihoitajilla ei ole voimankäyttöoikeuksia.

– Voimankäyttö ei ole meidän tehtävämme, ja haluammekin profiloitua ensikädessä auttajiksi. Meillä ei ole välineitä puolustautumiseen, ja sen vuoksi ohjeistuksena on poistua uhkaavista tilanteista mahdollisimman nopeasti.

– Optimaalisinta toki olisi, jos väkivaltaa käyttävien ihmisten asenteet muuttuisivat, eikä varautumista ja poistumista tarvittaisi.

– Jokainen meistä ensihoitajista on kouluttautunut alalle sitä varten, että voisi auttaa ihmisiä. Toivoisimmekin, että saisimme hoitaa kyseistä tehtävää ilman uhkaa väkivallasta, Juntunen lisää.


Uutiset aiheittain Uutiset aiheittain