Selviytymiseen voi luottaa


Vuosipäiväänsä viettävä poikkeustila kuormittaa meitä monin tavoin, mutta selviytymiseen voi luottaa.

-Kyse ei ole enää akuutista kriisistä, vaan pitkittyneestä, kuormittavasta uudesta tilanteesta, toteaa Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.  

-Kriisi on äkillinen tilanne, mutta nyt elämme vaihetta, jossa on jo vuoden ajan ollut mukautettava elämää uudenlaiseen arkeen määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä on psykologisesti raskasta ja sitoo meiltä koko ajan energiaa, mutta silti meissä ihmisissä on voimaa kestää se.  

Koronaviruksen aiheuttama poikkeava arki on jatkunut kohta vuoden ajan. Vuoden täyttyminen on Turusen mukaan tärkeä rajapyykki.  

-Ihmisen mieli jaksottaa asioita helposti, vuosi on yksi tällainen mitta. Se herättää monenlaisia tunteita: väsymystä, pettymystä, kritiikkiäkin. Onko kaikki tehty oikein ja oikea-aikaisesti? Nämä ovat kaikki odotettuja ilmiöitä, jotka ovat täysin luonnollisia. Ei kannata ajatella, että olisi jotenkin väärin tuntea tällaisia tunteita.  

Tärkeää onkin löytää juuri itsellensä sopiva tapa sanoittaa ja purkaa näitä tunteita. Lopulta vaikeuksien selättäminen kasvattaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin ’resilienssiä’. Nykyisin muodikkaastikin käytetty sana ’resilienssi’ ei tarkoita yltiöpositiivista näkökulmaa, vaan nimenomaan realistista kykyä joustaa ja palautua, oppia vaikeista vaiheista. Eräänlaista mielen sitkeyttä siis.  

Millaista mielen sitkeyttä vuoden kestänyt tilanne meiltä sitten vaatii? Jos äkillisen kriisin käsittelyn aika sijoittui viime kevääseen, niin minkä aika on nyt?

Kiitoksen aika


Vuosi on pitkä aika sietää hankalaa tilannetta. Tämän vuoksi jo nyt on kiitoksen aika. On hyvä todeta, että vaikeaa tilannetta on kestetty jo pitkään. Kukin voi kiittää ja onnitella itseään, perhettään, kavereitaan, työkavereitaan tai muita läheisiään. Olemme jaksaneet jo tänne asti. Jaksamme kyllä vieläkin eteenpäin! 

Käsi ojentaa kukkia. Teksti: Kiitos kun jaksat näitä outoja aikoja! Rakkaudella, Kuopio

Etappien ja palautumisen aika


Kiitosten ja onnitteluiden lomassa voi olla sopiva olo suunnitella jaksamista tulevaisuudessa. Maailmalla on jo puhuttu termistä ’covid-fatique’, koronaväsymys – ei jaksaisi enää millään, ei tämä voi enää olla totta.

-Määrittelemättömän pitkässä tilanteessa lopun odottaminen ei välttämättä ole paras keino jaksaa, vaan kannattaa luoda itselleen ja yhteisöilleen etappeja, jotain mitä odottaa. Se ei voi olla tässä tilanteessa ulkomaan loma, eikä moni muukaan tuttu asia, mutta palkitseminen on tärkeää – tavalla tai toisella, Turunen kuvailee.  

Miellyttävät etapit auttavat palautumaan, ja hankalissa tilanteissa palautumisesta on pidettävä huolta – vain silloin voi auttaa myös muita jaksamaan. Ohje on hyvä noteerata myös lapsiperheissä, joissa kuormitus voi olla suurta jo ilman poikkeustilannettakin.

-Tämä on myös viisasta vanhemmuutta. Itsestään on pidettävä huolta, jotta voi auttaa lapsia jaksamaan tilannetta, Turunen toteaa. 

Taimi, jota ihmisen kädet pitelevät. Teksti: Aina on jotain mitä odottaa! Alle kuukausi kevääseen. Rakkaudella: Kuopio

Tarinoiden aika


Tarinat ovat ihmiselle tärkeitä. Ne auttavat meitä jäsentämään asioita, määrittelemään itseämme ja ympäröivää maailmaa. Niiden kautta voimme purkaa ja jäsentää myös tunteitamme.

-On tutkittu, että historia ja tarinat toimivat vahvoina positiivisina tekijöinä sukujen ja perheidenkin jaksamisen vahvistamisessa.

Tarinoita voi kertoa monin tavoin. Päiväkirjat ja muut tekstit ovat vain yksi keino tähän. Jokainen voi kertoa tarinoita omalla tavallaan: maalaten, runoillen, tanssien. Jokainen voi etsiä oman tapansa kanavoida havaintojaan maailmasta.

