Kuopio julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa – Suomi tarvitsee uudistuskykyä, kestävää kasvua ja turvallisuutta
Kuopio on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa vuosille 2027–2031. Tavoitteiden ytimessä on uudistuskykyinen Suomi, joka rakentaa kestävää kasvua, turvallisuutta ja elämänvoimaa koko maahan. Kuopion kaupunginhallitus käsittelee hallitusohjelmatavoitteita kokouksessaan maanantaina 23.3.2026.
Kuopio korostaa, että vaikeina aikoina tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, vahvaa yhteistyötä sekä rohkeaa suuntaa tulevaisuuteen. Kaupunki tuo valtakunnalliseen keskusteluun konkreettisia ehdotuksia Suomen strategisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, elinkeinoelämän kasvun tukemiseksi sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi.
“Kunnat ja kaupungit ovat keskeisiä muutoksen mahdollistajia ja haluavat olla mukana rakentamassa Suomen yhteistä tulevaisuusvisiota”, toteavat kaupunginjohtaja Soile Lahti ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen.
Suomen kilpailukyky ja huoltovarmuus perustuvat toimiviin väyliin
Liikenneinfrastruktuuri on Kuopion mukaan keskeinen kansallinen kilpailukyky- ja huoltovarmuuskysymys. Kaupunki katsoo, että valtion tulee panostaa väyläverkon kehittämiseen ja hyödyntää EU-rahoitus täysimääräisesti.
Tavoitteisiin kuuluvat Savon radan nopeuttaminen ja välityskyvyn parantaminen, erillinen kansallinen rahoituskehys Itä-Suomen TEN-T-verkkoon, Kuopion lentoaseman kehittäminen valtakunnallisesti tärkeäksi lentoasemaksi sekä Viitoskäytävän nostaminen TEN-T-ydinverkkoon.
”Tavoitteenamme on muun muassa nopeampi, noin kolmen tunnin junayhteys Helsinkiin sekä vahvemmat matkaketjut koko Itä-Suomessa”, kertoo kaupunginjohtaja Lahti.
Vihreä siirtymä ja kokonaisturvallisuus vauhdittavat kestävää kasvua
Kuopio esittää myös kunnianhimoisia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, TKI-panostusten nostamiseksi sekä kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Tavoitteena on nostaa TKI-rahoitus kuuteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja vahvistaa investointeja tutkimukseen ja innovaatioihin. Kaupunki nostaa lääkealan, erityisesti geeni-, solu- ja nanoterapiat, Suomen strategiseksi kasvualaksi. Lisäksi se esittää kansallisen tekoälystrategian päivittämistä ja kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamista Kuopioon. Tavoitteena on myös edistää ympärivuotista ja kestävää matkailua.
“Pohjois-Savon 14,2 miljardin euron investointinäkymä ja Kuopion rooli modernin kokonaisturvallisuuden kehittäjänä tukevat kestävän kasvun edellytyksiä”, uskoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eskelinen.
Elämänvoimaa inhimillisestä pääomasta
Osaaminen, koulutus ja inhimillinen pääoma ovat Kuopion mukaan suomalaisen elämänvoiman lähde. Kaupunki korostaa osaamisen ja jatkuvan oppimisen merkitystä Suomen tulevaisuudelle sekä hyvinvoinnin ja työkyvyn roolia työllisyyden ja talouskasvun edellytyksinä.
Kuopio esittää korkeakoulupaikkojen määrän kasvattamista ja siirtymien sujuvoittamista, työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien integroitumisen vahvistamista sekä alueellisesti kohdennettua työvoimapolitiikkaa kasvualojen tarpeisiin.
Lisäksi tavoitteena on vahvistaa elinikäistä oppimista ja työkyvyn tukea sekä nostaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Kuopiossa asuu noin 100 eri kansalaisuutta, ja alueen kasvavat alat hyötyvät monipuolisesta osaamispohjasta.
Yliopistokaupungit uudistumisen ja vetovoiman moottoreina
Kuopio peräänkuuluttaa myös uutta visiota kansalliselle kaupunkipolitiikalle ja korostaa yliopistokaupunkien merkitystä innovaatioiden ja elinkeinon uudistumisen moottoreina. Kaupunki esittää yliopistokaupunkien roolin vahvistamista elinvoiman vetureina, MAL-sopimusten pitkäjänteistä jatkamista ja kehittämistä, kohtuuhintaisen asumisen ja lähiöiden uudistamisen tukemista sekä kuntien roolin vahvistamista kokonaisturvallisuuden ja arjen turvallisuuden takaajina.
Kuopio on Suomen suurista kaupungeista yksi turvallisin ja maan toiseksi vetovoimaisin kaupunki. Sen rooli täytyy tunnistaa ja tunnustaa valtakunnan tasolla paremmin.