Kuopion alueen ajankohtaiset tavoitteet, 27.6.2023

Kuopio on kestävästi ja pitkäjänteisesti kasvanut yliopistokaupunki, itäisen Suomen keskus ja maan 8. suurin kaupunki.

Väkiluku vuoden 2022 lopussa oli 122 590. Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne ja teollisuuden kärkiyrityksiä, jotka ovat aloillaan kansainvälisesti merkittäviä toimijoita kuten Mondi (paperit ja pakkaukset), voimakkaasti kasvava FinVector (lääketeollisuus) sekä Junttan (paalutuskoneet). Kuopiosta löytyy huippuosaamista ja kansainvälisen tason yritys- ja innovaatioekosysteemit terveyden (Kuopio Health), bio- ja kiertotalouden, digitalisaation, energian, vesialan sekä kone- ja materiaaliteknologian aloilla, jotka ovat Kuopion ja maakunnan kehittämisen kärkialueita. Terveys- ja turvallisuusala ovat vahvoja osaamiskokonaisuuksia. Kuopiossa on merkittävää tutkimus- ja kehittämistyötä sekä yritystoimintaa maailmanluokan terveys- ja hyvinvointihaasteiden ratkomiseen. Vihreän siirtymän kehitys- ja tukitoiminnot ovat tärkeitä kaikille toimialoille, esimerkiksi energian tuotannossa ja kestävän matkailun kehittämisessä. 

Kuopion visio 2030 on ’Hyvän elämän pääkaupunki’ ja Kuopio painottaa kumppanuusyhteistyötä alueen elinvoiman vahvistamisessa. Kuopio jatkaa jo kolmatta vuotta peräkkäin Suomen toiseksi vetovoimaisimpana kaupunkina Tampereen jälkeen (T-Median tutkimus). Vuonna 2022 Kuopioon valmistui runsaat 1 400 asuntoa. Toukokuun lopussa työttömyysaste oli 9,4 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 5503. Kuopiolla on ympäristöministeriön kanssa MAL-sopimus ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus terveys- ja vesiosaamiseen painottuen. Kuopio on osallistunut valtakunnalliseen työllisyyskokeiluun ja valmistautuu TE-palvelujen uudistukseen.

Kuopion alueen ajankohtaisia tavoitteita ovat:

Saavutettavuutta on parannettava. Vt5 Leppävirta-Kuopio sekä Savonradan parantaminen käynnistettävä vuonna 2024

Savon radan välityskykyä on viipymättä parannettava. Savon radan matka-ajat ovat muuta Suomea merkittävästi heikommat. Venäjä-yhteyksien katkeamisen seurauksena teollisuuden raaka-ainetalous kotimaistuu ja etenkin puukuljetukset ruuhkauttavat jo entuudestaan huonon välityskyvyn omaavaa Savon rataa. Liikenne on kasvanut Savon radalla selvästi enemmän kuin muulla rataverkolla ja se on yliruuhkautunut ja haittaa myös henkilöliikenteen sujuvuutta. Kuopion henkilö- ja tavararatapihahanke tulee toteuttaa suunnitellussa laajuudessa ja Kuopion tavararatapiha tulisi nostaa pikimmiten valtion väyläverkon investointiohjelmassa toteutettavaksi hankkeeksi. Savon rataa on parannettava osana Itäratahanketta.

Valtion väylien investointiohjelmassa todetaan, että vt5 Leppävirta–Kuopio on Itä-Suomen liikennestrategian kärkihanke. Vt5:n parantaminen on nostettava vuoden 2024 toteutusohjelmaan. Hanke parantaa merkittävästi tieosuuden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, jolloin mm. elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuus ja matka-aikojen ennustettavuus paranevat. Hanke on ensiarvoisen tärkeä Pohjois-Savon kasvun kärkialoille ja kärkiyritysten kuljetuksille. Jatkossa korjaustarvetta vt5:llä on myös Siilinjärvi-Iisalmi-välillä. Valtakunnallisesti merkittävä poikittaisväylä vt 9 tarvitsee parannustoimenpiteiden pikaista käynnistämistä kohdassa Riistavesi/Melalahti.

On huolehdittava vähäliikenteisen väyläverkoston kunnostamisesta, riittävästä lentoliikenteen vuorotarjonnasta ja riittävistä tietoliikenneyhteyksistä. Laajempaan huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat tulee huomioida, koska alue on merkittävää teollisuuden ja alkutuotannon aluetta. Valtion väyläinvestointien vaikuttavuuden arviointikriteereihin tulee sisällyttää myös aluetalousvaikutukset. Sujuvat poikittaisyhteydet sekä yhteydet pohjoiseen suuntaan tulee vahvemmin huomioida valtakunnallisessa väylien suunnittelussa.

