Asuminen ja ympäristö – Uutiset Asuminen ja ympäristö – Uutiset

Takaisin

Uusia ideoita vähäpäästöiseen elämään etsimässä - Mervi ja Tuomo lähtivät mukaan Viksu kuopiolainen-kokeiluun

Kuopiossa 28.9.–27.10.2019 järjestettyyn Viksu kuopiolainen -kokeilujaksoon osallistuivat myös Särkiniemessä asustavat Tuomo Burman ja Mervi Hakulinen. Myös Särkiniemen pariskunnalle vähäpäästöinen elämäntapa on ollut tuttu jo pidempään, mutta hekin halusivat lähteä kokeiluun kartoittaakseen uudenlaisia keinoja päästöjen vähentämiseksi.


Mervi Hakulinen ja Tuomo Burman ottivat innolla kaupungin Viksu kuopiolainen-kokeilun vastaan

Tuomo on toiminut jo 20 vuoden ajan yksinyrittäjänä ICT-alalla. Hän järjestää ICT-koulutuksia näkövammaisille ja pitää omaa YouTube-kanavaa, Äänitarinankertoja Tuomo. Töiden ohessa hän myös suorittaa yrittäjän ammattitutkintoa. Mervi sen sijaan työskentelee kestävän kehityksen parissa Savon koulutuskuntayhtymässä, joten vähähiilisyys on hänelle myös työtehtävien puolesta tuttua.

Autoilun päästöt alas joukkoliikennettä suosimalla

Aikaisemmin Mervi työskenteli iisalmessa, ja työmatkoihin kului sekä aikaa että polttoainetta. Nykyisin hän työskentelee Kuopiossa ja pystyy sen ansiosta taittamaan työmatkansa polkupyörällä - Mervi on siis onnistunut vähentämään myös liikenteen päästöjä merkittävästi. Työmatkaa hänelle kertyy kahdesta kolmeen kilometriä, mikä on sopivan mittainen matka myös kunnon kannalta. Tuomo matkustaa jonkin verran esimerkiksi Helsinkiin järjestöasioiden parissa.

-   Pyrin kuitenkin aina kun vain mahdollista osallistumaan muualla pidettäviin kokouksiin etäyhteyksien avulla, mutta aina tämä ei tosiaan ole mahdollista. Silloin kun paikan päälle tulee päästä, käytän kuitenkin aina junaa, Tuomo kertoo

Pariskunta kuitenkin huomauttaa, että kaikille ei ole mahdollista käyttää julkisia tai kulkea työmatkoja pyörällä - sähköautokaan ei aina ole mahdollinen. Sähköauto on paitsi suuri investointi, jollaiseen ei kaikilla ole varaa, myös paikoin haastava käytännönkin tasolla, sillä kaikkialla ei esimerkiksi vielä ole latauspisteiden edellyttämää infrastruktuuria. Lisäksi he muistuttavat siitä, että vaikka Helsingissä voidaankin suosia joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan, ei se välttämättä muualla ole mahdollista:

-  Joukkoliikenteen reittejä lakkautetaan yhä enemmän, etenkin maakuntiin suuntautuvan liikenteen osalta, harmittelee Tuomo.

Planetaarinen ruokavalio sallii kaikkea kohtuudella
Kokeilun aloitustapaamisessa kartoitettiin kunkin osallistujan päästöt ja asetettiin päästötavoitteiden vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Tarjolla oli erilaisia toimenpiteitä, joista kukin osallistuja sai valita itselleen sopivimmat ja toimivimmat.  Alun perin Mervi oli suunnitellut kokeilevansa maidotonta ruokavaliota, mutta tutustui sitten planetaariseen ruokavalioon, jonka totesi olevan pariskunnalle paremmin soveltuva. Planetaarisessa ruokavaliossa liha- ja maitotuotteista ei luovuta täysin, mutta vähennetään esimerkiksi punaisen lihan käyttöä merkittävästi.

-    Ruokavalion keskeinen ajatus on, että vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä ja palkokasveja tulisi syödä kaksi kertaa nykyistä enemmän, kun taas punaisen lihan ja sokerin syömistä pitäisi vähentää yli puolella, Mervi taustoittaa.



