Virtaavien vesien Maaninka


Maaningan kirjoitettu historia ulottuu 1500-luvulle. Maaningalla toimi Ruotsin vallan aikaan Tavinsalmen kuninkaankartano, johon Kuopiokin kuului. Kirkkopitäjä perustettiin myöhemmin Kuopioon ja vähitellen myös maallinen valta siirtyi nykyiselle kuopionniemelle. Maaningan keskustasta on Kuopion torille hieman alle 50 km.

Kuntakeskuksen miljöö on huollettu ja kaunis. Suomen suurimpiin kuuluva puukirkko kruunaa kyläraitin. Maaningan alueella asuu noin 4000 ihmistä. Perinteikäs Maatalouden tutkimuskeskus Halola toimii nykyisin nimellä Luonnonvarakeskus Maaninka. Halolassa tehdään myös kansainvälisen tason kotieläintuotannon tutkimusta.

Kirkonkylän keskustan urheilutalo tarjoaa nuorisotilat, ampumaradan sekä monipuoliset liikuntatilat. Sekä maastossa että jäällä ylläpidetään hiihtolatuja. Maaningan kasinolla Keskisaaressa pannaan jalalla koreasti kesäaikaan kaksi kertaa viikossa. Maaningan pellot ja rannat tarjoavat muuttolinnuille ruokaisat taukopaikat. Viannan ja Kinnulanlahden lintutornit täyttyvät kevät- ja syysmuuton aikaan bongareista ja retkeilijöistä.

Korkeakoski on Suomen korkein vapaana virtaava vesiputous. Kosken keväinen kuohu äitienpäivän seutuun on perheiden ja ryhmien vuosittainen retkikohde. Ahkiolahden kanavat sekä Ruokovirran kanava ovat rakennetun kulttuuriympäristön edustajia. Viannankoski on suosittu koskikalastuspaikka ja samalla yksi Saimaan vesistön vedenkorkeuden säännöstelykanava.  Kallansiltojen saneeraus avasi viehättävän ja omaleimaisen  risteilyreitin myös suuremmille laivoille aina Iisalmeen saakka.

Maaningan kylät ry

 

Maaningan palveluopas

 

Oppaaseen on koottu tietopaketti Maaningan palveluista ja yrityksistä.

Maaningan palveluopas (pdf)