Kuopiolaisten hiilijalanjälki ei ole pienentynyt toivotusti
Kuopiolaisten hiilijalanjälkilaskennan tuoreet tulokset on julkaistu. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna 8,9 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Kuopio selvitti asukkaiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjäljen nyt kolmatta kertaa.
Asukkaiden hiilijalanjälki on noussut hieman ensimmäisestä vuoden 2020 laskennasta. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu tavaroiden ja palveluiden hankinnasta, ruoasta, energiankulutuksesta, liikkumisesta sekä rakentamisesta. Kulutusta tulisi vähentää voimakkaasti, jotta ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä ja luontokato pysäytettyä.
Hiilijalanjälki pienenee vähentämällä kulutusta
Tavaroiden ja palveluiden kulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat Kuopiossa lähes puolella vuodesta 2020. Kotitalouksien osuus tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyvistä päästöistä on 86 %. Tavaroiden käyttöiän pidentäminen, korjaaminen ja kierrätys vähentävät päästöjä ja ovat taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja.
Kuopiolaisten energiankulutuksen päästöt ovat laskeneet yli viidenneksellä vuodesta 2020 vuoteen 2024 tultaessa. Vähäpäästöisempi sähköntuotanto näkyy pudonneissa päästöluvuissa. Energiankulutus aiheuttaa viidesosan kuopiolaisten hiilijalanjäljestä.
Ruoan osuus kuopiolaisten hiilijalanjäljestä on 23 %. Ruoan aiheuttamat asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vain 1,5 % vuodesta 2020. Kuopion kaupunki on sitoutunut pienentämään koulujen ja päiväkotien ruokalistojen hiilijalanjälkeä lisäämällä kasvisruoan osuutta. Kulutustottumusten muutos kestävämmäksi on avainasemassa hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Jotta kulutus olisi kestävällä tasolla, tulisi kulutuksesta syntyvien päästöjen laskea 2,5 tonniin hiilidioksidiekvivalenttia henkeä kohti jo vuoteen 2030 mennessä. Kuopiolaisten kulutus on yli 3,5-kertainen kestävään tasoon nähden.
Laskenta huomioi koko tuotantoketjun päästöt tuotantopaikasta riippumatta
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan sisältyvät kaikki asukkaiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt tuotantopaikasta riippumatta. Esimerkiksi asukkaiden kuluttamasta ruuasta ja tavaroista aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan, vaikka ne tuotettaisiin kaupungin tai Suomen rajojen ulkopuolella.
Kuntien kulutusperusteiset päästöt laskettiin Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kulma-hankkeessa. Laskentaan osallistui tänä vuonna 22 kuntaa.
Aiemmin keväällä raportoidut Kuopion alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet tavoitteen mukaisesti. Kuopio tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Asukkaiden kulutusperusteisten päästöjen osalta kestävän tason saavuttamiseen on vielä matkaa.
Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Sillä, mitä syömme, miten liikumme ja mitä kulutamme, on merkitystä. Ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv.), joka kuvaa päästöjen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
