Savuton Kuopio
Valtakunnallisen Savuton kunta - projektin päätavoitteena on ollut, että savuton toimintakulttuuri on yleisesti käytössä oleva toimintamalli koko Suomessa: kaikki Suomen kuntaorganisaatiot ja muut julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot, kuten valtionhallinto, verohallinto, poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos, sosiaalirahastot, valtion yhtiöt ja -liikelaitokset, ovat savuttomia työnantajia vuoteen 2015 mennessä ja noudattavat savutonta toimintakulttuuria.
Savuttomasta toimintakulttuurista tulee yksi julkisen rahoituksen saamisen ehto, jonka pohjalta julkisista rahoitusta saavat järjestöt, säätiöt ja yhdistykset toimivat savuttomasti. Savuton Kunta -projektin osatavoitteet ja toiminta edistävät kansallisen Savuton Suomi 2040 -ohjelman tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on kehittää julkisella rahoituksella toimivien yhteisöjen, kuten järjestöjen, savuttoman toimintakulttuurin kriteereitä ja seurantavälineitä, kehittää tupakka/nikotiiniriippuvaisen yksilön hoitoketjua ja heille tarjottavaa tukea omassa elinympäristössään sekä käynnistää savuttoman toimintakulttuurin vaikutusten arviointi.
Kuopiossa päätöksen savuttomuuteen siirtymisestä ovat tehneet kaupunginvaltuusto ja -hallitus. Kuopion kunta on ollut savuton kunta vuodesta 2009 alkaen. Savuton Kuopio-toimenpiteissä panostetaan vahvasti kuntalaisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin eri palvelualueilla. Kunnan savuttomuuspäätös edellyttää valmistelua ja moniammatillista yhteistyötä. On suunniteltava, mitä käytännön toimenpiteitä savuttomuus vaatii ja miten toteutumista seurataan ja arvioidaan.
Kuopiossa Savuton Kunta – Kuopion toimenpideohjelmaa 2014–2020 ohjaa seuraava työryhmä:
Tiina Nykky, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, Kuopion kaupunki
Tarkastuspäällikkö, Kuopion kaupunki
Viestintä- ja hallintopalvelupäällikkö, Kuopion kaupunki
Heidi Kolehmainen, sairaanhoitaja, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry
Tarja Ikonen, toiminnanjohtaja, Savon Sydänpiiri
Tarja Tapaninen, Savuton Kunta/ 28 päivää ilman – palvelu, Savon Sydänpiiri
Mari Tuuli Korhonen, Kuopion seudun hengitysyhdistys
Teija-Leena Kokkonen, suuhygienisti, Kuopion kaupunki
Tarja Savolainen, koulutus- ja rekrytointipäällikkö, Kuopion kaupunki/ Satu Villanen
Pasi Räsänen, työhyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki
Työpaikka on savuton, kun:
• Tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla
• Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin
• Tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaa virallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi
• Uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa
• Työpaikan edustus ja muut tilaisuudet ovat savuttomia
• Tupakkatuotteita ei myydä työpaikoilla
• Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa
• Ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla
• Työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton
Tupakasta johtuvat sairaudet aiheuttavat länsimaissa14 % kuolemista. Suomessa joka kolmas syöpäsairaus johtuu tupakasta, joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä ja joka toinen tupakoija kuolee tupakasta aiheutuviin sairauksiin, jos jatkaa tupakointia. Maailmanlaajuisesti yli 70 prosenttia tupakan aiheuttamista kuolemista tapahtuu kehitysmaissa.
Sen jälkeen, kun ensimmäinen tupakoinnin terveyshaittoja käsittelevä raportti julkaistiin Yhdysvalloissa 1965, on tupakointi vähentynyt maailmanlaajuisesti. Sen sijaan kehitysmaissa etenkin naisten ja lasten tupakointi lisääntyy edelleen.
Suomessa tupakointi on vähentynyt erityisesti viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Työikäisistä miehistä tupakoi nykyään päivittäin noin 23 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnin suhteen ovat kuitenkin kasvaneet 1980-luvun puolivälistä niin, että työikäisistä tupakointi on yleisintä alimmassa ja vähäisintä ylimmässä koulutusryhmässä.
Koulumenestys ja koulu-ura vaikuttavat myös nuorten päivittäistupakointiin. Nuorista eniten tupakoivat koulussa huonosti menestyvät, koulunkäynnin lopettaneet sekä opintojaan ammattioppilaitoksissa jatkavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan kuopiolaisten nuorten päivittäinen tupakointi on vähentynyt kahdessa vuodessa mutta myös Kuopiossa erot lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien välillä ovat suuret.
