Päiväkotien lämpötiloja mitattiin heinäkuun hellejakson aikana
Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuolto mittasi tämän vuoden heinäkuun hellejakson aikana seitsemän päivystäneen ja yhden vertailupäiväkodin lämpöolosuhteita. Tavoitteena oli saada ajantasaista, paikallista tietoa päiväkotien hellajaksojen aikaisista lämpöolosuhteista. Lämpötilat olivat lainsäädännön edellyttämällä tasolla, mutta ajoittain kuitenkin korkeita.
Selvityksessä oli mukana kahdeksan kesäaikana päivystänyttä päiväkotia. Yhdessä päiväkodissa mittaukset tehtiin hellejakson ulkopuolella, joten sen mittaustuloksia käytettiin vertailutuloksina. Olosuhdemittaukset tehtiin päiväkotien ryhmä- ja lepohuoneissa eli huoneissa, joissa lapset viettävät eniten aikaansa päiväkodissa ollessaan.
Mitatut sisälämpötilat olivat terveydensuojelulain mukaisten toimenpiderajojen alapuolella. Sisälämpötilat noudattivat päiväaikaan ulkoilman lämpötiloja lukuun ottamatta uudehkoa ilmastoinnilla varustettua päiväkotia, jossa sisäilman lämpötila pysyi tasaisen viileänä koko mittausjakson ajan. Sisätilojen lämpötilat olivat korkeimmillaan myöhäisinä iltapäivinä, jolloin sisätiloissa ei vietetä enää niin pitkiä aikoja.
On myös merkittävää, että usean päiväkodin sisäilman lämpötilat eivät laskeneet yöaikoina siten kuin ulkoilman lämpötilat laskivat. Vaikka sisälämpötilat olivat näissä mittauksissa terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla, on otettava huomioon, että 25–29 asteen sisälämpötilat ovat kuitenkin korkeita ja ne vaikuttavat mm. tilojen lämpöviihtyvyyteen sekä esim. lasten oppimisprosesseihin.
Hellejaksot vaikuttavat monella eri tavalla elinympäristömme olosuhteisiin
Asuntojen ja työpaikkojen lämpötilat voivat hellejaksojen aikana nousta ajoittain todella korkeiksi eli sisätilat ylilämpenevät. Sisätilojen ylilämpeneminen voi aiheuttaa erityyppisiä ongelmia, kuten viihtyvyys- ja terveyshaittoja tiloissa oleskeleville. Sisätilojen ylilämpeneminen kuormittaa sekä hoidossa olevia lapsia että päiväkodin työntekijöitä. Erityisesti pienet lapset ovat herkkiä helteen haittavaikutuksille, koska lasten kehon lämmönsäätely ei toimi yhtä tehokkaasti kuin aikuisilla ja he ovat myös alttiimpia nestevajaukselle.
Rakennuksen lämpöolosuhteisiin vaikuttavat sääolosuhteiden lisäksi myös rakennuksen sijainti, lähiympäristö, rakennuksen muoto, rakennusmateriaalit ja tekniikka (mm. ilmanvaihto, ilmastointi, jäähdytys) sekä henkilökuormitus. Lisäksi rakennuksessa oleskelevien kokemaan lämpöolosuhteeseen vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet, kuten vaatetus ja aktiivisuus.
On todennäköistä, että pidempikestoiset hellejaksot yleistyvät tulevaisuudessa, joten kesällä päivystävien päiväkotien lämpöolosuhteiden hallintaan on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Tavoitteeksi on asetettava selvästi terveydensuojelulain toimenpiderajaa alemmat sisälämpötilat.
