Kuopion kaupungin tilinpäätös 2022

Yöllinen maisemakuva Kuopiosta

Ennakoitua parempaan tulokseen kriisien keskellä kuntakentän historiallisessa muutoksessa

Kuopion kaupungin tilinpäätös muodostui 4,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2022 talousarvio laadittiin 15,6 miljoonaan euroa alijäämäiseksi, joten tulos on huomattavasti ennakoitua parempi. Asukasluvun kasvu jatkui vahvana. Kuopio sai 1047 uutta asukasta ja kaupungin väkiluku oli 122 590 vuoden 2022 lopussa.

Toimintavuoden alkupuolella maailmanlaajuinen koronapandemia toi edelleen paineita terveydenhuoltoon, kouluihin ja työpaikoille. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssodan seurauksena myös Kuopioon tuli satoja ukrainalaisia tilapäisen suojelun hakijoita. Sodan vaikutukset näkyivät mm. energian hinnoissa. Lisäksi yleisen hintatason nousu, inflaatio ja korokulujen kasvu lisäsivät talouteen liittyvää huolta sekä asukkaissa että kuntataloudessa. 

Verotulot yllättivät myönteisesti

Kuopion kunnallisverotulot kasvoivat 4,5 % ja kaikki verotulot lähes 5 %. Yhteisöveron tuotto oli vahvassa kasvussa. Kaupungin vuosikate oli 44,5 miljoonaa euroa, joka kattoi 90,9 % poistoista.

Lainamäärä kasvoi 16 miljoonalla eurolla, mutta jäi talousarviosta merkittyä miltei 60 miljoonaa eli 500 euroa/asukas pienemmäksi. Lainamäärä vuoden 2022 lopussa oli 453 miljoonaa euroa. Lainamäärä asukasta kohti on 3695 euroa.

Uusia asuntoja valmistui 1428, joka on 18 % enemmän kuin edellisvuonna. Tavoitteena ollut 1200 asunnon määrä ylittyi reilusti. Eniten asuntoja valmistui Keskustaan, Puijonlaaksoon sekä Petosen ja Saaristokaupungin alueille.

Kuopion työttömyysaste vuonna 2022 oli 9.8 %. Työttömyys väheni edellisvuodesta noin 800 henkilöllä eli 1,4 prosenttiyksikköä. Vertailukaupunkien joukossa Kuopion työttömyysaste oli pienimpiä.

Investointitahti jatkui vahvana

Vuonna 2022 kaupungin nettoinvestoinnit olivat 91,4 miljoonaa euroa. Investointimäärää kasvatti 9 miljoonalla eurolla kertaluonteinen Kuopion Pysäköinti Oy:n pääomien vahvistaminen Savilahden pysäköintitaloa varten. Suurimmat investointikohteet olivat syyslukukauden alussa käyttöön otettu Taidelukio Lumit, Savilahden liikunta-, tapahtuma- ja väestönsuojakeskus sekä Riistaveden ja Niiralan kouluhankkeet.

Tapahtumat toivat näkyvyyttä – kulttuuri- ja liikuntapalvelut vetivät väkeä

Koronarajoitusten väistyessä Kuopion vilkas tapahtumatarjonta elpyi nopeasti. Kuopiossa paluu normaaliin näkyi erityisesti lisääntyneinä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kävijämäärinä ja jopa kävijäennätyksinä muun muassa Kuntolaaksossa ja Kuopion museossa.

Kuopion kaupungin ja kumppaneiden vetovastuulla järjestettiin kumppanuusajattelua vahvistanut valtakunnallinen Kaupunkifoorumi ja itäisen Suomen kehitystä edistänyt Itä-Suomi foorumi.

Tilinpäätöksen keskeisiä tunnuslukuja  

Kaupungin luvut sisältävät kaupungin ja taseyksiköt. Konserni sisältää edellä mainittujen lisäksi kaupungin omistamat konserniyhteisöt ja –yhteisöosuudet. 

  2020   2021   2022   Muutos 21/22  
Vuosikate M€  57,2 61,1 44,5 -27,1 %  
Vuosikate %-poistoista  120 % 125 % 91 %   
Vuosikate €/asukas  476 503 363 - 140  
Verotulot M€  486,2 524,2 549,6 4,8 %  
Nettoinvestoinnit M€  60,4 64,3 91,4 + 42,0 %  
Investointien tulorahoitus %  73 % 77 % 43 %   
Yli-/alijäämä M€  19,2 12,5 -4,3 -16,8  
Lainakanta €/asukas  3823 3592 3695 +103  
Henkilötyövuodet 6181 6294 6342 +48  
Asukasmäärä  120 210 121 557 122 590 +1047  
Konsernin lainakanta €/asukas  9715 9284 9887604
Konsernin lainat ja vuokravastuut €/asukas 10944 10409 114871078

Kaupunkikonsernin, joka sisältää kaupungin ja taseyksiköiden lisäksi kaupungin omistamat konserniyhteisöt, kuntayhtymä- ja muut yhteisöosuudet, vuoden 2022 ylijäämä oli 27,6 miljoonaa euroa. Konsernitase oli 2,2 miljardia euroa.

Kuntakentän muutokset jatkuvat

Kaupunkien ja kuntien asema on muuttunut merkittävästi hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä.

– Tulevalla hallituskaudella on tärkeää huolehtia siitä, että kunnilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Kaupungit ovat kansalaisiin nähden avainasemassa oli kyse sitten maailmanlaajuisesta pandemiasta, energiavarautumisesta tai tilapäistä suojelua tarvitsevista. Turvallisen yhteiskunnan ja huoltovarmuuden säilymiseksi tarvitaan yhä enemmän kumppanuutta ja yhdessä tekemistä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kesken, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen painottaa.

Vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle siirtyvillä TE-palveluilla halutaan edistää työllisyyttä, osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvua entistä vaikuttavammin. TE-palveluiden siirron onnistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää toteuttaa uudistus joustavasti ja kuntien rahoitusasema turvaten.​

Vuoden 2022 tilinpäätös on kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen viimeinen.  

– Kuopion yli 12 työvuoteen on mahtunut neljä kuntaliitosta ja kaupungin kasvu Suomen kahdeksanneksi suurimmaksi kaupungiksi, selkeäksi valtakunnanosakeskukseksi. Olemme vahvistaneet lähidemokratiaa ja kumppanuutta. Viime vuosien investoinnit kouluihin, päiväkoteihin, rakennettuun kaupunkiympäristöön sekä liikunta- ja kulttuuritiloihin näkyvät asukastyytyväisyydessä. Erityisen merkittävänä pidän Savilahden näkymiä: kolmen oppiasteen kampus, yliopistollinen keskussairaala, valtion tutkimuskeskukset ja monipuolinen osaamisintensiivinen yritysverkosto näyttävät tietä tulevaisuuteen, summaa Pirhonen. 

-Erinomainen päätöksenteko- ja yhteistyökulttuurimme on tulevaisuudessakin voimavara, jonka pohjalle rakentuu nyt jo vahva vetovoima ja asukastyytyväisyys. Visiomme mukaisesti Kuopio jatkaa kohti Hyvän elämän pääkaupunkia.