Kuopion talouden tasapainotus tuottaa tulosta – miten matkaa on kuljettu? 

Kuopion kaupungin talouden tasapainotusohjelma (TTO) käynnistettiin keväällä 2024 tilanteessa, jossa talouden haasteet olivat olleet nähtävissä jo pitkään. Kertaluonteiset avustukset ja myyntivoitot olivat peittäneet alijäämää, mutta tarkemman kustannusrakenteen analyysin myötä todellinen tilanne kirkastui: kaupungin taloudessa oli yhteensä noin 35 miljoonan euron rakenteellinen alijäämä.  

Tilanne pysäytti. Oli selvää, että entiseen ei voitu palata – tarvittiin systemaattinen, määrätietoinen ja koko kaupunkiorganisaation läpileikkaava talouden tasapainotusohjelma. Tavoitteena ei ollut vain alijäämän kattaminen, vaan ennen kaikkea taloudellisen tasapainon ja puskurin rakentaminen tulevia vuosia varten. Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2024 talouden tasapainotusohjelmasta ja linjauksista, joita seuraamalla kaupunki etenisi vakaaseen talouteen. 

”Talouden tasapainotuksessa on kyse ennen kaikkea ennakoinnista ja varautumisesta. Haluamme, että Kuopion talouden rakenne on niin hyvässä kunnossa, että toimintaympäristön mullistukset eivät meitä keikauta”, kertoo Kuopion kaupungin talousjohtaja Marja-Leena Martikainen.  

Talouden tasapainotus uuden kaupunginjohtajan johdolla 

Talouden tasapainotusohjelmaan lähdettiin ristiriitaisissa tunnelmissa. Säästötoimia oli yritetty aiemminkin, eikä niissä ollut täysin onnistuttu. Samalla vallitsi kuitenkin vahva tahtotila osoittaa, ettei menneisyys määrittele tulevaa. Lopputulos olisi kiinni tämän hetken päätöksistä ja yhteisestä tekemisestä. Alijäämän suuruus teki selväksi, että pienet säästötoimet eivät tule riittämään. Tarvittiin kokonaisvaltainen suunnitelma ja kyky tehdä vaikeitakin ratkaisuja.  

Talouden tasapainottaminen käynnistyi hyvin pian Soile Lahden aloitettua uutena kaupunginjohtajana.  

”Täytyy myöntää, että tilanne ei ollut helppo. Samaan aikaan piti perehtyä uuteen tehtävään ja johtaa laajaa, kuormittavaa muutosprosessia. Ratkaisevaa oli kuitenkin päättäväisyys ja luottamus siihen, että yhdessä onnistutaan”, Lahti muistelee työnsä alkuvaiheita.  

Kaupunginjohtajan johtoryhmään tehtiin muutoksia, ohjausrakenteita vahvistettiin ja viestintään panostettiin poikkeuksellisen paljon. Tavoitteena oli varmistaa, että talouden tilannekuva on yhteinen ja ajantasainen koko organisaatiossa. Erityistä huomiota kiinnitettiin henkilöstön hyvinvointiin – ja tulokset yllättivät myönteisesti: työtyytyväisyys nousi, vaikka sopeutustoimet olivat käynnissä. 

Kesällä 2024 tehdyt nopeat, niin sanotut ”äkkijarrutustoimenpiteet” osoittivat, että pitkän välin säästösuunnitelman lisäksi kaupunki pystyi tekemään myös nopeita ratkaisuja ja reagoimaan tarpeen tullen voimakkaasti tilanteeseen. Toimenpiteiden vaikutukset näkyivät nopeasti ja auttoivat uskomaan talouden tasapainotusohjelman onnistumiseen.  

Kuopion malli – yhteistyötä ja systemaattisuutta 

Yhteistyö luottamushenkilöiden ja virkahenkilöstön kesken on ollut tiivistä ja kehittynyt matkan varrella koko ajan paremmaksi. Vaikka prosesseja voidaan aina hioa, olennaista on ollut yhteinen tavoite ja kyky vaikeiden päätösten tekemiseen.  

”Haluan lausua kiitoksen erityisesti johtaville luottamushenkilöille sitoutumisesta tasapainotustyöhön”, sanoo Lahti.  

