Uusia ulottuvuuksia kokonaisturvallisuuteen – kaikkia tarvitaan lenkkipolulta avaruuteen asti

Kokonaisturvallisuusfoorumi ”Kokonaisturvallisuutta lenkkipolulta avaruuteen” kokosi perjantaina 21.11.2025 Kuopion Musiikkikeskukselle lähes 200 turvallisuusasioista kiinnostunutta. Mukana oli laaja joukko asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta.

Tapahtuma tarjosi monipuolisen ja kattavan kuvan kokonaisturvallisuuden eri osa-alueista musiikista ilmapuolustukseen ja liikunnan ja terveyden merkityksestä avaruuspalveluihin asti. Päivän otsikolla oli siis katetta: kokonaisturvallisuus koskettaa kaikkea ja kaikkia.

Päivän käynnistyi juhlavasti Kuopion 250-juhlavuoden fanfaarilla, jonka jälkeen kaupunginjohtaja Soile Lahti toivotti vieraat tervetulleiksi tilaisuuteen. Hän loi katsauksen menneisyyteen: 1930-luvulla Kuopiossa järjestettiin laaja paikallissuojautumisharjoitus. Kellarisuojista tehtiin näyttävä leikkaus tähän päivään ja Pohjois-Euroopan suurimpaan kaksikäyttöiseen väestönsuojaan, Luolaan. Lahti kertoi, että tapahtuman järjestämisestä vastannut Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hanke on valtakunnallinen, alueellinen, paikallinen ja myös kansainvälinen hanke. Mukaan yhteistyöhön kutsutaan toimijoita laajasti.

– Kokonaisturvallisuus valtiossa on yhtä vahva tai heikko kuin kaikkien muodostama ketju, hän muistutti.

Taloudellisen turvallisuus ja EU:n varautumisen suuntaviivat

OECD:n pysyvän edustuston suurlähettiläs Pasi-Heikki Vaaranmaa loi katsauksen taloudelliseen turvallisuuteen: kykyyn suojella ja ylläpitää taloudellista vakautta ja kasvua. EU:n näkökulmasta keskeinen haaste on kriittisten tuotteiden tuontiriippuvuudet. Tuotantojen keskittyminen on riski paitsi taloudellisesti ja geopoliittisesti myös ilmastonmuutoksen ja luonnon ääri-ilmiöiden vuoksi. Vaaranmaa korostikin yhteistyön merkitystä. Suomen omavaraisuustilanne on monien tuotteiden ja esimerkiksi energian suhteen kohtuullisen hyvä. Tulevaisuudessa tärkeitä tekijöitä ovat kansainvälisen yhteistyön monipuolistaminen, investoinnit, kyberturvallisuuden vahvistaminen sekä oikea tasapaino avoimuuden ja riskienhallinnan välillä.

– Keskeistä on, kuinka löydetään tasapaino kansainvälisten investointien ja turvallisuusnäkökohtien välillä.

Policy Officer Ville Korhonen Euroopan komissiosta esitteli EU:n varautumisunionistrategiaa ja sen toimeenpanoa. Hän kertasi, miten useita vuosia kestäneellä ja onnistuneella vaikuttamistyöllä EU-tason kirjauksiin saatiin vietyä Suomen kannalta keskeiset kirjaukset kokonaisturvallisuusmallista.

– Tämä on yksi parhaimmista, ellei paras, esimerkki suomalaisten onnistuneesta ennakkovaikuttamisesta.

Varautumisunionistrategia julkaistiin aiemmin tänä vuonna ja sen toimeenpano on hyvässä vauhdissa.

Hyvä terveys luo turvallisuutta

THL:n pääjohtaja Mika Salminen muistutti, että ihmisten täytyy kokea maansa olevan puolustamisen arvoinen. Siksi kansalaisten hyvinvoinnista on huolehdittava. Suomi on maailman kolmanneksi ikääntynein maa, mikä asettaa omat haasteensa. Toisaalta suomalaiset elävät pitempään kuin aiemmin ja esimerkiksi nuoret käyttävät vähemmän alkoholia.

– Toisaalta moni nuori ei näe itsellään paikkaa tulevaisuudessa, mikä on huolestuttavaa.

Salminen näkee luottamuksen palauttamisen hyvinvointiyhteiskuntaan tärkeänä asiana. Kyse on myös tavasta, jolla julkisuudessa asiaa käsitellään.

– Sotejärjestelmästä puhutaan hyvin kielteisesti, kielteisemmin kuin olisi aihetta. Hyvinvointialoilla on tehty paljon hyvää työtä. Suuri muutos kuitenkin tehtiin myrskyn keskellä: korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja inflaatio olivat asioita, joita ei osattu ennakoida.

Aamupäivän päätti kulttuuri- ja urheiluministeri Mika Poutala joka kertoi unen, ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä omakohtaisia kokemuksia.

