Isyyden vahvistaminen


Isyyden ja äitiyden selvittömisestä ja vahvistamisesta säädetään isyyslaissa (11/2015). Mikäli lapsen äiti on avioliitossa lapsen syntyessä, tulee aviomiehestä automaattisesti lapsen isä ja huoltaja. 

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on isyys aina vahvistettava erikseen joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on vahvistettava erikseen, vaikka vanhemmat olisivatkin lapsen syntyessä avoliitossa tai solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen. Isyys vahvistetaan Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä.

Isyyden vahvistamiseen liittyy erilaisia oikeusvaikutuksia. Vahvistamisen jälkeen lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde; lapsesta tulee isän rintaperillinen ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapsella on myös oikeus saada elatusta isältään sekä oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä, jos vanhemmat asuvat erillään. Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella, on lapsen huoltaja ainoastaan äiti. Kun isyys on vahvistettu, vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto uskotaan molemmille yhteisesti.

Ennakollinen isyyden tunnustaminen


Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella, on isyyden tunnustaminen mahdollista jo raskausaikana neuvolassa. Tämä on mahdollista, silloin kun isyys on selvä, esimerkiksi kun vanhemmat asuvat avoliitossa.  Jos isyys on tunnustettu ennakollisesti, ei lastenvalvojan luona tarvitse enää erikseen käydä. Isyyden ennakollinen tunnustaminen on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, tekemällä kirjallinen ilmoitus lastenvalvojalle. Kun 30 päivän odotusaika on kulunut, lähetetään tunnustamisasiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon, jossa isyys vahvistetaan. Jos isyys on tunnustettu ennen lapsen syntymää, myös isästä tulee lapsen huoltaja, kun isyys on vahvistettu. 

Isyyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen


Isyyden voi  selvittää ja tunnustaa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, jos tilanne on epäselvä tai vanhemmat muutoin haluavat. Jos isyyttä ei ole tunnustettu ennakollisesti , lähettää lastenvalvoja lapsen syntymisen jälkeen kutsun äidille isyyden selvittämiseen. Isyysasian käsittelyä nopeuttaa, jos äiti ja mahdollinen isä asioivat yhteisellä ajalla lastenvalvojan luona.

Kun isyys halutaan tunnustaa lastenvalvojan luona, on kummankin vanhemman otettava käynnille mukaan voimassa oleva henkilöllisyysasiakirja. Tapaamisella käydään läpi tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset ja laaditut isyysasiakirjat toimitetaan Digi- ja väestötietovirastoon, joka lopulta vahvistaa isyyden.

Epäselvissä tilanteissa isyys on mahdollista varmistaa oikeusgeneettisillä tutkimuksilla. Näyte tutkimusta varten otetaan lastenvalvojan vastaanotolla kummastakin vanhemmasta ja lapsesta posken sisäpinnasta lastenvalvojan ohjeistuksella ja valvonnassa. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja tutkimustulos tulee lastenvalvojalle.

Isyys voidaan myös selvittää tuomioistuimessa tilanteissa, joissa mies ei halua tunnustaa isyyttään tai, jos äiti ei halua selvittää asiaa.

 

Äitiyden vahvistaminen
 

Jos lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoidosta annetun lain mukaista hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, naisen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmööityshoitoon, voidaan vahvistaa olevan lapsen äiti. Hedelmöityshoidosta tulee olla todistus, josta ilmenee kummankin suostumus hoitoon. Edellytyksenä on myös, ettei lapselle voida todeta tai vahvistaa isää.

Äitiyden voi tunnustaa ennakollisesti neuolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojalla vastaavalla tavalla kuin isyydenkin.