Pitkäaikaisten Kuopio250 -tapahtumien artikkelisarja: Kuopion Oppaat, Voep olla kohtaamisia kaduilla ja kirkon kulmilla

Kirjoittajana Ritva Silvennoinen Kuopion Oppaat ry:stä. Ritva on kasannut tapahtuman kokonaisuuden (tuottanut, puvustanut ja käsikirjoittanut lähes koko rooliopastuksen, valinnut roolitettavat henkilöt ja heitä esittävät oppaat).

Mikä tapahtumanne on ja millä aikavälillä se järjestettiin? Mistä idea tapahtuman toteuttamiseen lähti?

Tapahtuma oli Voep olla kohtaamisia kaduilla ja kirkon kulmilla – Kuopio 250 vuotta, jota teimme rooliopastuksena kolme kertaa 3.7., 10.7. ja 31.7. klo 18–20 saamamme tuotantotuen avulla. Lisäksi teimme vielä Meidän Kuopio -festivaalin aikaan ylimääräisen, maksuttoman opastuksen yleisölle 16.8. ihan vaan rakkaudesta Kuopioon ja opastamiseen. Lisäksi pidimme opastuksen Savo-Karjalan oppaiden aluekoulutuspäivänä 13.9. vähän lyhennettynä versiona vielä kerran opaskollegoille. Kaikkiaan näihin opastuksiin asiakkaina osallistui noin 360 henkilöä.

Olimme tehneet rooliopastuksia muutaman oppaan toimesta lähes kymmenen vuotta sitten, ja halusimme aloittaa niiden tekemisen uudelleen, joten järjestimme ensin itsellemme viikonlopun kestävän koulutuksen rooliopastamisesta huhtikuussa. Jo silloin jäi itämään ajatus, että tekisimme jotain juhlavuoden merkeissä voidaksemme esittää kaupungin historiaa näkyväksi eri rooleissa. Itse olen hankkinut jo vuosien varrella rooliasuja, koska olin esiintynyt Minna Canthin ystävän roolissa jo aiemminkin. Etsin niitä lisää, joillakin oppailla oli myös omat asut. Aloin houkuttelemaan tarpeeksi oppaita mukaan ja sainkin itseni lisäksi 7 muuta esiintymään rooleissaan.

Valitsin esitettävät hahmot Kuopiossa vaikuttaneiden henkilöiden joukosta, joista osa on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle. Henkilöt olivat siis August Ahlqvist-Oksanen (sanoittanut Savolaisen laulun ja jonka tekstejä on kaupungintalon seinäpeileissä), J. V. Snellman (kaikkien tuntema, mutta vähän eri yhteydessä), Bona Kellgren (ensimmäinen naislaivanvarustaja, tehtailija ja kauppias aikana, jolloin naiset eivät juurikaan toimineet suurliikenaisina), Elisabeth Stenius (Minna Canthin ystävä, mutta vähän Minnan varjoon jäänyt, vaikka ansiot naisasianaisena olivat mittavat), Adele Barsokevitsch (jäi täysin miehensä varjoon mentyään naimisiin, vaikka oli ollut hyvä valokuvaaja), Alma Biese (Oy Gust. Raninin perheyrityksen merkittävä taustavaikuttaja, Gust. Raninin tytär, jonka puoliso Ernst Biese pelasti yhtiön jatkuvuuden 1900-luvun alussa, ja Alma toimi Koivumäen Kartanon pitkäaikaisena emäntänä, heidän ansiostaan meillä on edelleen toiminnassa Suomen toiseksi vanhin kauppahuone). Lisäksi torikauppias ja posteljooni kertoivat kuopiolaisesta historiasta ja elämän menosta savon murteella.

Ideana rooliopastuksessa oli, että merkkihenkilöt saivat kirjeen eri kohteissa joltakin toiselta menneisyyden henkilöltä ja kirjeiden sisällöt olivat sitten osa tarinaa. Kirjeitä olivat seuraavat:

August sai kirjeen Axel Gottlundilta eli savon murteen puolesta puhujalta, Snellman Bona Kellgreniltä (kutsun illalliselle perhetapaamiseen), Elisabeth ja Minna C Juhani Aholta rikkoutuneiden väliensä takia, Adele puolisoltaan Viktorilta, joka oli karkotettuna Venäjälle ja Alma Marttapiirin 1. puheenjohtaja Suoma Kyykoskelta (maailman ens. naisagronomi), joka antoi neuvoja kartanon maanviljelykseen.

Miksi halusitte ajoittaa tapahtumanne juuri Kuopio250-juhlavuoteen?

Kuopion oppaina tuntui luonnolliselta olla jotenkin mukana juhlavuoden tapahtumissa ja ajattelin, että pienelläkin tuotantotuella uskallamme lähteä kehittämään jotain uutta. Toki paljon tuli tehtyä talkoilla, jotta sain esityksen kokoon. Kahdeksan oppaan roolittaminen, puvustaminen ja käsikirjoitus vaativat oman aikansa, saati markkinointi lähes nollabudjetilla.

Millaisia vaikutuksia toivotte tapahtumallanne olevan?

Halusimme ihmisten kiinnostuvan Kuopion historiasta ja tietenkin meidän Kuopion Oppaiden toiminnasta. Vaikka teemme joka kesä erilaisia kävelykierroksia, emme koe markkinointimme tavoittavan tarpeeksi osallistujia, jotta me tuntisimme työmme kannattavan, koska teemme vapaaehtoisvoimin kaiken taustatyön. Kierrokset ovat takuulähtöisiä eli yhdellekin osallistujalle opastetaan, joten välillä ei saada edes oppaan palkkiota. Saimme nyt sitten palautetta yleisönosastokirjoituksessa: “Upeaa yhteistyötä Kuopion oppaat ry:ltä juhlavuoden kunniaksi! Mielenkiinnolla historiaamme muistaen. Menestystä toivottaen.” Tuntui, että meidät ainakin huomattiin.

Miten olette kokeneet osallistumisen Kuopio250-juhlavuoteen? Mitä tapahtumanne teille itsellenne merkitsee?

Meidän roolioppaistamme tuli tiivis porukka, joka oli valmis tekemään täysin ilmaistakin työtä ja mikä parasta, meillä itsellä oli hauskaa. Sanonnaksemme tulikin: ”rakkaudesta lajiin tätä tehdään”. Jokainen opas on saanut henkilökohtaistakin palautetta, joten koen, että jokainen oli oikeassa roolissa ja kaikki voivat vaikuttaa myös omaan osaansa, vaikka kaikille oli tehty minuuttiaikataulu käsikirjoituksessa eli hyvin joustavasti toimittiin aina tilanteen mukaan.

Kerro onnitteluterveisesi 250-vuotiaalle Kuopiolle

Voep olla, että seuraavat vuodet tuovat paljon uutta kerrottavaa Kuopiosta, mutta toivottavasti merkityksellinen 250 vuoden historia jättää kuitenkin muistijäljet seuraaville sukupolville kerrottavaksi edelleen. Ellemme tunne menneisyyttä, on vaikea ymmärtää nykyisyyttä, saati hahmottaa tulevaisuutta. Onnea ja menestystä meidän upealle Kuopiolle