Kaupungin ylimmän johdon kesken yhteistyö on ollut myös erinomaista. Työtä on tehty vaativissa olosuhteissa, kun Kuopion kaupungilla on ollut yhtä aikaa käynnissä muitakin suuria projekteja, kuten johtamisjärjestelmän uudistus, hallinnon tukipalveluiden keskittäminen, strategian uudistus sekä kaupungin 250-vuotisjuhlavuosi.  

”Yhteinen sitoutuminen, avoin keskustelu ja myös inhimillisyys ovat kantaneet. Vastuita on jaettu, toisia on tuettu ja tekemistä arvioitu jatkuvasti matkan varrella”, Lahti kiittää.  

Talouden tasapainotusohjelmaa rakennettaessa tarkasteltiin myös muiden kaupunkien kokemuksia vastaavanlaisista ohjelmista. Kuopiolle haluttiin kuitenkin rakentaa oma, paikallisiin olosuhteisiin sopiva ratkaisu. Ohjelma koostuu useista osista: menojen sopeuttamisesta, tulojen vahvistamisesta, investointitason hallinnasta sekä konsernin kokonaisuuden huomioimisesta. Tärkeää oli varmistaa, että ohjelma etenee suunnitellusti ja että toteutumista seurataan systemaattisesti talouden osalta ja raportoidaan johdolle. 

Mitä onnistuminen vaatii? 

Talouden tasapainotus on vaatinut venymistä, pitkiä työpäiviä, sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. Se on vaatinut myös jatkuvaa viestintää: asioiden toistamista, väärinkäsitysten oikaisua ja avointa keskustelua esimerkiksi kuntalaistilaisuuksissa. 

Sopeutukset ovat olleet paikoin kipeitä. Kaupunki on käynyt kahteen kertaan prosessin aikana yhteistoimintaneuvottelut, mutta henkilöstön irtisanomisilta on onneksi vältytty. Henkilöstömäärää on saatu vähennettyä eläköitymisten, huolellisen henkilöstösuunnittelun ja tehtävänkuvien uudistamisen myötä. Myös henkilöstöetuudet tarkistettiin ja johtamisrakennetta tiivistettiin. Vaikka säästöjä haettiin toimintatapoja uudistamalla ja tehostamalla, missään vaiheessa ei ole myöskään voitu luvata, etteivätkö säästöt näkyisi kaupungin palveluiden tarjonnassa.  

”Kustannusrakenne, investoinnit ja velkaantuminen on pidettävä kurissa, vain siten meillä on kyky ja varmuus tuottaa palveluita laadukkaasti jatkossakin. Säästötoimet ovat panostus vakaaseen tulevaisuuteen, tämän toivon kuopiolaisten ymmärtävän. Toimintaympäristö on nyt ennennäkemättömässä muutoksessa monesta syystä. Siksi tässä maailmassa oma kyvykkyys ja valmius toimia on erityisen tärkeää”, sanoo Martikainen.  

Taloudesta viestiessä on tasapainoiltu huolen ja toivon välillä: on haluttu kertoa avoimesti talouden todellisesta tilanteesta, mutta vältetty lamaannuttavaa kriisipuhetta ja luotu toivoa. Samalla kaupunki haluaa muistuttaa, että talouden tasapainotus on pitkäjänteistä työtä – onnistumiset eivät tarkoita, että työ olisi vielä ohi. 

Jarrua ja kaasua yhtä aikaa  

Kuopion 250-vuotisjuhlavuotta vietettiin samaan aikaan talouden tasapainotuksen kanssa. Kuopiossa nähtiin, ettei yksittäinen talouden suhdanne voi määritellä koko juhlavuotta. Budjettia sopeutettiin, mutta juhlia ei peruttu. 

”Halusimme juhlavuodella tuoda kuopiolaisia yhteen, luoda iloa ja vastapainoa huolipainotteiselle keskustelulle. Juhlavuoden tapahtumat ja näkyvyys vahvistivat myös Kuopion elinvoimaa, tunnettuutta ja houkuttelevuutta – mikä palvelee kaupungin taloutta pitkällä aikavälillä”, kertoo Kuopion kaupungin strategia- ja viestintäjohtaja Kirsi Soininen.  

