Vieraslajit


Vieraslajit ovat eliöitä, jotka ovat levinneet ihmisen mukana luontaisilta levinneisyysalueiltaan uusille alueille. Pieni osa uusille alueille levinneistä lajeista pystyy lisääntymään luonnonympäristössä aiheuttaen alkuperäisen lajiston häviämistä ja muita haittoja.

Suomessa on noin 1000 vieraslajia, joista haitallisiksi on arvioitu 157. Kuopion seudulla haitallisimpia ovat jättiputki ja jättipalsami, jotka metsiin, niityille ja kosteikkoihin levitessään syrjäyttävät alkuperäisiä kasvilajeja. Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Kuopion seudun haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat muun muassa terttuselja, lupiini, rikkapalsami, jättitatar ja karhunköynnökset.

Jättipalsami


Jättipalsami on yksivuotinen, mehevävartinen ruoho, joka voi kasvaa jopa kolme metriä korkeaksi. Terttumaisessa kukinnossa on suuria kukkia, joiden väri voi vaihdella tummanpunaisesta valkoiseen. Jättipalsamin kota repeää kypsänä herkästi singoten siemenet useiden metrien päähän.

Jättipalsami uudistuu vain siemenistä, ja kasvustojen hävittäminen perustuu siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan. Pienet jättipalsamikasvustot on helpointa hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain ennen siementen kypsymistä. Kitkeminen on hyvä aloittaa alkukesällä kasvien ollessa pieniä ja toistaa pari kolme kertaa kesässä. Laajat esiintymät voi niittää mahdollisimman läheltä maanpintaa 2–3 kertaa kesän aikana.

Jättipalsamin uusiutumiskyky on suuri, ja se voi kasvattaa juuret varren palaseen. Kitketty kasvijäte tulee kerätä pois ja kuivattaa hyvin. Haja-asutusalueella kasvijätteen voi polttaa. Jättipalsamin siemenet voivat kypsyä vielä varren katkaisemisen jälkeenkin, mistä syystä kukintoja ja siemenkotia ei saa jättää maahan. Paras tapa olisi kerätä ainakin kukinnot ehjään jätesäkkiin tai kuivattaa ja polttaa ne. Jättipalsamin torjunta on helppoa, siihen tarvitaan vain työhanskat ja ripaus talkoohenkeä.

Jättipalsamin torjuntakeinoja:

  • kitkeminen tai niitto 2-3 kertaa kesässä
  • kukintoja ja juuria ei saa laittaa kompostiin
  • kukinnot kerätään ehjään jätesäkkiin tai poltetaan
  • varret voi kuivattaa esim. mustan jätesäkin päällä ja laittaa kompostiin
  • torjuntaan tarvitaan maanomistajan lupa
  • ei tarvita suojavarusteita, työhanskat riittävät
  • jos kasvijätettä on paljon, ota yhteyttä ympäristönsuojelupalveluihin puh. 017 182 127

Jättiputki


Jättiputki on 2–3-vuotiaana helppo tunnistaa suurista, raparperimaisista lehdistä sekä jopa 4–5-metriseksi kasvavasta kukkavarresta. Jättiputkikasvustoja on syytä varoa, sillä kasvineste aiheuttaa iholla palovamman kaltaisia vaurioita auringonvalon kanssa reagoidessaan.  Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleskelusta.

Jättiputken torjunnassa on tärkeintä estää, ettei se ehdi muodostaa uusia siemeniä.  Jättiputket on helpointa torjua alkukesällä, jolloin kasvit ovat vielä pieniä. Yksittäisiä yksilöitä voi torjua katkaisemalla pääjuuri pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä ja poistamalla suuret juuren palaset maasta mahdollisimman hyvin. Hentojuurisia ensimmäisen vuoden taimia voi poistaa käsin kitkemällä. Kasvuston voi myös peittää vahvalla mustalla, valoa läpäisemättömällä muovilla, joka sijoitetaan paikalleen painojen avulla tai upottamalla muovin reuna maahan. Peittäminen tappaa lehdet ja tuhoaa maaperän siemenpankin. Glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita voi käyttää etenkin laajoissa esiintymissä. Jos muut torjuntakeinot eivät ole mahdollisia, voi uusien siementen kehittymisen estää katkaisemalla kukinto. Laajat kasvustot voi myös niittää pari kertaa kesässä, mikä ei kuitenkaan ole riittävän tehokas keino lajin lopulliseen hävittämiseen.

Jättiputken kukinnot ja juuri tulee kerätä jätesäkkiin ja polttaa. Varret ja lehdet voi laittaa kompostiin.

Ihovammavaaran vuoksi kasvustojen hävittäminen on tehtävä pilvisellä säällä. Jättiputkia torjuttaessa on aina käytettävä asianmukaisia suojavarusteita.  Mikäli kasvinestettä joutuu iholle, iho on pestävä välittömästi vedellä ja saippualla.

Jättiputken torjuntakeinoja:

  • helpointa alkukesällä, kun kasvit ovat pieniä
  • pienet taimet poistetaan kuokalla tai lapiolla
  • pääjuuri katkaistaan 10–20 cm syvyydestä ja kasvi kaivetaan ylös
  • kukinnot kerätään heinä-elokuussa ennen siementen kypsymistä
  • laajat kasvustot niitetään kaksi kertaa kesässä, jotta jättiputki ei pääse kukkimaan. Siimaleikkuria ei saa käyttää, sillä se lennättää vaarallista kasvinestettä.
  • esiintymä peitetään neljäksi–viideksi vuodeksi vahvalla mustalla valoa läpäisemättömällä muovilla. Peitto asennetaan heti keväällä. Mikäli jättiputket ovat puolta metriä korkeampia, kasvusto niitetään ensin.  
  • kasvin lehdet käsitellään glyfosaattipohjaisella torjunta-aineella joko ruiskuttamalla tai sivelemällä ainetta lehdille. Mikäli kasvit ovat suurikokoisia, kasvusto niitetään ensin ja käsittely tehdään lehtien ollessa kämmenen kokoisia. Torjunta-ainetta voi ruiskuttaa myös katkaistun kasvin varren sisään.
  • kukinnot ja juuret kerätään muovisäkkeihin ja poltetaan. Kasvinosat voidaan kuivattaa esim. muovin päällä ennen polttamista.
  • varret ja lehdet voi laittaa kompostiin
  • jos kasvijätettä on paljon, ota yhteyttä ympäristönsuojelupalveluihin puh. 017 182 127
  • torjuntaan tarvitaan maanomistajan lupa
  • jättiputkia käsiteltäessä on aina käytettävä asianmukaisia suojavarusteita

Yhteystiedot Yhteystiedot

Ympäristönsuojelusuunnittelija
Eila Pulkkinen
eila.pulkkinen(at)kuopio.fi