Kuopion alueen ajankohtaiset tavoitteet, 9.2.2023

Kuopio on kestävästi ja pitkäjänteisesti kasvanut yliopistokaupunki, itäisen Suomen keskus ja maan 8. suurin kaupunki.
Väkiluku vuoden 2022 lopussa oli 122 590. Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne ja vahvaa osaamista, tutkimus- ja kehittä-mistyötä sekä yritystoimintaa maailmanluokan terveys- ja hyvinvointihaasteiden ratkomiseen. Kuopion visio 2030 on ’Hyvän elä-män pääkaupunki’. Viime vuosina Kuopio on ollut maan sisäisessä muuttoliikkeessä yksi vetovoimaisimmista kaupungeista. Asun-torakentaminen on vilkasta, ja v. 2022 valmistui runsaat 1 400 asuntoa. Joulukuun työttömyysaste oli 10,5 %, ja työttömiä oli 6 037 henkeä. Vuonna 2021 on sovittu valtion kanssa sekä MAL-sopimus ja innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus terveys- ja vesi-osaamiseen painottuen. Lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen työllisyyskokeiluun. Pohjois-Savon ja Kuopion kehittämisen kärkiä ovat kone- ja energiateknologia, metsäteollisuus, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologia, matkailu, älykäs vesijärjestelmä sekä bioja-lostus. Vihreän siirtymän kehitys- ja tukitoiminnot ovat tärkeitä kaikille toimialoille, esimerkiksi energian tuotannossa ja kestävän matkailun kehittämisessä.

Kuopion alueen ajankohtaisia tavoitteita ovat:

Kuopion alueen saavutettavuutta on parannettava niin maanteitse kuin Savonradan osalta

• Varautumisen, huoltovarmuuden ja aluetalouden näkökohdat sekä väyläinvestointien jälkeenjääneisyys tulee ottaa vahvemmin huomioon lähivuosien investointiohjelmassa

Välittömästi on tarvetta ratayhteyden välityskyvyn parantamiselle. Savon radan matka-ajat ovat muuta Suomea merkittävästi heikommat. Suuntaansa jopa viiden tunnin junamatka Kuopio-Helsinki-välillä ei ole kilpailukykyinen henkilöautomatkaan verrattu-na. Itärata-hanketta tulee edistää vahvasti ja Savon rataa on parannettava osana Itäratahanketta. Kuopion ratapihahanke tulee toteuttaa suunnitellussa laajuudessa. Tarvitaan keskeisten elinkeinoelämän kuljetusväylien VT 5 ja VT 9 jatkokehittämistä, riittäviä lentoyhteyksiä, tietoliikenneyhteyksiä. Viitostiellä on erityisesti Leppävirta-Kuopio- sekä Siilinjärvi-Iisalmi-väleillä merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuuspuutteita. Saimaan kanavan epävarmuustekijät on huomioitava vähäliikenteisen väyläverkoston kunnos-tamisella Itä-Suomessa. Alueen tiestön korjausvelka tarvitsee korjaustoimenpiteitä, ja laajempaan huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat tulee huomioida, koska alue on merkittävää teollisuuden ja alkutuotannon aluetta. Valtion väyläinvestointien vaikutta-vuuden arviointikriteereihin tulee sisällyttää myös aluetalousvaikutukset. Sujuvat poikittaisyhteydet sekä yhteydet pohjoiseen suuntaan tulee huomioida valtakunnallisessa väylien suunnittelussa.

Kaupunkipolitiikkaa on vahvistettava sopimuksellisten kumppanuuksien avulla

• Uusien MAL-sopimusten oltava tasavertaisia aiempien sopimusten kanssa
• Itäisen Suomen keskuskaupungeille tarvitaan TEMin johdolla valmisteltava kaupunkisopimus elinvoiman vahvistamiseksi

Suurilla kaupungeilla tulee olla isompi rooli sopimuksellisuuden kautta valtion kanssa. Kuopiolla on valtion kanssa 12-vuotinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus sekä 8-vuotinen innovaatiotoiminnan ekosysteemin sopimus. Sopimusten jatkuvuus ja tasavertaisuus uusien ja vanhojen sopimusten välillä tulee turvata. MAL-sopimusten tulee olla jatkossakin 12-vuotisia, ja kolmen uuden MAL-seudun Jyväskylän, Kuopion ja Lahden tulee olla samanarvoisia entisten kanssa tukirahoituksen saannissa. Uusien valti-on tuettujen asuintalojen hankintahinnat ovat kohonneet myös uusilla MAL-kaupunkiseuduilla. Tavoitteena on saada uudistuotantoa käynnistymään myös nykyisessä tilanteessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA) tulisi vahvemmin huomioida hankkeiden kustannustason nousu.

