Palkkaus ja palkitseminen

Talvinen metsä.

Kuopion kaupungin henkilöstön kokonaispalkka koostuu pääsääntöisesti 1) tehtäväkohtaisesta tai tasopalkasta, joka määräytyy tehtävän vaativuuden tai osaamisen ja vastuun tason perusteella, 2) työkokemukseen perustuvasta lisästä ja 3) henkilökohtaisesta lisästä, joka perustuu henkilön ammatinhallintaan ja työssä suoriutumiseen.

Tämän lisäksi käytössä on kertaluontoiset palkkauselementit 1) kertapalkkio hyvästä työsuorituksesta, 2) kaupunginjohtajan innovaatiopalkinto/laatupalkinto kaupungin toimintaa kehittävistä ideoista, 3) tulospalkkio tuloksellisuuden edistämisestä. Henkilöstöä palkitaan myös pitkästä palvelusta.

Palkkausmenot

Tasa-arvo suunnitelman toteutuminen palkkauksen osalta

Palkitseminen ja aloitepalkinnot

Henkilöstöedut

Palkkausmenot

Kaupungin kannustavan palkkauksen toteuttamisessa noudatetaan seuraavia yhteistoiminnallisesti sovittuja periaatteita: 1) oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu, 2) jokaisella oltava mahdollisuus ponnistella palkkion/henkilökohtaisen lisän saamiseksi, 3) kriteerien avoimuus, 4) esihenkilöiden kannustavaa palkkausta koskevat samat periaatteet kuin henkilöstöä.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2025-29.2.2028. Vuonna 2025 virka- ja työehtosopimuksiin sisältyi 1.10.2025 yleiskorotus ja 1.6.2025 alkaen kohdennettava kehittämisohjelmaerä. Yleiskorotus oli kaikilla sopimusaloilla 2,5 %. Edellisen sopimuskauden paikallinen kehittämisohjelmaerä oli OVTES osio G:ssä 0,25 % ja KVTES:ssä 0,45 %, jotka kohdennettiin tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoon.  OVTES:n A-F osiossa kehittämisohjelmaerä oli 0,4 % ja TS:ssa 0,65 %. Yleiskorotus ja järjestelyerät olivat yhteensä 2,75 % – 3,15 %.

Sopimuskorotusten kustannusvaikutus oli noin 2 milj. euroa. Kunta-alan työvoimakustannusten vuosikeskiarviomuutos vuoteen 2024 verrattuna on n. 2,8 %. Talousarviossa varauduttiin sopimuskorotuksiin 1,2 milj. euron lisämäärärahalla. Henkilöstökulut alittuivat 0,7 milj. euroa. Lisäksi palvelualueet ovat toimivaltansa puitteissa tehneet tehtävän vaativuuden muutoksiin liittyviä pysyviä tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksia ja henkilökohtaiseen arviointiin perustuvia henkilökohtaisten lisien tarkastuksia sekä päättäneet määräaikaisista lisävastuupalkkioista ja kertapalkkioista.

Palkkakustannukset milj.€. Pylväskaaviossa esitetään kaupungin palkka- ja työnantajakustannusten kehitys 2023–2025. Vuonna 2025 palkkauskustannukset olivat yhteensä 204 milj. euroa (199 milj. euroa vuonna 2024 ja 200 milj. euroa vuonna 2023), josta työnantajakustannusten osuus on 39 milj. euroa (39 milj. euroa vuonna 2024 ja 41 milj. euroa vuonna 2023).

