Kuopion alueen ajankohtaiset tavoitteet, 21.12.2022

Kuopio on vahvasti kasvava ja kehittyvä, suuri 122 000 asukkaan yliopistokaupunki ja itäisen Suomen keskus ja maan 8. suurin kaupunki, jossa on vahvaa osaamista sekä tutkimus- ja kehittämistyötä maailmanluokan terveys- ja hyvinvointihaasteiden ratkomiseen. Vuonna 2021 Kuopio oli Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä toiseksi vetovoimaisin kaupunki Tampereen jälkeen, ja samana vuonna valmistui 1 200 asuntoa. Marraskuussa 2022 työttömyysaste oli 9,4 % ja työttömien määrä oli 5 423. Vuonna 2021 Kuopio sopi valtion kanssa sekä MAL-sopimuksen että innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen terveys- ja vesiosaamiseen painottuen. Kuopio on mukana myös valtakunnallisessa työllisyyskokeilussa. Kuopion visio 2030 on ’Hyvän elämän pääkaupunki’. Pohjois-Savon ja Kuopion kehittämisen kärkiä ovat kone- ja energiateknologia, metsäteollisuus, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologia, matkailu, älykäs vesijärjestelmä sekä biojalostus. Vihreän siirtymän kehitys- ja tukitoiminnot ovat tärkeitä kaikille toimialoille, esimerkiksi energian tuotannossa ja kestävän matkailun kehittämisessä. 

Kuopion alueen ajankohtaiset tavoitteet:

– Saavutettavuuden parantaminen on keskeinen kehitettävä kilpailutekijä

Välittömästi on tarvetta ratayhteyden välityskyvyn parantamiselle. Savon radan matka-ajat ovat muuta Suomea merkittävästi heikommat. Suuntaansa jopa viiden tunnin junamatka Kuopio-Helsinki-välillä ei ole kilpailukykyinen henkilöautomatkaan verrattuna.  Itärata-hanketta tulee edistää vahvasti ja Savon rataa on parannettava osana Itäratahanketta. Tarvitaan keskeisten elinkeinoelämän kuljetusväylien VT 5 ja VT 9 jatkokehittämistä, riittäviä lentoyhteyksiä, tietoliikenneyhteyksiä sekä Saimaan kanavan epävarmuustekijöiden huomioimista esimerkiksi alemman tieverkon kunnostamisella Itä-Suomessa. Viitostiellä on erityisesti Leppävirta-Kuopio- sekä Siilinjärvi-Iisalmi-väleillä merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuuspuutteita. Alueen tiestön korjausvelka tarvitsee korjaustoimenpiteitä, ja laajempaan huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat tulee huomioida, koska alue on merkittävää alkutuotannon aluetta. Valtion väyläinvestointien vaikuttavuuden arviointikriteereihin tulee sisällyttää myös aluetalousvaikutukset.

– Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksistä tulee huolehtia sekä Pelastusopiston ja KYSin asema ja resurssit tulee turvata Kuopiossa

Pohjois-Savon talouden kasvua ja uudistumista yhä enemmän rajoittaa työvoiman saatavuus.  Korkeakoulujen Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksistä ja resursseista tulee huolehtia myös hiljattain tehtyjen tekniikan alojen koulutuslaajennusten jälkeen.  Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssit ja toimintaedellytykset vaikuttavat elinvoimaisuuteen (Savon ammattiopisto Sakky ja Ylä-Savon ammattiopisto YSAO) ja niistä tulee huolehtia.

Pelastusopiston asema ja rahoitus tulee pikaisesti varmistaa. Pelastusalan koulutus tulee keskittää Pelastusopistoon Kuopioon ja sen rahoitus on turvattava. Kuopion alueen rooli ja vahvuudet tulee huomioida turvallisuus- ja huoltovarmuusasioissa sekä HX-hankintoihin liittyvässä kehittämisessä. Pelastusopisto erinomaisine harjoitusalueineen, puolustusvoimien Rissalan tukikohta ja varuskunta sekä alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vesiturvallisuusosaaminen muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden ja kehittämispotentiaalin.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmää ollaan uudistamassa vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutosta. Pelastusalan akuuttiin työntekijäpulaan tulisi vastata välittömästi. Myös koulutuksen vetovoiman kehittäminen on tärkeää. Kuopiossa sijaitsevaa Pelastusopistoa ja sen toimintaympäristöä kuten ainutlaatuista harjoitusaluetta on pitkäjänteisesti kehitetty alueen toimijoiden rahoituksen sekä eu-rahoituksen turvin sekä laajalla yhteistyöllä. Harjoitusalueen laajempaakin hyödynnettävyyttä koulutustoimintaan ym. tulisi harkita. Pelastusopistolle on taattava riittävät resurssit tutkintokoulutuksen järjestämiseen ja muutoksen edellyttämiin täydennyskoulutuksiin. Tulisi mahdollistaa myös TKI- ja muu monialainen yhteistyö ja vuoropuhelu alueen sidosryhmien, erityisesti korkeakoulujen Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun sekä elinkeinoelämän kanssa. 

