Lapsen huolto, asuminen, tapaamiset ja elatus


Vanhempien erotessa tai asuessa erillään on suositeltavaa, että vanhemmat tekevät kirjallisen sopimuksen alaikäisen lapsensa huollosta, asumisesta ja tapaamisista sekä lapsen elatuksesta. Sopimuksia ei kuitenkaan ole pakko tehdä, jos vanhemmat katsovat ne tarpeettomiksi. Ennen lastenvalvojan luona asiointia, vanhempien tulee keskustella lapsen kanssa asioista, joista ollaan sopimassa, ja huomioida lapsen mielipide hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Päätöksen sopimuksen sisällöstä tekevät kuitenkin vanhemmat.

Lapsen huolto


Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Huoltajalla on oikeus päättää muun muassa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Lapsenhuoltolain (361/1983) periaate on, että lapsen etu toteutuu parhaiten, kun vanhemmat vastaavat lapsen huollosta yhdessä. Kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus, vastaavat he yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä sekä tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Huoltajat voivat yhdessä sopia huoltajien keskinäisestä työnjaosta myös siten, että toisella huoltajalla on oikeus päättää yksin tiettyjä sovittuja lapsen asioita.

Yhteishuoltajuuden sijasta vanhemmat voivat päättää myös, että toiselle vanhemmalle tulee yksinhuoltajuus. Yksinhuoltaja voi tehdä yksin kaikki lasta koskevat päätökset esim. hoidosta, asuinpaikasta ja terveydenhuollosta. Yksinhuoltajuudessa myös tiedonsaantioikeus lapsen asioista on yleensä vain huoltajalla, ja toinen vanhempi saa lapsen tietoja vain erikseen huoltajan antamalla luvalla. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia myös niin, että vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta.

Vanhemmat voivat sopimuksella uskoa lapsen huollon toisen vanhemman tai vanhempien ohella myös muulle henkilölle. Oheishuoltajuudesta sopiminen voi olla lapsen edun mukaista esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi asuu jonkun muun kuin vanhempansa, esimerkiksi sukulaisen kanssa.

Lapsen asuminen


Vanhemmat voivat sopia lapsen asumisesta siten, että lapsi asuu jommankumman vanhemman luona tai vuorotellen kummankin vanhemman luona. Vaikka vanhemmat päättäisivät, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona, lapsi voi olla kirjoilla vain toisen vanhemman osoitteessa. Lapsen virallinen asuinpaikka vaikuttaa muun muassa päivähoitopaikan ja lähikoulun määräytymiseen. Lapsen asuinpaikkaa harkittaessa tulee lähtökohtana olla lapsen etu, kuinka lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät parhaiten.

Lapsen tapaamisoikeus


Kun vanhemmat asuvat erillään, on lapsella oikeus edelleen tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat sopia lapsen tapaamisista ja muusta yhteydenpidosta joko keskenään tai kirjallisesti lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. 

Lapsen tapaamisista ei ole olemassa lakisääteistä mallia, vaan vanhemmat sopivat niistä keskenään lapsen iän ja kehitystason huomioiden. Yleisesti tapaamissopimuksissa sovitaan siitä, miten lapsi tapaa muualla asuvaa vanhempaa säännöllisesti ja siitä, kuinka tapaamiset järjestetään yleisinä loma-aikoina ja juhlapyhinä.

Kun vanhemmat tekevät tapaamissopimuksen, sitoutuvat molemmat yhteistyöhön sopimuksen mukaisten tapaamisten toteuttamiseksi. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on siis kummankin vanhemman vastuulla, sillä lapsella on oikeus ylläpitää suhdetta erossa asuvaan vanhempaan.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta, voivat he hakeutua tuomioistuinsovitteluun tai viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lastenvalvojan vahvistama sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Mikäli vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä tapaamista ei noudateta voi vanhempi hakea täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta.

Lisätietoja THL:n sivuilta.
 

Lapsen elatus


Vanhemmilla on lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) mukaan velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Tarvittaessa elatusavun sopimisessa voidaan käytää apuna lastenvalvojan luona tehtyä laskelmaa. Oikeusministeriö on julkaissut ohjeen lapsen elatusavun arvioimiseksi. Ohje ei ole kuitenkaan sitova, vaan se on oikeudelliselta luonteeltaan suositus.

Ohje lapsen elatusavun arvioimiseksi (Oikeusministeriö)

Oikeusministeriön ohjeen mukaista elatuslaskelmaa laadittaessa lapsen elatusavun suuruus määräytyy lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien maksukyvyn mukaan. Jos esimerkiksi toisella vanhemmalla on parempi taloudellinen asema, kuuluu tälle vanhemmalle myös korkeampi elatusvastuu. Vanhemmilla on kuitenkin tietyissä rajoissa elatusasioissakin sopimusvapaus. 

Elatusapulaskuri

Elatusapulaskelman tositelista

Elatustuki


Jos elatusvelvollinen ei voi maksaa elatusapua tai hänen elatuskykynsä on alentunut, voi Kela maksaa elatustukea. Elatustuen saaminen kuitenkin edellyttää, että vanhemmilla on kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole. Mikäli elatusvelvollinen laiminlyö sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistetun elatusavun maksamisen voi maksunsaaja hakea elatusapua/-tukea Kelan tai ulosottoviranomaisen kautta. 

Lisätietoa elatustuesta osoitteesta www.kela.fi/elatustuki
 

Yhteystiedot Yhteystiedot

Lastenvalvojat
Viestikatu 1-3, 3.krs
PL 227, 70101  Kuopio

Ajanvaraukset
lastenvalvojien puhelinaika arkisin klo 10-11.

Lastenvalvoja määräytyy lapsen äidin sukunimen alkukirjaimen mukaan.

A - J, lastenvalvoja
puh. 017 183 270
- Viestikatu 1-3, 3.krs

K - MAN, lastenvalvoja
puh.  017  183 826
- Viestikatu 1-3, 3.krs

MAO - RUP, lastenvalvoja
puh. 017 183 855
- Viestikatu 1-3, 3.krs

RUQ - Ö, lastenvalvoja
puh. 017 183 820
- Viestikatu 1-3, 3.krs
 

Kopioita sopimuksista voi tarvittaessa pyytää toimistosihteeriltä
p. 044 718 1161

 

Tiedoksi:

Mikäli olet sopinut lastenvalvojan kanssa, että teille on valmisteltu sopimukset, voit käydä allekirjoittamassa ne perjantaisin klo 8.00-11.30 ja 12.00-14.00 välisenä aikana Perheoikeudellisessa yksikössä, os. Viestikatu 1-3, 3.krs. Otathan mukaan henkilöllisyystodistuksen.