Itäisen Suomen elinvoimatyössä tulee keskuskaupungeilla olla merkittävä rooli. Kaupungit ovat keskeisiä alueidensa kumppaniver-kostojen kokoajina ja toimintaedellytysten kehittäjinä. Osana itäisen Suomen visiotyötä keskuskaupungit esittävät, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltaisiin maakuntien keskuskaupunkien kanssa yhteinen kaupunkisopimus alueen elinvoiman vahvistamiseksi.

Osaavan työvoiman saatavuus turvattava, alueen TKI-edellytyksistä huolehdittava

• Korkeakoulujen ja oppilaitosten toimintaedellytyksistä huolehdittava
• Terveyteen ja hyvinvointiin painottuvan osaamiskeskittymän toimintaedellytykset ja kehittyminen tulee turvata
• Yliopistosairaalalisän laskentaperusteet korjattava, jotta KYS pystyy hoitamaan säädetyt tehtävänsä
• Pelastusopiston asema vakiinnutettava ja turvallisuusalan osaamiskeskittymää edelleen kehitettävä Kuopiossa

Pohjois-Savon talouden kasvua ja uudistumista yhä enemmän rajoittaa työvoiman saatavuus. Korkeakoulujen Itä-Suomen yliopis-ton ja Savonia ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksistä ja resursseista tulee huolehtia myös hiljattain tehtyjen tekniikan alojen koulutuslaajennusten jälkeen. On herännyt huolta Suomen korkeakoulutuksen jälkeen jääneisyydestä, lisäksi Savonia AMK:n re-sursseja on takavuosina supistettu verrokkikorkeakouluja enemmän. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssit ja toimintaedellytykset vaikuttavat elinvoimaisuuteen (Savon ammattiopisto Sakky ja Ylä-Savon ammattiopisto YSAO) ja niistä tulee huolehtia.

Terveyteen ja hyvinvointiin painottuvan osaamiskeskittymän toimintaedellytykset ja kehittyminen on turvattava. Yli-opistosairaalalisän laskentatapa korjattava: Hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tulee tehdä korjaus. Yliopistosairaalalisän val-takunnallinen kokonaismäärä on liian matala eikä riitä kattamaan kaikkia yliopistollisen sairaalan ylläpitämisestä ja sille säädetyis-tä tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Yliopistosairaalalisän kohdentaminen hyvinvointialueen väestömäärän perusteella on epäoi-keudenmukainen, eikä liity yliopistollisen sairaalan velvollisuuksien, kuten tutkimus- ja opetustoiminta, laajuuteen millään tavalla. Oikeudenmukaisempi tapa olisi perustaa jako yhteistoiminta-alueen väestömäärään. KYS on merkittävä elinkeinopoliittinen TKI-kehitysalusta sekä maan johtava opetussairaala yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kuopiossa tehdään huipputason kansainvä-listä tutkimusta sydän- ja verisuonitautien, metabolisten ja neurologisten sairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien parissa sekä terveysdatan hyödyntämisessä ja jatkojalostamisessa. Itä-Suomen yliopisto Kuopiossa koordinoi Kansallista neurokeskusta. Terveyssektorin ytimessä toimii avoin innovaatioekosysteemi Kuopio Health. Terveysalan työpaikkoja on Kuopiossa yli 5 000 ja terveyteen kytkeytyviä yrityksiä on Kuopion alueella kaikkiaan yli 1 000. Yliopistollinen kampus sijaitsee Kuopion keskustan tuntu-massa Savilahdessa, joka on kolmen kouluasteen kotipaikka, vähähiilisten ratkaisujen smart city -kokeilualue ja uusi kaupunginosa, jossa toimii yli 20 000 osaajaa, huippuammattilaista, opiskelijaa jne.

