Kuopio on vilkas maakunnan työssäkäyntikeskus
Lähde: Tilastokeskus julkaisi elokuussa 2026 työssäkäyntitiedot vuodelta 2024. Tilasto ei kerro työmatkojen päivittäistä määrää, kulkutapaa, etätyön yleisyyttä tai työntekijän tosiasiallista läsnäoloa työpaikkakunnalla.
Vuonna 2024 Kuopiossa oli 55 759 työpaikkaa ja 54 060 työllistä asukasta. Kuopion työpaikkaomavaraisuus oli 103,1 % ja nettopendelöinti +1 699 henkilöä. Kuopiossa asuvista työllisistä 83,6 % työskenteli omassa kotikunnassaan.
Työssäkäynti suuntautuu Kuopioon koko maakunnasta
Kuopion asema maakunnallisena työpaikkakeskuksena näkyy erityisen selvästi, kun tarkastellaan vain Pohjois-Savon kuntien välisiä virtoja.
Kuopion Pohjois-Savon sisäinen nettopendelöinti oli +2 944 henkilöä. Pohjois-Savon kunnista Kuopioon tuli noin 7 719 työntekijää. Kuopiosta kävi töissä muissa Pohjois-Savon kunnissa 4 775 työntekijää.
Kuopio ja Siilinjärvi muodostavat tiiviin yhteisen työssäkäyntialueen. Siilinjärveltä kävi Kuopiossa töissä 4 597 henkilöä ja Kuopiosta Siilinjärvellä 2 677 henkilöä. Kuopion nettovoitto Siilinjärven välisessä työssäkäynnissä oli siten 1 920 henkilöä.
Myös Leppävirran, Lapinlahden ja Suonenjoen suunnista Kuopio saa selvästi enemmän työntekijöitä kuin sinne lähtee Kuopiosta. Varkaus on merkittävä poikkeus: Kuopiosta kävi Varkaudessa töissä hieman enemmän henkilöitä kuin Varkaudesta Kuopiossa.
Kuopion tärkeimmät työssäkäyntiyhteydet Pohjois-Savossa vuonna 2024
Työpaikkaliikenne muualle Suomeen
Kuopiosta kävi töissä muualla Suomessa 4 069 henkilöä, kun muualta Suomesta Kuopioon pendelöi 2 824 työntekijää. Maakunnan ulkopuolisen työssäkäynnin nettovaikutus oli siten −1 245 henkilöä.
Kuopiolaisten yleisimmät työpaikkakunnat Pohjois-Savon ulkopuolella olivat Helsinki, Jyväskylä, Joensuu, Espoo ja Vantaa.
Vaikka Kuopiosta suuntautuu työssäkäyntiä maakunnan ulkopuolelle, Pohjois-Savon sisäinen työssäkäynti on Kuopiolle selvästi positiivista. Tämän ansiosta Kuopion kokonaisnettopendelöinti oli vuonna 2024 +1 699 henkilöä.