Tasa-arvo suunnitelman toteutuminen palkkauksen osalta

Palkkarakenne koostuu useista eri osista, jotka vaihtelevat tehtävän vaativuuden ja virka- ja työehtosopimusalan mukaan. Palkkarakenteen osat ovat: 1) tehtäväkohtainen palkka tai tasopalkka, 2) henkilökohtainen lisä, 3) palveluaikaan sidotut lisät ja 4) työaikakorvaukset. Kokonaisansio muodostuu säännöllisen työajan ansioista sekä lisä- ja ylityön korvauksista. Tilastokeskuksen keräämään palkkarakenne tilastoon perustuva kunta-alan kokonaisansio oli keskimäärin 3 622 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Vuotta 2025 koskevat tiedot julkaistaan vasta vuoden 2026 aikana, eivätkä siten ole käytettävissä vuoden 2025 henkilöstökertomuksessa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus suunnitelman päivitys käynnistettiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kuuluvan palkkakartoituksen on tehnyt Monetra Pohjois-Savo marraskuun 2024 palkoista. Palkkakartoitus sisältää koko henkilöstöä koskevan kartoituksen miesten ja naisten palkoista ja palkkaeroista. KVTES:n ja OVTES osio G:n sopimusaloilla otettiin käyttöön tasopalkkajärjestelmä 1.10.2025 alkaen. Palkkausuudistuksen vuoksi palkkakartoitus toteutetaan uudelleen vuonna 2026 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhteydessä. Palkkakartoitukset sisällytetään kokonaisuudessaan päivitettävään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. 

Henkilöstökertomuksessa esitetään miesten ja naisten tehtäväkohtaisten palkkojen ja henkilökohtaisten lisien määrät sopimusaloittain:

Palkkavertailussa on todettavissa, että naisten ja miesten välillä ei tehtäväkohtaisissa palkoissa ole perusteettomia palkkaeroja. KVTES:n sopimusalalla tehtäväkohtaisten palkkojen palkkaerot selittyvät muun muassa sillä, että naisten osuus KVTES:n sopimusalan henkilöstöstä on 80 % ja heitä on eniten matalapalkka-aloilla. Raportilla tehtäväkohtaisiin palkkoihin kertyy myös kokonaispalkat, joita on KVTES-sopimusalalla ylimmällä johdolla.

OVTES:n sopimusalan osalta raportilla on esitetty perus- ja lukio-opetushenkilöstön peruspalkat. Peruspalkkojen lisäksi opetushenkilöstölle maksetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin kuuluvaa työn vaativuuden arviointi- lisää, joka on osa tehtäväkohtaista palkkaa. Tästä syystä OVTES tehtäväkohtaisten palkkojen määrä on noin 300–380 euroa suurempi, kuin raportista ilmenee.

Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka €. Pylväskaaviossa esitetään naisten ja miesten keskimääräiset tehtäväkohtaiset palkat sopimusaloittain v. 2025. Korkeimmat tehtäväkohtaiset palkat olivat Teknisten sopimuksen (TS) alalla, jossa naisten keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 3996 euroa ja miesten 3825 euroa. KVTES-, OVTES- ja muusikoiden sopimusalalla miesten tehtäväkohtainen palkka oli suurempi kuin naisten. Näyttelijöiden sopimusalalla miesten ja naisten tehtäväkohtaiset palkat olivat lähes yhtä suuret.

Henkilökohtaisissa lisissä naisten ja miesten välillä ei ole havaittavissa palkkaeroja. Henkilökohtaisen lisän saaminen perustuu henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin. Arvioinnissa ei oteta huomioon sukupuolta. Kaikkien sovellettavien sopimusalojen henkilökohtaisten lisien osalta tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa toimenpiteenä on henkilökohtaisten lisien tasapuolinen suuntaaminen naisille ja miehille, mikäli henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin edellytykset täyttyvät.

Keskimääräistä henkilökohtaista lisää laskettaessa on laskennasta jätetty pois ne palkansaajat, joilla ei ole henkilökohtaista lisää ollenkaan.

Keskimääräinen henkilökohtainen lisä/kk. Pylväskaaviossa esitetään naisten ja miesten keskimääräiset henkilökohtaiset lisät sopimusaloittain v. 2025. Korkeimmat henkilökohtaiset lisät olivat OVTES:n sopimusalalla miehillä 141 euroa, naisilla 121 sekä Teknisten sopimuksen (TS) alalla, jossa naisten keskimääräinen henkilökohtainen lisä oli 135 euroa ja miesten 136 euroa. Muusikoiden sopimusaloilla naisten keskimääräinen henkilökohtainen lisä oli suurempi kuin miesten. KVTES- ja näyttelijöiden sopimusalalla miesten ja naisten henkilökohtaiset lisät olivat lähes yhtä suuret.

Palkitseminen ja aloitepalkinnot

Kaupunki palkitsi henkilöstöä pitkästä palveluksesta.