Toisten ymmärtämisen aika


Psykologinen joustavuus on termi, jota tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Kaikki omat tunteet ja niiden käsittely on tärkeää, mutta tärkeää on myös ymmärtää, että muut käyvät läpi samoja turhautumisia ja ikävia asioita. Toisten ongelmat saattavat esiintyä vain hieman erilaisissa yhteyksissä. Eri ikäisillä, eri harrastuksissa, eri ammateissa, kaikissa erilaisissa väestöryhmissä on omat hankaluutensa.

Minkään näistä ei tulisi johtaa siihen, että muihin ryhmiin kohdistetaan vihaa. Ulospäin ei voi tietää miten pandemia toista ihmistä kohtelee, mitä muuta toisella on meneillään. Siksi vertaileminen ei kannata. Tämän tunnistaminen ja ymmärtäminen on avainasemassa, kun ponnistelemme yhdessä kohti parempia aikoja.

Vakavoitumisen aika


Etsiessämme voimavaroja jaksamiseen, on tärkeä muistaa myös vakavoituminen.

- Kunnioitus, nöyryys ja jopa ahdistus ovat selviytymismekanismeja. Ne auttavat meitä suhtautumaan asioihin vakavasti ja jaksamaan.

Huumori on tunnetusti yksi asioiden käsittelykeino, mutta joskus voi olla syytä myös vakavoitua. Tilanteen vakavuuden huomioiminen voi auttaa luomaan merkityksellisyyttä ja antaa aihetta noudattaa esimerkiksi turvamääräyksiä. Realistinen suhtautuminen auttaa myös kehittämään omaa etukäteisvarautumista eri tilanteisiin.

-Viime aikoina on vuoroin tullut hyviä ja toiveikkaita uutisia, vuoroin uusia huolestuttavia. Siksikin on hyvä luoda useampia tulevaisuudensuunnitelmia, ikään kuin plan-b, plan-c ja plan-d. Silloin mahdollinen huonompi tilanne voi olla helpommin jaksettavissa, jos siihen on jollain tasolla etukäteen varautunut.

Avun hakemisen aika


Liian vakavaksi ei saisi mennä. Mikäli ahdistus ja väsymys eivät hellitä, tai menevät yli sietokyvyn, on haettava apua. Avun hakemisen Turunen nostaa hyvin tärkeäksi, ja suomalaiset ovatkin lähteneet tässä jo oikeaan suuntaan.

-Apua tulisi hakea hyvin matalalla kynnyksellä, ja tämä ilmiö onkin jo nähtävissä. Ennaltaehkäisevien palvelujen kysyntä näyttäisi olevan kasvussa, mikä on hieno asia.

Pienikin keskustelu voi olla joskus avainasemassa, kun tuntuu ettei jaksa.

Selviytymisen aika


Ihminen on lopulta biologinen olento, jonka tarkoitus on selvitä. Lohdullisin sanoma erottuukin Turusen laajan asiantuntemuksen keskeltä:

- Kykyyn selviytyä voi luottaa.  




Tähän viestiin myös Kuopion kaupunki haluaa luottaa. Yhdessä, toinen toisemme huomioiden, me kyllä jaksamme. Ja vielä siihen resilienssiin. Sillä on Turusen mukaan taipumus kehittyä:  

-Jatkossa vastaavien sattumusten kokeminen ei ole enää niin vaikeaa. Tämän koettelemuksen jälkeen pärjäämme entistä paremmin.

Kuopiossa vahvistetaan korona-arjessa jaksamista myös yhteisöllisesti urheiluseurojen kanssa


Kuopiossa on käynnistynyt ainutlaatuinen yhteistyö, jossa KalPa, KuPS, Savo Volley, Puijo Wolley, Welhot, Steelers ja Puijon Pesis kannustavat kuopiolaisia jaksamaan pitkittyneessä koronatilanteessa.

 

Lue lisää Kuopion kaupungin seurayhteistyöstä.

 

Tekemistä kotiin ja luontoon Tekemistä kotiin ja luontoon

Hyvän mielen kioskille on kerätty erilaisia Kuopion kaupungin ja myös muiden toimijoiden tarjoamia kulttuuri- ja liikuntavinkkejä sekä apua elintapamuutoksiin. 

Tutustu Kuopion kaupungin Hyvän mielen kioskiin ja valitse hyllyltä omaa mieltäsi virkistävä herkkupala!

Joukkueemme koronaa vastaan Joukkueemme koronaa vastaan

Tietoa koronaviruksesta ja tukea poikkeustilanteeseen Kuopion kaupungin sivuilla Tietoa koronaviruksesta ja tukea poikkeustilanteeseen Kuopion kaupungin sivuilla