Kaupunkipolitiikkaa on vahvistettava sopimuksellisten kumppanuuksien avulla. Itäisen Suomen visiotyötä vietävä konkretian tasolle

Suurilla yli 100 000 asukkaan kaupungeilla tulee olla isompi rooli sopimuksellisuuden kautta valtion kanssa ja kaupunkeja tulee tarkastella tasapuolisesti. Kuopiolla on valtion kanssa 12-vuotinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus sekä 8-vuotinen innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus. Sopimusten jatkuvuus ja tasavertaisuus uusien ja vanhojen sopimusten välillä tulee turvata. Kolmen uusimman MAL-seudun Jyväskylän, Kuopion ja Lahden tulee olla samanarvoisia aiempien kanssa tukirahoituksen saannissa. Uusien valtion tuettujen asuintalojen hankintahinnat ovat kohonneet myös uusilla MAL-kaupunkiseuduilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA) tulisi vahvemmin huomioida hankkeiden kustannustason nousu. ARA voisi myös joustavoittaa infra-avustuskäytäntöjään (esimerkiksi avustuksen siirto tarvittaessa seudun sisällä kunnasta toiselle avustuskriteerit täyttävälle kunnalle).

Itäisen Suomen osalta aloitettua visiotyötä tulee viedä konkretiaan sekä varmistaa eteneminen toimivalla seurantarakenteella, johon alueen keskuskaupungit tulee kytkeä mukaan. Keskuskaupungit esittävät, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltaisiin maakuntien keskuskaupunkien kanssa yhteinen kaupunkisopimus alueen elinvoiman vahvistamiseksi.

Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava, oppilaitoksia vahvistettava sekä kansainvälisten osaajien ja ammattilaisten saatavuutta parannettava

Pohjois-Savon elinkeinoelämän ja teollisuuden kasvua rajoittaa yhä enemmän osaajien, kv-osaajien sekä työntekijöiden saatavuus. Korkeakoulujen Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksistä ja vahvistamisesta tulee huolehtia, jotta elinkeinoelämä ja myös vientiteollisuus saa tarvitsemansa osaajat. Kansainvälisten osaajien ja ammattilaisten saatavuutta on parannettava sekä kv-opiskelijoiden työelämäyhteyksiä on vahvistettava. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssit ja toimintaedellytykset on varmistettava (Savon ammattiopisto Sakky ja Ylä-Savon ammattiopisto YSAO) ja huolehdittava oppilaitosten jatkokehittämisestä. Työikäisen aikuisväestön ammatillisten valmiuksien päivittäminen tulee joustavasti mahdollistaa.  

Kuopiota on kehitettävä valtakunnallisena terveyden ja turvallisuuden osaamiskeskittymänä

Terveyteen ja hyvinvointiin painottuvan osaamiskeskittymän toimintaedellytykset ja kehittyminen on turvattava.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tulee tehdä korjaus yliopistosairaalan laskentatavan kohdalla. Yliopistosairaalalisän valtakunnallinen kokonaismäärä on liian matala, eikä riitä kattamaan kaikkia yliopistollisen sairaalan ylläpitämisestä ja sille säädetyistä tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Yliopistosairaalalisän kohdentaminen hyvinvointialueen väestömäärän perusteella on epäoikeudenmukainen, eikä liity yliopistollisen sairaalan velvollisuuksien, kuten tutkimus- ja opetustoiminta, laajuuteen millään tavalla. Oikeudenmukaisempi tapa olisi perustaa jako yhteistoiminta-alueen väestömäärään.

KYS on merkittävä elinkeinopoliittinen TKI-kehitysalusta sekä maan johtavia opetussairaaloita yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kuopiossa tehdään huipputason kansainvälistä tutkimusta sydän- ja verisuonitautien, metabolisten ja neurologisten sairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien parissa sekä terveysdatan hyödyntämisessä. Terveyssektorin ytimessä toimii avoin innovaatioekosysteemi Kuopio Health. Terveysalan työpaikkoja on Kuopiossa yli 5 000 ja terveyteen kytkeytyviä yrityksiä on Kuopion alueella kaikkiaan yli 1 000. Yliopistollinen kampus sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Savilahdessa Kallaveden rannalla.

Savilahti on itäisen Suomen nopeimmin kasvava yritysalue, kolmen kouluasteen kotipaikka, innovaatioympäristö, yli 200 yrityksen alue sekä vähähiilisten ratkaisujen smart city -kokeilualue. Savilahti on myös kaupunkikehityskohde ja vuoteen 2030 valmistuva uusi asuinalue. Savilahdesta on kasvamassa 35 000 ihmisen, työn, innovaatiotoiminnan, opiskelun, smart city -kokeilujen sekä asumisen ja vapaa-ajan yhteisöllinen alue.

Kuopiossa sijaitsevan valtakunnallista koulutustehtävää hoitavan Pelastusopiston resurssit ja jatkokehittäminen on varmistettava. Pohjois-Savossa on alkamassa kokonaisturvallisuuden ylimaakunnallinen kehittämishanke.