Terveyteen ja hyvinvointiin painottuvan osaamiskeskittymän toimintaedellytykset tulee turvata. Hyvinvointialueen rahoitusmalliin tulee tehdä korjausliike Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) TKI-roolin jatkamiseksi. Kys on merkittävä elinkeinopoliittinen TKI-kehitysalusta sekä maan johtava opetussairaala yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kuopiossa tehdään huipputason kansainvälistä tutkimusta sydän- ja verisuonitautien, metabolisten ja neurologisten sairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien parissa sekä terveysdatan hyödyntämisessä ja jatkojalostamisessa. Itä-Suomen yliopisto Kuopiossa koordinoi Kansallista neurokeskusta. Terveyssektorin ytimessä toimii avoin innovaatioekosysteemi Kuopio Health. Terveysalan työpaikkoja on Kuopiossa yli 5 000 ja terveyteen kytkeytyviä yrityksiä on Kuopion alueella kaikkiaan yli 1 000. Kampus sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Savilahdessa, joka on kolmen kouluasteen kotipaikka, vähähiilisten ratkaisujen smart city -kokeilualue ja uusi kaupunginosa, jossa toimii yli 20 000 osaajaa, huippuammattilaisia, opiskelijoita jne.

– Kaupunkipolitiikan vahvistaminen ja sopimukselliset kumppanuudet valtion kanssa

Suurilla kaupungeilla tulee olla isompi rooli sopimuksellisuuden kautta valtion kanssa. Sopimusten jatkuvuus ja tasavertaisuus uusien ja vanhojen sopimusten välillä tulee turvata. MAL-sopimusten tulee olla 12-vuotisia, ja kolmen uuden MAL-seudun Jyväskylän, Kuopion ja Lahden tulee olla samanarvoisia entisten kanssa tukirahoituksen saannissa. Itä-Suomea koskevaan visiotyöhän tulee Itä-Suomen keskuskaupungit ottaa mukaan. Kaupungeilla on merkittävä rooli alueidensa kumppaniverkostojen kokoajana ja toimintaedellytysten kehittäjänä.

Uusien valtion tuettujen asuintalojen hankintahinnat ovat kohonneet myös uusilla MAL-kaupunkiseuduilla. Tavoitteena on saada uudistuotantoa käynnistymään myös nykyisessä tilanteessa. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupungit katsovat, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA) tulisi vahvemmin huomioida hankkeiden kustannustason nousu.

– Kuntien taloudellisesta asemasta huolehtiminen: Hyvinvointialuevalmistelu ei saa heikentää kuntien taloudellista asemaa

Kunnat tarvitsevat valtiolta lisätukea pitkävaikutteisista kriiseistä selviytymiseen. Kunnille ei tule antaa uusia velvoitteita. Sote-rahoitusmallissa on huomioitava eri alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden järjestämisen todellinen rahoitustarve mahdollisimman kattavasti, tuotantokustannusten erot eri alueiden välillä sekä alueiden erityispiirteet. Kuopion alueen erityispiirre on Kuopion yliopistollisen sairaalan mittava ja laajavaikutteinen koulutuksellinen, TKI- sekä elinkeinopoliittinen rooli. 

– TE-palvelut 2024-uudistus tulee toteuttaa joustavasti ja alueella jo toimivat tulokselliset käytänteet on turvattava.

Kunnilla on luontainen rooli toimia työllisyys- ja elinvoimaekosysteemiensä kokoajana ja johtajana. Uudistuksen tarvitsemat resurssit tulee turvata.

TE-palveluiden siirron onnistumisen kannalta on tärkeää siirtää työttömyysturvan rahoitusvastuuseen esitetyt muutokset osaksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ja ajoittaa ne myöhempään ajankohtaan. Riittävän pitkä siirtymäaika antaa kunnille ja työllisyysalueille riittävästi aikaa rakentaa toimivat paikalliset työllisyyspalvelut ennen kuin työttömyysturvan rahoitusvastuu muuttuu. Esitetyt työttömyysturvan rahoitusvastuun muutokset tulee siirtää myöhempään ajankohtaan, esimerkiksi vuoden 2027 alkuun edellyttäen, että asiakkaille tarjottavien palvelujen lainsäädäntöä on siihen mennessä uudistettu. TE-uudistus tulee toteuttaa siten, että kuntien rahoitusasema turvataan.

– Maatilojen ahdinko tarvitsee nopeita korjausliikkeitä huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Kuopio on Suomen suurin maidon- ja naudanlihan tuottaja. Tilojen jatkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta maatalous tarvitsee riittävän rahoituksen.

– Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen status tulee huomioida EU:n tulevien rahoituskausien valmisteluissa myös jatkossa.

EU-tasolla tämä on jo lähtökohtaisesti vahvistettu.

– Kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja vihreän siirtymän toteuttamisessa.

Valtion tulee omalta osaltaan tukea tätä ilmastotyötä, kuten siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin sekä kiertotalouden t&k&i – ja yritystoimintaa.

Tarvitaan päätöksiä, että alueemme on jatkossakin houkuttelevaa kasvun aluetta. Kuopiolla itäisen Suomen kasvun ja vetovoiman keskuksena on merkitystä koko Itä-Suomen kehitykselle.

Lisätietoja:

• Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, 044 718 2790, jarmo.pirhonen(at)kuopio.fi
• Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, 044 718 2132, sirpa.latti-hyvonen(at)kuopio.fi