Kahvipöydässä oli tarjolla muun muassa kuivahtaneista kauraleivistä tehtyjä lämpimiä leipiä, ”ylijäämäbanaanikakkua“ sekä Fiksuruoka-sivustolta tilattuja keksejä

- Esimerkiksi kotimainen luomu ylämaannaudanliha on ekologista ja vähäpäästöistä ja niiden lannasta valmistetaan myös biokaasua. Tällä tavoin edistetään myös kiertotaloutta. Kaikkea siis kohtuudella, eikä mistään tarvitse täysin luopua, Mervi ja Tuomo muistuttavat.

Alkukartoituksesta sai myös hyviä vinkkejä ruokavalioon: esimerkiksi riisi olisi hyvä vaihtaa perunaan tai ohraan. Tämän innoittamana parsikunta onkin kokeillut ohralisäkkeen käyttöä, perunaa he suosivatkin jo aiemmin.

Mervin ja Tuomon taloyhtiö panostaa ekologisiin ratkaisuihin

Asumisen päästöjen osalta pariskunta tekee voitavansa: mikäli joskus tulevaisuudessa muutto olisi ajankohtainen, vaihtaisivat he pienempään asuntoon. Toisaalta nykyinen asunto on mieluinen, ja taloyhtiökin on panostanut vähäpäästöisyyteen ja ekologisiin ratkaisuihin, joten tarvetta muutolle ei toistaiseksi ole. Taloyhtiön kerhotiloissa on esimerkiksi asukkaiden oma kirjasto, jonne kukin voi tuoda omia luettuja kirjojaan muiden asukkaiden lainattaviksi. Lisäksi taloyhtiön porraskäytävän LED-valaistus toimii liiketunnistimella, valot eivät siis ole koskaan turhaan päällä.


Myös pariskunnan koristevalot toimivat ajastimella

Lisäksi parin ikuisuusprojektina on konmaritus, ajan myötä tavaraa kertyy ja siitä tulisi muistaa myös välillä luopua. Taloyhtiöltä onkin kyselty myös mahdollisuutta kierrätysnurkkaukseen, jonne asukkaat voisivat viedä omia vanhoja tavaroitaan muiden otettavaksi - toisen roska saattaa olla toisen aarre. Valitettavasti ainakaan toistaiseksi ei taloyhtiöltä ole löytynyt tähän soveltuvaa tilaa.

-    Kaikesta käyttökelpoisesta ei kannata luopua, sillä vaikka konmaritus ja tavaran vähentäminen ovatkin nyt pinnalla, on monella tavaroiden joukossa myös tärkeitä muistoesineitä, jotka tuottavat iloa ja palauttavat mieliin muistoja myös vuosien takaa, muistuttaa Mervi.

 Luovuutta peliin: vanhoille ruokapakkauksille voi keksiä monenlaista uusiokäyttöä ja kovettuneelle ruisleivälle tarjota uuden elämän mikron avulla

Parilla oli myös keittiössään matokompostori ennen kuin taloyhtiöön tuli biojätteenkeräys. Lisäksi he hyödyntävät hedelmäpusseja ja ruokapakkauksia uudelleen esimerkiksi roskapusseina. Maitotölkeistä taas saa taiteltua oivan rasian esimerkiksi menneen kesän ja syksyn marjoille pakastimeen. Pariskunta myös viljelee mökillään perunaa, sipulia ja porkkanaa, ja esimerkiksi viime kesän porkkanat riittivät pitkälle toukokuuhun taloyhtiön kellarivarastossa säilössä.

-    Vanhempamme ovat eläneet pula-ajan, joten ehkäpä se vaikuttaa myös siihen, että jo lähtökohtaisesti elämäntapamme ovat vähäpäästöisiä ja säästeliäitä. Ruokaa teemme kerralla enemmän ja pakastamme annosrasioissa ylimääräisen, joten hävikkiä ei tule ja aina tarpeen tullen löytyy pakkasesta ruoka-annos jos toinenkin.

Mervi myös muistuttaa, ettei esimerkiksi parasta ennen -päiväys ole ehdoton:

-    Haistamalla ja maistamalla se selviää, ja esimerkiksi rasvaton maito säilyy käyttökelpoisena pitkään päiväyksen umpeutumisen jälkeen, jos ei muuten niin pannukakussa sen voi aina käyttää.

