Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen kuntakierros: Kunnat muutoksen keskellä
Kuopiossa järjestettiin keskiviikkona 15.10. kunta- ja alueministerin kuntakierroksen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden keskustelutilaisuus. Kiertueen tarkoituksena on kohdata ja kuulla eri alueiden kuntien edustajia ja saada näkökulmia siihen, miten valmisteilla oleva kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus toteutetaan mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti. Tilaisuuden avasi puheenvuorollaan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, jonka jälkeen kokonaisuutta alusti tarkemmin valtionvarainministeriön kunta- ja alueosaston osastopäällikkö Jussi Virsunen. Loppuaika oli varattu kuntien ja alueiden puheenvuoroille ja kysymyksille.
Kuntien rooli murroksessa – uudistusten tavoitteena vastata paremmin kuntien nykyrooliin
Kuntien rooli on muuttunut paljon viime vuosien hallinnon muutosten myötä. Samaan aikaan väestökehitys, taloustilanne, eriytyminen ja monet muut ilmiöt edellyttävät kuntien uudistumista ja uudistamista.
Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Tavoitteena on vahvistaa kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä sekä edistää kuntien uudistumista ja kuntien erilaisuuden huomioimista.
Maailman tilanne haastaa – uudistus ei ole helppo kokonaisuus
Kokonaiskuvassa maailman tilanne on haastava ja synkähkökin. Sekä turvallisuuden että talouden saralla eletään edelleen epävarmuuden aikaa, mikä luo heijasteensa myös kuntiin ja kuntien talouteen.
Kaiken epävarmuuden keskellä kuntia koskeva uudistus ei ole toteutuksellisesti helppo. Suomessa on hyvin erilaisia ja erikokoisia kuntia, joiden asukasmäärissä on valtavaa vaihtelua aina 700 asukkaan kunnista noin 700 000 asukkaan Helsinkiin. Kuntien erilaistuminen ennestään esimerkiksi demografisten tekijöiden, kuten väestön ikäjakauman suhteen onkin yksi kuntakentän riskeistä.
Kaikkia kuntia yhdistää kuitenkin paikallisen elinvoiman ja sivistyksen parissa tehtävä työ, jossa etenkin varhaiskasvatus ja koulut nousevat isoiksi painopisteiksi. Näissä onnistuminen vaikuttaa osaltaan myös kuntien talouden tulovirtaa määrittävään verokertymään. Lopulta kuntien varaan rakentuu suuri osa alueellisesta huoltovarmuudesta ja kansallisesta kokonaisturvallisuudesta.
Kuopion näkökulmia kuntakentän murrokseen ja uudistuksiin
Kuopion perspektiiviä tilanteeseen oli valottamassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen. Eskelinen kuvaili Kuopion hyvän tilanteen Suomen toiseksi vetovoimaisimpana kaupunkina, jonka asukasluku on kasvanut tasaisesti. Samalla hän kuitenkin muistutti asuntorakentamisen hiipumisesta ja Kuopiotakin koskettavasta heikosta työllisyystilanteesta, vaikka tilanne onkin verrokkikaupunkien joukossa paremmasta päästä.
Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen osalta Eskelinen toivoi ennen kaikkea suunnitelmien ripeää etenemistä esitystasolle, jotta ratkaisuehdotuksia päästäisiin kommentoimaan. Muutoksia tarvitaan, sillä nykyinen järjestelmä pitää sisällään kuntia eriarvoistavia mekanismeja, joista Eskelinen nosti suurimpana esiin valtionosuuksien SoTe-erät. Kunnan olennaisiin ydintehtäviin kuuluvan lasten ja nuorten kasvatuksen ja koulutuksen onnistuminen tulisi Eskelisen mukaan olla kaiken kivijalka. Kokonaisuutena Eskelinen peräänkuulutti enemmän porkkanaa kuin keppiä kuntien valtion ohjauksessa.
Miten tästä eteenpäin?
Aikataulullisesti uudistuksen suunnittelu ja toteutus etenee ripeästi. Lausuntoaika uudistuksen ehdotukseen päättyy 22.12.2025, ja asian tulisi edetä eduskuntaan käsittelyyn keväällä 2026. Lain olisi tarkoitus astua voimaan 1.1.2027
