Kasvillisuus

Kasvit

Kuopion seudulla karu itäsuomalainen luonto kohtaa eteläisten lehtojen monipuolisuuden.

Suurimmaksi osaksi Kuopion alueelle sijoittuva Pohjois-Savon tai Kuopion lehtokeskus on koko Järvi-Suomen tärkein lehtokasvillisuuden esiintymisalue. Rehevyydeltään Kuopion lehdot ovat rinnastettavissa Etelä-Hämeeseen. Lehtokeskuksen ydinalueita ovat Kuopionniemi sekä Kinahmin alue, joilla on useita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita lehtoja. Etelä-Suomesta poiketen suurin osa alueen lehdoista on kuusivaltaisia.

Kuopion lehdoissa viihtyvät myös monet vaateliaat, ravinteikasta kasvualustaa tarvitsevat kasvit.  Lehtoisuuden ilmentäjiä ovat muun muassa lehtokuusama, koiranheisi, näsiä, mustakonnanmarja ja lehto-orvokki. Kuopion seudulla ovat myös monen levinneisyydeltään eteläisen lajin pohjoisimmat kasvupaikat.  Eteläisiä lajeja ovat jänönsalaatti, lehtoleinikki, lehtoneidonvaippa ja lehtopähkämö. Mantereista, idästä levinnyttä lehtolajistoa edustavat myyränporras, korpisorsimo ja hajuheinä.

Karumpia männiköitä löytyy lähinnä mäkien ja harjujen laelta ja rinteistä sekä louhikkoisilta moreenimailta. Pitkään jatkuneen kaskeamisen jäljet näkyvät heleänvihreinä koivikoina ja harmaalepikoina. Lehdoissa tavataan myös metsälehmusmetsiköitä, jotka ovat jäänteitä viimeistä jääkautta seuranneelta lämpimämmältä jaksolta.

Eteläiset keidassuot ja pohjoiset aapasuot kohtaavat Kuopion seudulla. Tavallisimpia suotyyppejä ovat erilaiset korvet ja rämeet. Kuusivaltaisia korpia on syntynyt ravinteikkaampien  kangasmetsien soistuessa. Karuilla alueilla tavataan mäntyvaltaisia rämeitä. Kasvillisuutensa suhteen arvokkaimpia ovat kalkkialueiden rehevät letot. Viljavimmat suot on yleensä otettu viljelykäyttöön.

Sienet

Sienet ovat metsiemme eliöyhteisöjen olennainen osa. Monet sienet hajottavat puiden lehtiä, kantoja ja muuta elollista ainesta palauttaen samalla ravinteet takaisin luonnon kiertokulkuun. Monen metsän puun ja kasvin hyvinvointi riippuu lisäksi sienirihmaston muodostamasta sienijuuresta, jonka kautta ne saavat vettä ja ravinteita.

Ihmisen kannalta kiinnostavimpia ovat syötäväksi kelpaavat ruokasienet. Monilla sienilajeilla on omat yhteistyökumppaninsa, joiden kanssa ne muodostavat sienijuuren. Niinpä karvarouskua ja kantarellia kannattaa etsiä koivikosta, kun taas herkkutatti, voitatti ja kangasrousku viihtyvät parhaiten männyn kumppaneina. Kuusikosta voisi etsiä vaikkapa haaparouskuja ja suppilovahveroita.

Kuopiossa kasvaa myös monia harvinaisia ja vaateliaita sienilajeja. Niiden suhteen antoisimpia paikkoja ovat vanhat kalkkilouhokset ympäristöineen ja muut kalkkipitoiset lehdot. Alueen sieniharvinaisuuksiin kuuluvat muun muassa hytymaljakas, sammaljalkakuukunen, kaulusmaatähti, piikkiukonsieni, sinappihapero ja kääpiörisakas.