Myös kovettunut ruisleipä saa uuden elämän esimerkiksi mikrossa lämmittämällä tai lämpimissä leivissä. Myös Särkiniemen pariskunta on kokeillut Fiksuruoka-palvelua, josta heillä on hyviä kokemuksia. Tosin, koska he suosivat prosessoimatonta puhdasta ruokaa, on palvelusta välillä vaikea löytää tilattavaa. Tämän voi kuitenkin kääntää myös positiiviseksi: vaikuttaisi siltä, etteivät nimenomaan prosessoidut einekset ole menneet kaupaksi, kun niitä kerran on palvelussa enemmän tarjolla.  

Kokeilu on jo päättynyt, mutta pariskunta aikoo jatkaa aloittamaansa matkaa. Tuomo ja Mervi haluavat myös kannustaa muitakin lähtemään mukaan vähentämään päästöjään:

 -    Jo pienillä muutoksilla voi saada paljon aikaiseksi, he päättävät.

Mervin ja Tuomon vinkkejä kestävämpiin elämäntapoihin:

  1. Kierrätä ja tuunaa tekstiilisi.

    “Esimerkiksi kuluneen kylpypyyhkeen voi leikata keskeltä kahtia, poistaa kuluneen osan ja ommella jäljelle jääneet osat yhteen ja näin saat käyttökelpoisen käsipyyhkeen.  Myös pussilakanoiden käyttöikää voi pidentää leikkaamalla sen umpinaisen pään auki ja ompelemalla avonaisen pään umpeen, sillä pussilakanoilla on tapana kulua kaulan alueelta puhki.”



Vanha kylpypyyhe sai uuden elämän käsipyyhkeenä Mervin käsissä.

  1. Sammuta laitteet kokonaan, älä pidä niitä edes valmiustilassa!

    “Sähkönkulutuksemme laski vuodessa peräti 20 %, kun kytkimme kaikki laitteet, myös wifi-reitittimen jatkojohtoon, jonka kytkemme yöksi pois päältä”.

  2. Kytke valot ajastimeen, etenkin jouluvalot.

    Moni ei muista tai jaksa irrottaa esimerkiksi jouluvalojen johtoa yöksi, joten helppo ratkaisu on kytkeä valot ajastimeen, jolloin ne sammuvat ja menevät päälle itsekseen.

  3. Tee itse mysliä.

    “Mysli kannattaa myös aina tehdä uunin jälkilämmöllä, sitä varten ei tarvitse lämmittää uunia erikseen.” 



Mervin opiskeluajoilta saakka mukana kulkenut itsetehdyn myslin resepti.

MÜSLI

3 dl kaurahiutaleita
3 dl vehnähiutaleita
2 dl ohrahiutaleita
2 dl ruishiutaleita
2 dl leseitä
4 rkl fariinisokeria
2 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
50 g pähkinä- tai mantelirouhetta
 

Sekoitetaan, paahdetaan uunissa 180 C. Lisätään n. 2 dl silputtuja rusinoita.

-    Helpointa mysli on valmistaa suoraan neljänviljanhiutaleista ja lisätä siihen myös pellavan- ja auringonkukan-, kurpitsan- ym. siemeniä uunin jälkilämpöön paahtumaan. Ohjeessa mainittua suolaa en ole koskaan lisännyt. Nautitaan kotimaisten marjojen ja rasvattoman maidon tai piimän kera! Mervi opastaa.

5. Pese astiat ja pyykit matalammissa lämpötiloissa.

“Nykyaikaiset pesuaineet puhdistavat myös matalammissa asteissa eikä energiaa kulu niin paljon veden lämmittämiseen”, ohjeistaa Mervi.

6. Pakasta ylijäänyt ruoka annosrasioihin ja pakasta marjat ja sienet maitopurkeissa

“Esimerkiksi pakastetusta muusista tulee oivaa rieskaa ja muoviin pakattujen einesten tarve poistuu, kun pakastimesta löytyy aina hätävaraa.”


Maitotölkeistä saa taiteltua oivan rasian esimerkiksi menneen kesän ja syksyn marjoille pakastimeen.

*Viksu kuopiolainen -kokeilu on osa kansainvälistä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä, johon osallistuu kotitalouksia myös Tanskasta, Saksasta, Espanjasta, Sveitsistä, Meksikosta ja Intiasta. Kiihdyttämössä on mukana Suomesta yhteensä kahdeksan kaupunkia. Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä koordinoivat saksalainen Wuppertal-instituutti, Suomessa D-mat oy ja Kuopiossa Kuopion kaupunki.


Uutiset aiheittain Uutiset aiheittain