Pelastusopiston asema vakiinnutettava ja turvallisuusalan osaamiskeskittymää edelleen kehitettävä Kuopiossa: Pelastus-opiston asema ja rahoitus tulee pikaisesti varmistaa. Pelastusalan koulutus tulee keskittää Pelastusopistoon Kuopioon ja sen rahoi-tus on turvattava. Kuopion alueen rooli ja vahvuudet tulee huomioida turvallisuus- ja huoltovarmuusasioissa sekä HX-hankintoihin liittyvässä kehittämisessä sekä turvallisuusalan osaamisen laajemmassa kehittämisessä. Pelastusopisto erinomaisine harjoitusalu-eineen, puolustusvoimien Rissalan tukikohta ja varuskunta sekä alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vesiturvallisuusosaa-minen muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden ja kehittämispotentiaalin, jonka pohjalle voi rakentaa valtakunnallis-ta turvallisuuden osaamiskeskittymää. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmää ollaan uudistamassa vas-taamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutosta. Pelastusalan akuuttiin työntekijäpulaan tulee vastata välittömästi. Myös koulutuksen vetovoimaa on kehitettävä. Kuopiossa sijaitsevaa Pelastusopistoa ja sen toimintaympäristöä kuten ainutlaatuista harjoitusaluetta on pitkäjänteisesti kehitetty alueen toimijoiden rahoituksen sekä eu-rahoituksen turvin sekä laajalla yhteistyöllä. Harjoitusalueen laajempaakin hyödynnettävyyttä koulutustoimintaan ym. tulee harkita. Pelastusopistolle on taattava riittävät resurssit tutkintokoulutuksen järjestämiseen ja muutoksen edellyttämiin täydennyskoulutuksiin. Tulee mahdollistaa myös TKI- ja muu monialainen yhteistyö ja vuoropuhelu alueen sidosryhmien kanssa.

Kuntatalous ja TE-palvelujen uudistus

• Kuntien taloudellisesta asemasta on huolehdittava
• TE-palvelut 2024-uudistus tulee toteuttaa joustavasti ja toimivat käytänteet on turvattava

Kuntien taloudellisesta asemasta on huolehdittava: Hyvinvointialueisiin siirtyminen ei saa heikentää kuntien taloudellista asemaa: Kunnat tarvitsevat valtiolta riittävän tuen myös pitkävaikutteisista kriiseistä selviytymiseen. Kunnille ei tule antaa uusia velvoitteita. Sote-rahoitusmallissa on huomioitava eri alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden järjes-tämisen todellinen rahoitustarve mahdollisimman kattavasti, tuotantokustannusten erot eri alueiden välillä sekä alueiden erityis-piirteet.

TE-palvelut 2024-uudistus tulee toteuttaa joustavasti ja alueella jo toimivat tulokselliset käytänteet on turvattava: Kun-nilla on luontainen rooli toimia työllisyys- ja elinvoimaekosysteemiensä kokoajana ja johtajana. Uudistuksen tarvitsemat resurssit tulee turvata. TE-palveluiden siirron onnistumisen kannalta on tärkeää siirtää työttömyysturvan rahoitusvastuuseen esitetyt muu-tokset osaksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ja ajoittaa ne myöhempään ajankohtaan. Riittävän pitkä siirtymäaika antaa kunnille ja työllisyysalueille aikaa rakentaa toimivat paikalliset työllisyyspalvelut. Esitetyt rahoitusvastuun muutokset tulee siirtää myö-hemmäksi, esimerkiksi vuoden 2027 alkuun edellyttäen, että asiakkaille tarjottavien palvelujen lainsäädäntöä on siihen mennessä uudistettu. TE-uudistus tulee toteuttaa siten, että kuntien rahoitusasema turvataan.

Muut ajankohtaiset tavoitteet:

• Maatilojen toimintaedellytyksiin on kiinnitettävä huomiota maan huoltovarmuuden näkökulmasta
• Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutun alueen status on huomioitava EU:n tulevien rahoituskausien valmisteluissa
• Valtion tuettava riittävästi kaupunkien ilmastotyötä
• Maatilojen ahdinko tarvitsee nopeita korjausliikkeitä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kuopio on Suomen suurin mai-don- ja naudanlihan tuottaja. Tilojen jatkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta maatalous tarvitsee riittävän rahoituksen.
• Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen status on huomioitava EU:n tulevien rahoituskausien valmisteluissa myös jatkossa eli v. 2027 jälkeisen ajan valmisteluissa. EU-tasolla tämä on jo lähtökohtaisesti vahvistettu.
• Kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja vihreän siirtymän toteuttamisessa. Valtion tulee omalta osaltaan riittävästi tukea tätä ilmastotyötä, kuten siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin sekä kiertotalouden TKI- ja yritystoimintaa.

Tarvitaan päätöksiä, että alueemme on jatkossakin houkuttelevaa kasvun aluetta. Kuopiolla itäisen Suomen kasvun ja vetovoiman keskuksena on merkitystä koko Itä-Suomen kehitykselle.

Lisätietoja:

• Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, 044 718 2790, jarmo.pirhonen(at)kuopio.fi
• Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, 044 718 2132, sirpa.latti-hyvonen(at)kuopio.fi