Kuopiossa maakunnan suurimmat hiilinielut – kestävällä metsien hoidolla nieluja voidaan kasvattaa edelleen
Kuopion kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ilmastopäästöjen vähentämistä. Lisäksi sellaiset päästöt, joita ei pystytä vähentämään, on sidottava kasvillisuuteen, maaperään tai teknisiin hiilinieluihin.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen toteuttamassa Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hankkeessa on selvitetty maakunnan hiilitase. Hiilitase kertoo hiilivaraston, kuten metsän ja maaperän, hiilen määrän muutoksen kunnittain. Selvityksen mukaan Kuopiossa on maakunnan suurimmat hiilinielut. Tätä selittää metsämaan ja kivennäismaan suuri osuus maa-alasta.
Sillä, miten metsiä käytetään, vaikutetaan suuresti hiilinieluihin. Kuopion kaupunki on merkittävä metsänomistaja. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ilmasto- ja resurssiviisausohjelmassa eli Viksu Kuopio -ohjelmassa on sitouduttu pitämään kaupungin omistamien metsien hakkuu kestävällä tasolla ja kasvattamaan hiilinielua.
“Hiilinielua kasvatetaan muun muassa pitämällä hakkuut kasvua pienempinä ja huolehtimalla metsien terveydestä. Konkreettisena esimerkkinä harvennushakkuissa jätetään enemmän puuta metsään ja tehdään metsänhoitotyöt ajallaan”, toteaa kaupunginmetsänhoitaja Heikki Soininen.
Monilla toimilla, kuten metsien sekapuustoisuuden kasvattamisella, hakkuiden kiertoaikojen pidentämisellä ja suojelualueiden lisäämisellä, tuetaan ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoiset metsät sopeutuvat parhaiten muuttuvaan ilmastoon ja tarjoavat tutkitusti hyvinvointia asukkaille.
Kuopiossa ollaan parhaillaan kaavoittamassa alueita esimerkiksi yritysten ja teollisuuden käyttöön sekä asuntoalueiksi. Osalla kaavoitettavista alueista on tällä hetkellä paljon puustoista, rakentamatonta aluetta, joka toimii hiilinieluna ja -varastona.
“Kun puustoisia alueita kaavoitetaan ja otetaan käyttöön, niiden hiilinielut ja -varastot menetetään. Siksi kaavoissa on tärkeää säästää olemassa olevaa puustoa sekä korvata menetystä esimerkiksi viheralueiden ja -kattojen, CO2-kovetetun betonin tai biohiilen avulla”, muistuttaa ympäristöasiantuntija Mari Turunen.
Lue lisää maakunnallisen hiilitaseselvityksen tuloksista: Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitase ja hiilivarastot