Palautetta talouden tasapainotuksesta on tullut monelta suunnalta. Sidosryhmät ja osa kuopiolaisistakin ovat kiittäneet siitä, että tilanteeseen puututtiin ajoissa ja taloudenpitoa viedään vastuulliseen suuntaan. Verrokkikaupungeissa on jopa ihmetelty, miten nopeasti Kuopio sai tuloksia aikaan. Toisaalta säästötoimet on koettu kaupungissa raskaiksi ja julkinen keskustelu on ollut kriittistä, mikä on ymmärrettävää.  

Keskustelua on herättänyt myös se, mihin säästöt kohdentuvat. On tärkeää huomata, että kaikki kaupungin palvelut, hallinto ja alueet ovat osallistuneet talkoisiin – säästöt eivät ole kohdistuneet vain esimerkiksi maaseutualueelle tai kouluihin. 

Katse tähän vuoteen ja sen yli 

Vuonna 2026 talouden tasapainotuksen keskiöön nousevat palveluverkkoa koskevat ratkaisut. Ne ovat välttämättömiä tasapainotusohjelman loppuun viemiseksi, sillä muut säästöt on jo tehty. On tärkeää, että kuntalaisilla, henkilöstöllä ja päättäjillä on yhteinen tilannekuva sen suhteen, mitä tasapainotukselta vielä vaaditaan.  

Tämän jälkeen voidaan siirtää katseen tulevaan. Tavoitteena on talous, joka kestää yhteiskunnan muutokset ja tukee kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Tasapainoinen talous nojaa kestävään kasvuun ja kustannusrakenteeseen sekä palveluverkostoon, jolla kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut jatkossakin ja hoitaa tarvittavat investoinnit velkamäärän pysyessä kohtuullisena. 

Valtionosuusuudistuksen kaaduttua tulevalla hallituskaudella on tärkeää uudistaa kuntien rahoitusjärjestelmää siten, että kuntien tehtävät ja rahoitus kohtaavat. Valtionosuuksien varaan ei Kuopiossa kuitenkaan taloutta suunnitella, vaan talouden rakenteet on syytä pitää omissa käsissä. 

”Haluamme suunnitella taloutemme niin, että siinä on liikkumavaraa antava puskuri. Ehkä jonain päivänä se antaa jopa mahdollisuuden keventää verotusta”, toivoo Martikainen.  

Talouden tasapainotus on vaativa matka, mutta Kuopiossa on osoitettu, että yhdessä tekemällä, kaikkia kuulemalla, oikeanlaisella osaamisella ja päättäväisyydellä vaikeistakin tilanteista voidaan päästä eteenpäin. Tasapainotustyöstä on kertynyt luotettavaa ja arvokasta tutkimustietoa, analyysia, raportteja, kyselytuloksia ja laskelmia talouden tilasta ja toiminnasta, johon kaikki päätökset pohjaavat. Kaikki materiaali on nähtävillä Kuopion kaupungin verkkosivuilla. 

“Sopeutustoimet aloitettiin rivakasti ja tähän mennessä olemme onnistuneet hyvin. Mutta matka on vielä kesken. Vuoden 2025 lukuja odotellaan parhaillaan ja kuluvan vuoden säästöjen toteutumista seurataan tarkasti. Mikäli tasapainotusohjelman seurannan yhteydessä huomataan, että päätetyt toimenpiteet eivät riitä tasapainon saavuttamiseksi, säästökeinoja joudutaan arvioimaan uudelleen – tämä on pitkäjänteistä työtä”, kertoo Lahti.  

—

Kuopiosta kuuluu hyvää!
Maailma tarvitsee valonpilkahduksia. 64 % suomalaisista kokee, että uutismedioiden pitäisi kertoa enemmän hyviä ja positiivia uutisia raskaiden ja ikävien uutisten rinnalla (lähde: Mediateon Feelback Oy:ltä tilaama valtakunnallinen kuluttajapaneeli).

Me Kuopion kaupungilla haluamme sytyttää toivon kajastuksen ja lisätä tulevaisuususkoa. Siispä kerrommekin kanavissamme säännöllisesti, mitä hyvää Kuopiosta kuuluu.

Tavoitteenamme on saada entistä enemmän hyvää Kuopiosta ihmisten mieliin, mielikuvien parantaminen kaupungista sekä yhteistyön tiivistäminen elinkeinoelämän ja median kanssa Kuopion vetovoiman parantamiseksi.

kuopio.fi/kuopiostakuuluuhyvää
#KuopiostaKuuluuHyvää