Ilmastonmuutos ja kaupungin päästöt
Ilmastonmuutos näkyy myös Kuopiossa. Muuttuva ilmasto lisää terveyshaittoja, kuten lämpörasitusta. Sään ääri-ilmiöt lisäävät rakennuksiin, teihin ja muuhun ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta.
Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimilla varaudutaan riskeihin ja ennaltaehkäistään muutoksesta syntyviä haittoja. Ilmastonmuutosta hillitään päästöjä vähentämällä. Hiilineutraalius edellyttää muutoksia energiantuotantoon, teollisuuteen, liikenteeseen, asumiseen ja kulutukseen.
Kuopion päästövähennystavoitteet
Kuopion tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjä tulee pudottaa vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Päästöt ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina (CO2-ekv.), joka kuvaa eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vähennettävä päästömäärä on 542 kt CO2-ekv. ilman teollisuutta. Teollisuus mukaan luettuna vähennettävä päästömäärä on 663 kt CO2-ekv. Kaupunkiorganisaation omien päästövähennysten osuudeksi on arvioitu 173 kt CO2-ekv.
Lisäksi tavoitteena on, että kulutusperäinen hiilijalanjälki saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Kuva: Kuopion kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2006–2023 sisältäen teollisuuden päästöt sekä päästövähennystavoitteen mukainen päästövähennystarve vuoteen 2030 saakka. Lähde: Kuopion CO2-raportti 2025 / Sitowise.
Ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen seuranta
Kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain julkaistavan alueellisten päästöjen eli CO2-raportin sekä kulutusperusperusteisen päästölaskennan avulla.
Päästökehitystä seuraamalla kaupunki saa tietoa ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Seuranta auttaa toimenpiteiden suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa sekä ilmastotyön viestinnässä.
Kuopion kaupungin merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt löytyvät myös viikoittaisesta päästökuvaajasta.
-
Kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjä säännöllisesti CO2-raportin avulla. Vuosittainen CO2-raportti kattaa Kuopion maantieteellisellä alueella syntyvät päästöt.
Päästölaskenta sisältää seuraavat sektorit: kuluttajien sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous, jätehuolto, teollisuus ja työkoneet sekä teollisuuden sähkönkulutus.
Alueellisessa päästölaskennassa esimerkiksi kunnan alueella tapahtuvasta maataloustuotannosta ja tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan huolimatta siitä, missä tuotetut tuotteet lopulta kulutetaan. Toisaalta monet kuntalaisten toiminnasta välillisesti aiheutuvat päästöt jäävät laskennan ulkopuolelle.
-
Kuopio seuraa asukkaiden kulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä eli hiilijalanjälkeä. Laskenta on toteutettu vuosien 2020, 2022 ja 2024 osalta.
Kulutuksesta aiheutuvat päästöt on jaettu laskennassa viidelle sektorille: energiankulutus, rakentaminen, liikkuminen, ruoka sekä tavarat ja palvelut.
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan sisältyvät kaikki asukkaiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt tuotantopaikasta riippumatta. Esimerkiksi asukkaiden kuluttamasta ruuasta ja tavaroista aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan, vaikka ne tuotettaisiin kaupungin tai Suomen rajojen ulkopuolella.
Alueelliset ja kulutukseen perustuvat päästölaskentamallit ovat osittain päällekkäisiä. Yhdistämällä molemmat laskentatavat saadaan mahdollisimman laaja tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.
-
Kunta- ja maakuntakohtaisia päästötietoja löytyy lisäksi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämistä verkkopalveluista:
-
Viikoittain päivittyvässä päästökuvaajassa ovat mukana tärkeimpien ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi) päästömäärät.
Viikoittainen päästökuvaaja päivittyy automaattisesti. Tiedot päivittyvät viiveellä. Teollisuus ei ole mukana viikoittaisessa päästölaskelmassa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä
Ilmastonmuutos tuo mukanaan sään muutoksia sekä pidempiaikaisia muutoksia ilmasto-olosuhteisiin. Muutokset vaikuttavat laajasti luontoon, rakennettuun ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Sopeutumisella pyritään ehkäisemään tai lieventämään ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja hyötymään myönteisistä seurauksista.
Maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelulla voidaan vaikuttaa yhdyskuntien haavoittuvuuteen pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteissä on huomioitava myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
Lisääntyvät rankkasateet nostavat hulevesitulvien riskiä etenkin kaupunkiympäristössä. Tämä on huomioitava entistä paremmin hulevesien hallintaratkaisuissa riittävällä luonnonmukaisella imeyttämisellä ja hulevesiverkostolla.
Ilmaston lämmetessä myös ilmankosteus kasvaa. Kosteus voi lisätä rakennusten homeongelmia ja laskea rakennusten käyttöikää. Lisääntyvät viistosateet aiheuttavat riskin rakenteille. Kosteuden kertymistä rakenteisiin tulee ehkäistä ja huolehtia rakenteiden riittävästä kuivumisesta.
Pohjois-Savossa on tunnistettu alueelle kohdistuvia merkittävimpiä sää- ja ilmastoriskejä. Pohjois-Savon kunnille on laadittu riskikortit, joissa riskejä ja tarvittavia toimenpiteitä on tunnistettu kuntatasolla. Lue lisää: Ilmastonmuutoksen riskianalyysit – Pohjois-Savo.
Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan torjua, mutta sen kehitystä on mahdollista hillitä. Jokainen voi vähentää kulutusta ja päästöjä omilla valinnoillaan ja hillitä osaltaan ilmastonmuutosta.