Suomessa on pulaa pelastusalan osaajista. Pelastusopisto on siviilivalmiuden, varautumisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan erityisosaaja. Pelastusopistolla on Kuopiossa erinomainen harjoitusalue ja muut turvallisuusalan oppimisympäristöt. Pelastusopiston toimintaedellytykset ja resurssit tulee pikaisesti varmistaa ja alan tutkintokoulutus keskittää Kuopioon. Pelastusopiston vahvistuminen ja jatkokehittäminen on varmistettava Kuopion alueella, johon on keskittynyt monipuolista turvallisuuteen liittyvää osaamista. Pelastusopisto pystyy vastaamaan lisääntyneeseen pelastustoimen työvoimatarpeeseen kouluttamalla laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmää ollaan uudistamassa vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutosta.

Pelastusopistolle on taattava riittävät resurssit tutkintokoulutusjärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen, mukaan lukien muutoksen edellyttämä muunto- ja täydennyskoulutus. Tulee mahdollistaa resurssit myös TKI- toimintaan sekä monialainen yhteistyö ja vuoropuhelu kansallisesti ja alueellisesti sidosryhmien kanssa.

Kuopion alueen rooli ja vahvuudet on huomioitava turvallisuus- ja huoltovarmuusasioissa sekä Suomen tuleviin F35-hävittäjähankintoihin liittyvässä osaamisen, infrastruktuurin ja yritystoiminnan laajemmassa kehittämisessä. Kuopiossa sijaitseva valtakunnallinen Pelastusopisto, ilmavoimien Karjalan lennosto Siilinjärven Rissalassa, alueelle keskittynyt turvallisuuden viranomaistoiminta sekä alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten turvallisuusosaaminen veteen ja ravitsemukseen liittyen muodostavat yhdessä merkittävän osaamiskokonaisuuden ja kehittämispotentiaalin. Kokonaisturvallisuuden ylimaakunnallisen klusteritoiminnan kehittäminen on alkamassa Pohjois-Savon liiton erillishankkeen myötä.

Kuntataloudesta on huolehdittava ja TE-palvelujen uudistus toteutettava joustavasti

Kuntien taloudellisesta asemasta on huolehdittava.

Hyvinvointialueuudistuksen voimaan tulo ei saa heikentää kuntien taloudellista asemaa. Kasvavan Kuopion on kyettävä myös investoimaan ja huolehtimaan alueen elinvoi-masta. Kunnille ei tule antaa uusia velvoitteita. MAL-sopimusten hengessä suuret kaupungit ovat yhdessä valtion toimijoiden kanssa edistäneet mm. joukkoliikenteen käytön lisääntymistä. Valtion tulee sitoutua omaan osuu-teensa seutuliikenteen rahoituksesta.

TE-palvelut 2024-uudistus tulee toteuttaa joustavasti ja alueella jo toimivat tulokselliset käytänteet on turvattava.

Kunnilla on luontainen rooli toimia työllisyys- ja elinvoimaekosysteemiensä kokoajana ja johtajana. Uu-distuksen tarvitsemat resurssit tulee turvata. TE-palveluiden siirron onnistumisen kannalta on tärkeää siirtää työt-tömyysturvan rahoitusvastuuseen esitetyt muutokset osaksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ja ajoittaa ne myö-hempään ajankohtaan. Riittävän pitkä siirtymäaika antaa kunnille ja työllisyysalueille aikaa rakentaa toimivat pai-kalliset työllisyyspalvelut. Esitetyt rahoitusvastuun muutokset tulee siirtää myöhemmäksi (esim. v. 2027 alkuun) edellyttäen, että asiakkaille tarjottavien palvelujen lainsäädäntöä on siihen mennessä uudistettu. Asiakasproses-siin liittyvää säätelyä tulee vähentää mm. haastatteluvelvoitteiden osalta ja mahdollistaa palveluiden järjestämi-nen asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. TE-uudistus tulee toteuttaa siten, että kuntien rahoitusasema turvataan.

Muut ajankohtaiset tavoitteet:

• Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen status on huomioitava EU:n tulevien rahoituskausien valmisteluissa myös jatkossa eli v. 2027 jälkeisen ajan valmisteluissa. EU-tasolla tämä on jo lähtökohtaisesti vahvistettu.
• Kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja vihreän siirtymän toteuttamisessa. Valtion tulee omalta osaltaan riittävästi tukea tätä ilmastotyötä, kuten siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin sekä kiertotalouden TKI– ja yritystoimintaa.

Tarvitaan päätöksiä, että alueemme on jatkossakin houkuttelevaa kasvun aluetta. Kuopio suurena suomalaisena yliopistokaupunkina ja itäisen Suomen kasvun ja vetovoiman moottorina antaa oman merkittävän panoksensa koko Suomen kehitykselle.

Lisätietoja:

• vs. kaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas, 044 718 2792, pekka.vahakangas(at)kuopio.fi
• Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, 044 718 2132, sirpa.latti-hyvonen(at)kuopio.fi