Pohjois-Savon opettajat viihtyvät työssään keskimääräistä paremmin

Pohjois-Savossa opettajien työssä viihtyminen on korkealla tasolla. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, joka toteutettiin osana Osaava tulevaisuus- hanketta. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien työhyvinvointia työn imun ja työuupumuksen näkökulmasta.

Kysely toteutettiin keväällä 2024 ja siihen vastasi 1300 opettajaa Pohjois-Savon eri kunnista. Vastaajissa oli mukana myös rehtoreita, opinto-ohjaajia ja koulunkäynnin avustajia. Kysely osoittaa, että opettajat kokevat työnsä mielekkääksi ja innostavaksi. Erityisesti työn imu – eli työn myönteinen tunne- ja motivaatiotila – on Pohjois-Savossa selvästi keskimääräistä korkeammalla tasolla (keskiarvo 4,54 asteikolla 1–6). Suurin osa opettajista tuntee olonsa energiseksi töitä tehdessään, on innostunut työstään ja kokee sen inspiroivaksi.

”Työimua näyttäisi selittävän työilmapiiri, ammatillisen tunnustuksen saaminen sekä johtaminen”, kertoo professori Teemu Valtonen Itä-Suomen yliopistolta.

Työuupumuksen oireet pysyivät yleisesti ottaen matalina. Työuupumus määriteltiin tässä tutkimuksessa työperäiseksi oireyhtymäksi, joka koostuu neljästä ydinoireesta: krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä (kyynistyminen), kognitiivisen toiminnan häiriöt (esimerkiksi keskittymiskyvyn heikentyminen) sekä tunteiden hallinnan häiriöt (kuten äkilliset tunnereaktiot). Työuupumuksen oireista krooninen väsymys nousi korkeimmaksi, mutta tuloksissa oli havaittavissa myös hajontaa eli vastaajien kokemukset jaksamisesta olivat erilaisia. 

Vastaajista muodostettiin kolme hyvinvointiprofiilia klusterianalyysin avulla:

• Erinomaisesti jaksavien ryhmä (560 vastaajaa): erittäin korkea työn imu ja hyvin matalat työuupumuksen oireet.
• Kohtuullisesti kuormittunut, mutta motivoitunut ryhmä (539 vastaajaa): melko korkea työn imu, mutta jonkin verran väsymysoireita.
• Kuormittuneempi ryhmä (266 vastaajaa): krooninen väsymys arvioitu korkeammaksi kuin työn imu.

”On huomionarvoista, että selkeästi uupuneiden ryhmää, jolle olisi ominaista matala työn imu ja kaikki korkeat uupumuksen oireet, ei aineistossa löytynyt lainkaan”, professori Heta Tuominen toteaa.

Analyysissä nousi esiin myös se, että luokanopettajat olivat hieman yliedustettuina parhaiten jaksavassa ryhmässä, kun taas rehtoreilla ja erityisluokanopettajilla kuormittuneisuus oli hieman yleisempää. Kuitenkin myös näissä ryhmissä työn imu oli edelleen nähtävissä. Kaiken kaikkiaan tulokset olivat positiivisia työssäjaksamisen näkökulmasta.

Osaava tulevaisuus- hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon kuntien opetustoimien kesken.

 ”On tärkeää, että kehittämistyötä tehdään tutkimusperustaisesti, strategisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä. Tällöin voimme yhdistää Itä-Suomen yliopiston tutkimukselliset vahvuudet käytännön kehittämisen haasteisiin”, Itä-Suomen yliopiston vararehtori, professori Laura Hirsto korostaa. ”Opettajien työhyvinvoinnilla on merkitystä opettajantyön vetovoiman ja laadukkaan koulutuksen toteuttamisen kannalta. Siksi oli erityisen mukava havaita Pohjois-Savon opettajien myönteiset tulokset”, Hirsto jatkaa.

Myös Kuopion kaupungin opetusjohtaja Silja Silvennoinen kommentoi tutkimustulosta tyytyväisenä.

”Tulokset ilahduttavat minua kovasti, etenkin kun vastausprosentti on korkea. Olemme pyrkineet Kuopiossa panostamaan opettajien työhyvinvointiin esimerkiksi tämän uudenlaisen, osallistavan osaamisen kehittämisen mallin myötä. Myös toimivan yhteisopettajuuden lisäämisellä näyttää olevan myönteinen vaikutus työssä jaksamiseen.”

Lue lisää hankkeesta: www.kuopio.fi/varhaiskasvatus-opetus-ja-nuorisopalvelut/perusopetus/osaava-tulevaisuus-opetushenkiloston-kehittyminen-nousuun-hanke-1-1-2024-31-7-2026/