Esihenkilötyö ja johtaminen
Strategiset tavoitteet
Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2030 on olla ”Hyvän elämän pääkaupunki”. Kaupungin strategian yhtenä päämääränä on olla ”Uudistuva ja yhdessä tekevä – haluttu työyhteisö”. Tämä tarkoittaa, että Kuopion kaupunki on veto- ja pitovoimainen työnantaja ja uudistaa palveluita asiakaslähtöisesti, henkilöstö on avainasemassa monien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, työnantajana kaupunki tarjoaa kuuntelevaa ja kannustavaa johtamista ja esimiestyötä sekä tilaa henkilöstön omille valinnoille. Lisäksi tasapainoinen talous mahdollistaa toimivat palvelut ja tarpeelliset investoinnit.
Kuopion kaupungin strategian mukaisesti toimintatapojemme tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, niin asiakastyössä kuin työyhteisössä. Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitsemme luovuutta ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla ja arvioida kriittisesti myös vakiintuneita toimintatapoja. Toimimme vastuullisesti ja otamme toiminnassamme huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Teemme organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja otamme asukkaat vahvasti mukaan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.
Henkilöstöjohtamisen strategiset painopisteet vuosille 2022–2025 ovat uudistuva johtaminen sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Tavoitteina ovat:
- työnantajavetovoiman vahvistaminen
- päätöksenteon, johtamisen ja hyvän työilmapiirin kehittäminen sekä toimivien rakenteiden varmistaminen
- esihenkilötyön tukeminen ja esimiesten osaamisen vahvistaminen
- osaamisen ja urakehityksen varmistaminen
- henkilöstön työhyvinvoinnin ja myönteisen työntekijäkokemuksen kehittäminen
- henkilöstön kannustaminen oman työn ja työyhteisön kehittämiseen sekä kokeilukulttuurin tukeminen ja osallisuuden – rakenteiden/foorumeiden kehittäminen
Kuopion kaupungissa työskentelee yli 200 henkilöä johto- ja esihenkilötehtävissä. Strategian toiminnallisena tavoitteena on esihenkilöiden ja johtoryhmien osaamisen varmistaminen ja jatkuva kehittäminen. Strategian tavoitteet ja sitä läpileikkaavat teemat on viety kaikkiin keskitetysti tarjottaviin koulutuksiin ja valmennuksiin.
Esihenkilöiden tuki
Esihenkilötyön merkitys on korostunut, koska työn tekeminen on muuttunut ja kehittynyt itseohjautuvampaan suuntaan. Tämän vuoksi esihenkilöiden valmentavan johtamisen ja ratkaisukeskeisyyden taitoja vahvistettiin esihenkilöiden yksilöllisen tarpeen ja kiinnostuksen mukaisesti. Esihenkilöt suorittivat mm. lähiesimiehen ammattitutkintoja, johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitukintoja ja esihenkilö- ja keskijohdon sertifikaatteja.
Vuoden 2025 aikana järjestettiin kaksi esihenkilöseminaaria, joissa painopisteenä sisällöissä oli tekoälyn hyödyntäminen työtehtävissä tukena ja kaupungin uuden strategian valmisteluun osallistaminen. Koko vuosi jatkettiin esihenkilöiden aamuinfoja kerran kuussa ajankohtaisista asioita. Henkilöstöpalvelu tarjoaa esihenkilöille laajasti tukea, neuvontaa ja ohjausta.
Tiedolla johtamisen ja osaamisen tukena kaupungilla on käytössä useita tietojärjestelmiä. Järjestelmien toiminnallisuuksia lisättiin tai muokattiin edelleen vastaamaan paremmin johtamisen tuen tarpeita. Johtamisjärjestelmän tueksi laadittiin suunnitelma ja työkaluja strategian mukaisen johtamiskulttuurin rakentamiseen. Kehityskeskustelulomake on käytettävissä työkykyjohtamisjärjestelmässä (Aino).
Esihenkilökyselyn tulokset
Kuopion kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä (13.6.2022 § 56) käynnistänyt säännöllisten työhyvinvointikyselyiden toteuttamisen Kevan tarjoamalla verkkotyökalulla. Työkalu sisältää työhyvinvointikyselyn sekä esihenkilökyselyn, jotka toteutetaan vuoro vuosin. Vuonna 2025 toteutettiin (30.09.–24.10.2025) esihenkilökysely, johon vastasi yhteensä 156/ 237 esihenkilöä. Vastausprosentti oli 65,8 % (vuonna 2023 vastaava luku oli 73,5 %). Kyselyyn vastanneista 79,4% suosittelisi nykyistä työpaikkaa tuttavalleen (vuonna 2023 vastaava luku 88%).
- Myönteistä on, että esihenkilöt kokevat olevansa hyvin perillä työntekijöidensä työhyvinvoinnista ja työkyvystä (keskiarvo 4,3) ja ovat vahvasti sitoutuneita nykyiseen työhönsä (4,3). Osaamisen vastaavuus työn vaatimuksiin on erinomaista (4,2), ja esihenkilöiden keskinäinen keskustelu sekä vertaistuki toimivat hyvin (4,0). Työn tekemisen suhteen koetaan myös autonomiaa (4,0).
- Tulosten perusteella alhaisimmat keskiarvot kohdistuvat palkitsemiskäytäntöjen kannustavuuteen (keskiarvo 2,1) sekä aikaan, joka esihenkilöillä on osaamisensa kehittämiseen (2,6). Lisäksi alhainen keskiarvo kohdistuu työkuormituksen sopivuuteen (3,2).
- Arvioiden mukaan sekä osaamisen kehittämisen mahdollisuudet (3,3) että tyytyväisyys organisaation johtamistapaan (3,3) ovat keskimääräisellä tasolla.
Avointen vastausten perusteella esihenkilöitä kuormittavat erityisesti resurssien niukkuus, suuri työmäärä ja työn pirstaleisuus. Myös laajat ja ajoittain epäselvät vastuut sekä jatkuvat muutokset haastavat arjen johtamistyötä ja oman osaamisen ylläpitämistä. Työssä kuormittavat myös puutteellinen tiedonkulku sekä vaativat vuorovaikutustilanteet.
Esihenkilötyössä toivotaan oman esihenkilön tarjoamaa tukea, arvostavaa vuorovaikutusta ja mahdollisuutta vertaistukeen. Työssä jaksamista edistäisi myös selkeä ja oikea‑aikainen viestintä, osallistavat toimintatavat, riittävät resurssit ja joustavat työjärjestelyt. Osaamista ja hyvinvointia voidaan tukea lisäksi koulutusmahdollisuuksilla, hyvällä perehdytyksellä ja ajantasaisilla ohjeilla. Keskeisiksi voimavaratekijöiksi esihenkilöt nostivat ihmiset, joka tarkoittaa hyvää työyhteisöä, kollegiaalista tukea sekä myönteisiä kohtaamisia asiakkaiden, oppilaiden ja lasten kanssa. Lisäksi työn koettu merkityksellisyys ja onnistumisen kokemukset vahvistavat esihenkilöiden hyvinvointia.
Työhyvinvointikyselyllä saadaan ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa esihenkilöiden työhyvinvoinnista kehittämistoimenpiteiden tueksi. Esihenkilökyselyn aihepiirit käsittelevät esihenkilötyön tukea, johtamista ja viestintää, työkyvyn tukikeinoja, omaa osaamista, kehittymistä ja hyvinvointia sekä käsitystä työnantajasta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään erityisesti esihenkilötyön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.