Kuopion kaupungin kultainen ansiomerkki myönnetään 30 vuoden palvelusta. Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 vuoden palvelusta. Vuonna 2025 myönnettiin 31 kultaista ja 79 hopeista ansiomerkkiä.

30 ja 40 vuotta kaupungin palveluksessa olleet ovat oikeutettuja yhden kalenteriviikon pituiseen palkalliseen vapaaseen. Vuonna 2025 palkallisen vapaan piti 52 henkilöä. 20 vuotta kaupungin palveluksessa olleet olivat oikeutettuja saamaan kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja 100 euron arvosta, jotka lisättiin henkilön ePassin saldoon. Vuonna 2025 näitä oli 75 henkilöä.

Innovatiivisuutta kannustetaan kaupunginjohtajan innovatiivisuuspalkinnolla. Innovaatiopalkinto on tunnustus merkittävästä uudesta toimintatavasta, joka otetaan käyttöön ja joka vaikuttaa suoraan kuntalaisten palveluihin. Lisäksi jaetaan aloitepalkinto tuntuvasta uudesta käyttöön otettavasta toimintatavasta, tunnustuspalkinto muutoksesta nykyiseen toimintatapaan sekä arvontapalkinto. Henkilöstö teki aloitteita/ideoita yhteensä 16 kpl*) vuonna 2025 (40 kpl vuonna 2024).

Maaliskuussa 2025 jaettiin vuoden 2024 aloitepalkinnot ja vuoden 2025 aloitepalkinnot jaetaan keväällä 2026.

*) Aloitekanavatekniikka uudistettiin vuoden 2025 keväällä, jolloin aloitekanava oli poissa käytöstä huhtikuusta kesäkuulle.

Henkilöstöedut

Epassi

Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen henkilöstöetuna vuosittaisen liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointiedun, työsuhdematkalippuedun sekä työsuhdepyöräedun. Liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipassia voi käyttää liikunta- ja kulttuuripalvelujen ostoon sekä muun muassa kansalaisopiston kurssien maksuihin, teatterien sekä urheilu- ja muiden tapahtumien pääsylippuihin, hierontaan ja fysioterapiaan koko Suomessa. Työsuhdematkaetua voi hyödyntää henkilökohtaisiin paikallisliikenteen ja seutuliikenteen bussikortteihin sekä junalippuihin.

Vuonna 2025 Epassin arvo oli 150 euroa/henkilö. Arvo suhteutetaan mahdollisten määräaikaisuuksien ja osa-aikaisuuksien suhteessa. Etua käytettiin liikuntaan ja kulttuuriin 77 % ja hyvinvointiin 23 %. Työsuhdematkaedun määrä oli 10 euroa/kuukausi/henkilö 11 kuukaudelle eli 110 euroa/vuosi/työntekijä.

Ennen 23.4.2025 hankittu työsuhdepyörä on työntekijälle veroton luontoisetu 1200 euroon asti vuodessa. Leasingsopimuksen maksimipituus on 48 kuukautta. Leasingkauden päätteeksi työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen tai palauttaa pyörän. Vuonna 2025 työsuhdepyörän otti käyttöön 53 henkilöä (252 henkilöä vuonna 2024).

Epassin ja työmatkapassin käyttäjät, käyttökerrat ja kustannukset. Taulukossa esitetään liikunta- ja kulttuuri- sekä hyvinvointiedun (=Epassi flex) ja työsuhdematkalipputuen käyttö vuosina 2023–2025. Vuonna 2025 Epassia käytti 4 023 käyttäjää 550 678 euron edestä ja työsuhdematkalipputuen käyttäjiä oli 2 323 käyttäjää 152 099 euron edestä.

Hyvinvointiranneke

Työnantaja on tarjonnut henkilökunnan käyttöön oman hyvinvointirannekkeen. Hyvinvointirannekkeen hinta oli 115 €/vuosi tai 75,50 €/puoli vuotta. Ranneke oikeuttaa Kuntolaakson ja Lippumäen uimahallien ja niiden kuntosalien, Kuopio-hallin kuntosalin ja juoksurata-alueiden, sekä Luolan, väestönsuojien ja Studentian kuntosalien käyttöön. Vuosiranneketta hyödynsi 809 henkilöä (883 henkilöä vuonna 2024) ja puolen vuoden ranneketta 172 henkilöä (246 henkilöä vuonna 2024).