– Pystyin nousemaan maailman huipulle vasta, kun laitoin unen ja laadukkaan ruokavalion etusijalle. Väitän, että hyvinvoinnissa liikunnan merkitys tulee vasta näiden kahden jälkeen.

Poutala tuntee huolta nuorista. Seuratoiminta saavuttaa hyvin lapset, mutta järjestelmän haittapuoli on kilpailullisuus. Jos kilpailu ei kiinnosta tai menestystä ei tule, monet nuoret lopettavat urheilun ja sitä myöten liikunnan muutenkin. Poutala näkikin tärkeänä, että tähän ilmiöön havahduttaisiin. Keskustelua käytiin myös muun muassa ruutuajasta. Poutala kertoi, että kansalliset ruutuaikasuositukset ovat tulossa, tarjoten vanhemmille yhteisen selkänojan, johon nojata kasvatuksessa.

Turvaa yhteiskunnassa, rajoilla ja avaruudessa

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo sekä Rajavartiolaitoksen päällikkö Markku Hassinen jakoivat tilannekuvaa turvallisuustilanteesta yhteiskunnassa ja rajoilla. Viranomaisten keskinäinen yhteistyö on vahvaa, myös Puolustusvoimien suuntaan. Reservin kenraalimajuri J-P Keränen totesi, että maanpuolustuksen 2020-luvun tarpeet on Suomessa onnistuttu ennakoimaan hyvin. Myös eri puolustushaarojen yhteinen johtamisjärjestelmä on suomalaisten vahvuus.

Hanna-Miina Sihvonen Euroopan avaruusvirasto ESA:sta toi päivään avaruudellisen ulottuvuuden. Tulevaisuudessa avaruuspalvelut, niiden hyödyntäminen ja käyttäjäystävällisyys ovat yhtä keskeisemmässä asemassa.

Turvallisuus läpäisee yhteiskunnan eri toiminnot

Pelastakaa lapset ry:n Anne Salmenhaara muistutti, että yhteiskunnan kriisitilanteet vaikuttavat aina voimakkaasti lapsiin. Suomalaisista 1/5 osa on lapsia. Siksi pelastus- ja valmiussuunnitelmissa lapset on huomioitava konkreettisesti. Juha Penttilä Valiolta muistutti ruoantuotannon merkityksestä huoltovarmuudessa. Kaikki lähtee kannattavasta alkutuotannosta, osaamisen ja jatkuvuuden varmistamisesta.

Päätoimittaja Olli Seuri loi katseen mediaympäristöön ja -keskusteluun. Niin media kuin kansalaisetkin ovat ottaneet hänen mukaansa melkoisen loikan vuoden 2014 Krimin valtauksesta – nykyisin ollaan huomattavasti tietoisempia hybridivaikuttamisesta ja disinformaatiosta. Hänen mukaansa disinformaatio on tullut jäädäkseen, ja näiden olosuhteiden kanssa pitää oppia elämään.

– Pohjoismainen mediahyvinvointivaltio näkee sananvapauden myönteisenä: oikeutena tietoon ja julkiseen keskusteluun, sitä kannattaa vaalia jatkossakin.

Taide turvallisuudentunteen tuo(tta)jana

Muusikko Erja Lyytinen puhui musiikin ja laajemminkin kulttuurin merkityksestä kokonaisturvallisuudessa. Hänen omat musiikkinsa ja sen tekeminen on tuonut hänelle itselleen usein turvaa ja lohtua vaikeissa tilanteissa. Myös Lyytisen musiikkigenren, bluesin, syntyjuuret ovat Amerikan syvässä etelässä. Orjille musiikki tarjosi ainoan mahdollisen tavan käsitellä kokemuksiaan vaikeissa oloissa, loi yhteisöllisyyttä ja tuli samalla muodostaneeksi pohjan länsimaalaiselle populaarimusiikille.

Lyytisen musiikin lisäksi osallistujat pääsivät päivän aikana nauttimaan myös videotaiteesta, kun nuorten kokonaisturvallisuuden videokilpailun voittajat julistettiin. Ashis Karki ja Lari Holappa käsittelivät palkitussa Silence Between -videossaan nähdyksi tulemisen kokemusta turvallisuuden perustana. Tuomaristo totesi videosta muun muassa näin:

“Teos on hienosti rakennettu ja selkeä kokonaisuus, jossa hieno kuvakerronta, vähäeleisen taitavasti rakennettu äänimaisema ja puhuttelevat tekstit välittävät selkeän viestin katsojalle. Teoksen ohjaus, käsikirjoitus ja tekninen toteutus muodostavat ehjän tarinan, joka puhuttelee tärkeällä ja hieman tavallisesta poikkeavalla näkökulmallaan kokonaisturvallisuuteen.”

—

Kirjoittaja: Aino-Maria Savolainen