Eläimet


Kasvillisuuden monipuolisuus luo edellytykset monipuoliselle eläimistölle. Lehtojen rehevyys houkuttelee alueelle lehtipuuvaltaisia ympäristöjä suosivia eteläisiä lajeja. Suurehkot ja melko yhtenäiset metsäalueet puolestaan tarjoavat rauhallisia elinympäristöjä pohjoisille erämaalajeille. Rakennettujen alueiden laajentuessa rauhallisuutta kaipaavat eläimet ovat joutuneet väistymään ja niiden tilalle on tullut kulttuurista hyötyviä lajeja.

Suomen 60 nisäkkäästä Kuopiossa voi tavata noin puolet. Hirvi on yleisin alueen suurnisäkkäistä ja saattaa joskus eksyä rakennetuille alueillekin. Siro metsäkauris on runsastunut suureksi osaksi talviruokinnan turvin. Myös seudun karhukanta on vahvistunut ja yksinäisiä susiakin vaeltelee alueella silloin tällöin. Hiljaisia ja huomaamattomia ilveksiä metsissä sen sijaan lymyää runsaasti. Helpoimmin nähtäviä nisäkkäitä ovat pihoilla ja puistoissa viihtyvät siilit, oravat, rusakot ja jänikset.

Tiukasti suojeltu liito-orava on aikoinaan viihtynyt hyvin Kuopion runsaasti lehtipuita sisältäneissä metsissä. Tehokkaan metsätalouden ja rakentamisen seurauksena liiturin elinmahdollisuudet ovat heikentyneet ja määrä suuresti vähentynyt. Kannan pienenemisestä huolimatta liito-oravia elelee vielä nykyäänkin Kuopion seudulla. Parhaiten laji viihtyy vanhoissa kuusisekametsissä, joissa on ravintoa tarjoavia lehtipuita ja pesimiseen sopivia kolopuita. Viime aikoina on todettu, että liito-orava menestyy myös asutuksen liepeillä käyttäen pieniä viheraluekaistoja ja puustoisia pihoja elinpiirinsä osana. Paras merkki hämärissä liitelevän eläimen elinpiiristä ovat keväällä puiden tyveltä löytyvät kirkkaankeltaiset ulostepapanat.

Runsaasti lintulajeja

Parhaiten Kuopion eläimistöstä tunnetaan linnut. Lintuharrastaja voi Pohjois-Savossa bongata noin 300 lajia, joista osa on läpimuuttajia tai harvinaisia satunnaisvieraita. Säännöllisesti alueella pesii noin 190 lintulajia. Lehtomaisten metsien runsaus on tuonut Kuopion seudun pesimälinnustoon runsaasti vaateliaita eteläisiä lintulajeja. Levinneisyydeltään eteläisiä ovat muun muassa lehtopöllö, mustapääkerttu, kultarinta, nokkavarpunen ja tikli.

Myös lintujärvien vaateliaat vesilinnut heinätavi, punasotka, lapasorsa ja mustakurkku-uikku edustavat etelän lintuja. Pohjoisen linnuston merkittävimpiä edustajia ovat valkoviklo, liro, kuukkeli, pohjantikka, järripeippo, urpiainen ja lapinharakka. Idästä ja kaakosta Kuopioon ovat levinneet esimerkiksi punavarpunen, satakieli, sirittäjä, pikkuvarpunen ja kuhankeittäjä.

Kuopion, kuten muidenkin alueiden, pesimälinnusto muuttuu jatkuvasti. Rauhallisia, yhtenäisiä pesimäalueita kaipaavat erämaalajit ovat vähentyneet tai hävinneet asutuksen levitessä ja metsäalueiden pirstoutuessa. Esimerkiksi muuttohaukka ja maakotka eivät vuosikymmeniin ole löytäneet sopivaa pesäpaikkaa koko Pohjois-Savosta. Osa linnuista on hyötynyt rakentamisesta käyttämällä hyväkseen asutuksen lähellä olevia ravintolähteitä tai pesimällä pöntöissä ja rakennuksissa. Hyötyjiin lukeutuu muun muassa harmaalokki, joka on levittäytynyt rannikolta sisämaahan pelloille, kaatopaikoille ja taajamien toreille.

Linnuista kiinnostuneille Kuopiosta löytyy useita hyviä retkikohteita.  Arvokkaita lintuvesiä on erityisesti Maaningalla. Patajärvi, Patalahti ja Lapinjärvi kuuluvat linnustonsa vuoksi Natura 2000-verkostoon. Myös Riistaveden Keskimmäinen on Natura-verkostoon kuuluva lintujärvi. Lintujärvillä pesii useita Pohjois-Savossa harvinaisia ja uhanalaisia lintuja, minkä lisäksi niillä on suuri merkitys muuton aikaisina levähdys- ja ruokailupaikkoina.  Harvinaisia vanhojen metsien lintuja voi löytää esimerkiksi Puijon, Kolmisoppi–Neulamäen ja Pisan alueilta.